tiistai 15. heinäkuuta 2008

Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin?

Mediatiedote julkaistavaksi heti /10.7.2008

Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin

Viime aikoina on tehty parikin tutkimusta esteettömyyden vaikutuksista asuinrakentamiseen ja sen kustannuksiin. Ympäristöministeriö on käynnistänyt Rakentamisen normitalkoot -hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää kaava- ja rakentamismääräysten vaikutus nostaa tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia. Helsingin kaupungin rakennussuunnitteluviraston ja mm. ympäristöministeriön toimesta on teetetty selvitys esteettömyysmääräysten vaikutuksista kerrostalorakentamiseen.

Kummankin tutkimuksen tavoite kuulostaa sangen hyvältä ja esteettömyyttä edistävältä. Monella taholla on kuitenkin noussut epäilys siitä, että selvityksillä halutaan tehdä esteettömyydestä syntipukki kohoaviin rakennuskustannuksiin. Tutkimuksia on väitetty johdatteleviksi ja ennalta määrättyyn tulokseen pyrkiviksi. On jopa väitetty kyselyn saattavan syrjiä vammaisia ihmisiä ja loukkaavan heidän oikeuksiaan tasa-arvoiseen elämään. Kynnys ry:n tekemä tutkimuspyyntö selvittänee tämän. Esteettömyyden hyviä vaikutuksia ei kummassakaan tutkimuksessa huomioida ikään kuin sellaisia ei olisi.

Johdattelevina, osin jopa loukkaavina on pidetty mm. seuraavia kysymyksiä: ”Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?” Vaikuttaa kummalliselta, että kysymyksessä korostetaan määräyksistä ja ohjeista poikkeamista eli johdatellaan velvoitteiden toteuttamatta jättämiseen. Toinen kysymys: ”Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?” Miten pyörätuoli saisi tai edes voisi lävistää pesukoneen? Kysymykset kummassakin tutkimuksessa ovat samanhenkisiä, edellä mainitut Helsingin kaupungin teettämästä tutkimuksesta.

Epäilyksiä vahvistavat ympäristöministeriön arvovaltaisten edustajien kannanotot julkisuudessa. Kuitenkin ministeriö ja sen samaiset edustajat ovat itse olleet laatimassa rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat, joiden määräyksiä rakennus- ja maankäyttölaki velvoittaa noudattamaan. Nyt eri haastatteluissa ja puheenvuoroissa ikään kuin yllytetään poikkeamaan vaatimuksista. Esteettömyys poistaa yhteiskunnallisia ongelmia, ei lisää niitä. Pääosa elinkaariajattelun teknisestä toteutumisesta on esteettömyyden varassa. Sillä pyritään yhteiskunnallisiin säästöihin, ei kulujen kasvattamiseen.

Tekeillä olevien selvitysten kysymyksistä saattaakin helposti saada sen käsityksen, että selvitykset ja niiden tekijät ajavat rakennusteollisuuden etua. Siihen näyttää kuuluvan esteettömyysvaatimusten romuttaminen eikä niinkään asumistason parantaminen. Korostamalla eräitä esteettömyydestä annettuja määräyksiä saadaan suuri yleisö harhautetuksi vastustamaan esteettömyyttä ylipäätään. Surullista, kun esteettömyydestä koituu hyöty juuri heidän parhaakseen. Esimerkiksi: kuinka helppo onkaan lastenvaunujen tai ostoslaukkujen kanssa kulkea riittävän leveistä ja itsestään avautuvista ovista.

Yleisön kirjoituksissa ja jopa tv-uutisissa on syytetty esteettömyyttä mm. ylileveistä ovista ja hehtaarin kokoisista kylpyhuoneista. Rakennusteollisuuden käyttämien ovien hintaan ei oven leveys juurikaan vaikuta. Kautta aikojen saunaa rakastavien suomalaisten kylpyhuoneet ovat olleet ahtaat ja siksi myös tapaturmia aiheuttavia verrattuna moniin muihin sivistysmaihin. Eikö mukavuuden ja turvallisuuden lisäys olekaan asukkaiden, etenkin lapsiperheiden mieleen? Vaaditun ”pyörähdysympyrän” alasta on pinta-alan todellista lisäystä vain noin yksi ”tyhjä” neliömetri. Sekö muka aiheuttaa asuntojen hintatason merkittävän nousun?

Tuntuukin pöyristyttävältä, että nyt jopa Ympäristöministeriö pyrkisi romuttamaan esteettömyyspyrkimyksen asuinrakentamisen osalta. Siitä seuraisi väistämättä yleisön asenteen muutos entisestäänkin esteettömyydelle vastaisemmaksi. Sen sijaan, että vaikeroidaan esteettömyyden ikeen alla, tehtäisiin paljon viisaammin kehittämällä ratkaisuja kaikkien hyödyksi. Nykyiset rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat minimiluokkaa eivätkä aina riitä tekemään rakennuksesta toimivalla tavalla esteetöntä, saavutettavaa. Osa ohjeista olisikin muutettava määräyksiksi.

Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto on tutkimusten johdosta lähettänyt ympäristöministeriölle tiedustelun siitä, mihin mikä on ministeriön kanta esteettömyyteen. Tiedustelussa kysytään, aikooko ministeriö luopua ihmisten, ei vain vammaisten ja vanhusten hyväksi laadituista esteettömyysmääräyksistä ja ohjeista. Vaarantuuko nyt maassamme hyvään alkuun päässyt esteettömyystoiminta, josta esimerkkinä mm. kunnallisten esteettömyysasiamiesten tarjoamat palvelut.




Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Rakennusarkkitehti RIA