keskiviikko 30. joulukuuta 2009

ESITYS ETÄPALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA KUNTIEN ASIAKASPALVELUISSA

Esteettömyysyhdistys ry esittää kunnille, että ne ryhtyvät selvittämään, millä aikataululla yleisön keskeisiin palvelupisteisiin saadaan mahdollisuus asioida myös videoneuvottelulaitteiden (käytetään myös termiä kuvapuhelin) välityksellä.

Palvelupisteitä, joihin etäpalvelumahdollisuutta esitetään: terveyskeskusten ajanvaraukset, kirjastot, sosiaalitoimistot ja erilaiset yhteispalvelupisteet.

Oikeanlainen teknologia ja osaaminen luovat uusia mahdollisuuksia:
- suuri joukko viittomakielisiä henkilöitä käyttää jo tällä hetkellä videoneuvottelua osana tulkkauspalvelua,
- puhevammaisten tulkkauspalvelua kehitetään ja myös puhevammaiset henkilöt hyötyvät videoneuvottelutekniikan välityksellä tehtävästä tulkkauspalvelusta,
- itsenäinen asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu ja
- tulkkien saatavuus paranee – tulkkien työajasta suurempi aika on käytettävissä tulkkaukseen matkustamisen sijaan.

Yhteiskunnallista taustaa
Vammaispoliittisessa ohjelmaluonnoksessa korostuvat vammaisten ihmisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus – vammaisten ihmisten yhdenvertainen asema yhteiskunnassa. Valmistelutyötä on tehty laajalla rintamalla ja niin, että vammaiset ihmiset ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Valmistelutyön tavoitteena on vammaispolitiikan valtavirtaistaminen ja valmistelutyöhön on haastettu kaikki ministeriöt (ulko-, oikeus-sisäasiain-, opetus-, valtiovarain-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö). Ohjelmatyön ohjauksessa ovat olleet mukana Suomen vammaisfoorumi, Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työmarkkinaosapuolet, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto. Valmistuva ohjelma vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi tulkkauspalveluja tullaan tulevaisuudessa kehittämän.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevasta ns. tulkkauspalvelulaista on johdettavissa joitakin vaatimuksia ja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa 2010, näin koko palvelukokonaisuus tulee yhden valtakunnallisen toimijan tehtäväksi. Tavoite on, että tulkkauspalvelua tarvitsevia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Lakiesitykseen on kirjoitettu selkeästi, että tulkkauspalvelua voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Tämä maininta laissa velvoittaa kehittämään etäteknologian välityksellä tapahtuvaa tulkkauspalvelua.

Jotta vammaispoliittisen ohjelman tahtotila ja tulkkauspalvelulain henki toteutuvat, on julkisten palveluiden järjestäjien otettava kehittämissuunnitelmiinsa etäpalvelujen kehittäminen. Valtion ja kuntien asiakaspalvelun yhdeksi luonnolliseksi osaksi on otettava etäpalvelut.

Esteettömyys mielletään helposti vain rakennetun ympäristön esteettömyydeksi ja unohdetaan esimerkiksi viestintään liittyvät esteet. Esteettömyysyhdistyksellä on tärkeä rooli nostaa esiin sähköiseen viestintäympäristöön liittyviä kehittämishaasteita ja vastaavasti tuoda esiin niitä mahdollisuuksia, joita hyvin suunniteltu sähköinen viestintäympäristö tarjoavat.

Mervi Niemelä
puheenjohtaja

maanantai 21. joulukuuta 2009

Esteettömyys on osa yhdenvertaisuutta

Oikeusministeriön tiedotteessa 21.12.2009 todetaan, että ”Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistava toimikunta ehdottaa, että syrjinnän tulisi lähtökohtaisesti olla kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Yksityiselämän piiriin kuuluvat tilanteet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.”

”Toimikunta korostaa, että aidon yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ei ole riittävää, että syrjintä muodollisesti kielletään lainsäädännössä. Syrjintää ja häirintää tulee aktiivisin toimenpitein ehkäistä, ja esimerkiksi rakennettua ympäristöä tulee pyrkiä kehittämään sellaiseksi, että kaikilla, myös vammaisilla, on pääsy palveluihin. Viranomaisten tulisi laatia erityinen yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka perusteella voidaan toteuttaa toimenpiteet kaikkien ihmisten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi.

Toivottavasti toimikunnan ehdotus, että rakennettua ympäristöä kehitetään esteettömään suuntaan, ei ole pelkkää sanahelinää. Jos esteettömyys eli esteiden purkaminen otetaan aidosti osaksi yhdenvertaisuuden toteuttamista, on esteettömyys nousemassa taas yleisesti esille - ja silloin tarvitaan ihmisiä, meitä, esteettömyystyön puurtajia ja esteiden esille tuojia.

Lisää aiheesta:
Toimikunnan ehdotus:
http://www.om.fi/1247668106175


Vaikuttavaa esteettömyystyötä vuonna 2010
toivotellen
Mervi Niemelä
puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys ry

lauantai 12. joulukuuta 2009

Esteettömyys on sekä tekninen että yhteiskunnallinen asia

Suomen vammaispoliittista ohjelmaa työstetään parhaillaan. Vammaispoliittisesta ohjelmasta (VAMPO) on 16.11.2009 julkistettu työpaperi, jossa on paljon kiinnitetty huomiota esteettömyyden merkitykseen ja siihen, että esteettömyyttä on vietävä eteenpäin kaikilla mahdollisilla ihmisen elinkaareen ja erilaisin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa.

VAMPOn työpaperissa on mm. todettu:
Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. seuraavilla sisältöalueilla:

- Itsenäinen elämä, johon kuuluvat asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauden, kommunikoinnin, tiedonsaannin ja viestinnän sekä yhdenvertaisen asioinnin mahdollisuudet.

- Rakennettu ympäristö, jossa haasteina ovat rakennusten ja ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden tason nosto ja edelleen kehittäminen.

- Liikennepalvelut, joiden käyttökelpoisuus kaikille edellyttää liikennevälineiden ja niiden ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistamista sekä avunsaannin varmistamista.

- Koulutus, jossa koulunkäyntiin, opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen yhdessä muiden kanssa liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.

- Työ, jossa vammaisten ihmisten työllistymiseen, työn tekemiseen ja työelämässä etenemiseen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.

- Kulttuuri ja vapaa-aika, jossa liikunta-, taide-, kirjasto- ja matkustuspalveluiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden kysymykset ovat keskeisiä.

Tiivistettynä voisi todeta, että esteettömyys on ehdoton perusta vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Esteettömyys on siis välttämätön toiminta- ja elinympäristön ominaisuus, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää elämäänsä omien lähtökohtiensa ja valintojensa mukaisesti.

-Mervi Niemelä-

tiistai 24. marraskuuta 2009

MuistiKoti - Mikä se on?

Muistiliiton MuistiKoti-palvelussa on havainnollisesti esitelty asumisen ratkaisuja, jotka helpottavat muistisairaan arkea.

Linkki MuistiKotiin.

torstai 15. lokakuuta 2009

Esteettömyysyhdistyksen syyskokous 14.11.

KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN 2009

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 14.11.2009 klo 15.30 alkaen. Kokouspaikka on Honkalampi-säätiön tilat, Salpakatu 2, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § mukaiset asiat. Säännöt löytyvät netistä, osoitteesta www.esteettomyys.net.

Ennen syyskokousta pidetään pienoisseminaari klo 13.30 alkaen. Seminaarissa käsitellään käyttäjäarvioijatoimintaa ja sen merkitystä.

Kokouksessa tarjotaan kahvit, joten ilmoittauduthan 31.10.2009 mennessä esim. sähköpostilla esteettomyysyhdistys at gmail piste com.

Hallitus

tiistai 29. syyskuuta 2009

Unohdettu esteettömyys!

On todella surullista seurata julkista keskustelua ja todeta, miten vähän me todella välitämme kanssaihmisistämme. On niin vaikea kuunnella tai ainakin tunnustaa, että toinen, yleensä asiakas tai palvelujen käyttäjä puhuu totta. Esteettömyyden kehittäminen vanhusten asumispalveluissa ja asumisessa voisi olla aikamoinen juttu juuri nyt.

Ensimmäinen tunnustettava asia asumisessa on, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Joku ihmisistä haluaa elää maalla ja toinen kaupungissa, yksi omakotitalossa ja kolmas palvelutalossa - asumisen malleja tulisi siis kehittää erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille ihmisille.

Olisi myös aika tunnustaa, että terveyskeskusten vuodeosastot, laitosmaiset palvelutalot tai hoitokodit eivät täytä asumisen tunnusmerkkejä. Jos ihminen ei ole akuutisti sairas ja tarvitse nimenomaan lääketieteellistä hoitoa, hänelle olisi järjestettävä asunto tarpeellisine asumista tukevine palveluineen - ei säilytyspaikkaa tai vain vuodetta. Asuminen on arkipäivän askareita siinä laajuudessa kuin ihminen niitä kykenee ja pystyy tekemään avustettuna tai itsenäisesti.

Sektoroitunut palvelujärjestelmämme on lisännyt kapea-alaisia asiantuntijoita, muttei kokonaisvaltaista näkemystä ihmisistä tai ihmisen elämän kaaresta. Kotona asumisen tukemiseen ja kehittämiseenkin on jo olemassa työkalut ja osaaminen, jos ja kun, ne vain otettaisiin käyttöön.

Taloudellisen tilanteen antamalla oikeutuksella kunnat ovat ajaneet alas korjausneuvonnan ja asuntojen korjausrakentamisen. Jos ja kun satsattaisiin neuvontaan, ohjaukseen ja moni-ammatilliseen yhteistyöhön, moni asunto voitaisiin muokata (mukauttaa) vastamaan asukkaan toimintakykyä. Kun näihin korjausrakentamisen toimenpiteisiin lisättäisiin kotiin järjestettävä apu, monen elämä sujuisi paljon "sutjakammin".

Esteettömyyden kehittäminen on eräs väline asumisympäristön ja asukkaan välisen rajapinnan kehittämiseen. Keinoja siis on, jos vain on tahtoa ja uskallusta ottaa asia hoidettavaksi!

Mervi Niemelä
Puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys

torstai 3. syyskuuta 2009

Ministeri Risikko: Esteettömyys on kestävän kehityksen laatutekijä

"Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus ovat kestävän kehityksen laatutekijöitä ja oleellisia yhdenvertaisuuden osia.", sanoi peruspalveluministeri Risikko puheessaan 1.9. Esteettömyys edistää sosiaalista tasa-arvoa ja vähentää palvelujen tarvetta, hän toteaa. Laki henkilökohtaisesta avusta astui voimaan syyskuun alusta. Lain tavoitteena on parantaa vaikeavammaisten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa ja ehkäistä vammaisuudesta johtuvaa syrjäytymistä.

Myös viestintä ja tulkkaus ovat osa esteettömyyttä. Aiemmassa puheessaan 22.8. ministeri Risikko toteaa, että tulkkauspalvelujen yhdenvertaisuus tulee paranemaan, kun palvelu tulevaisuudessa siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Nykyisin palvelun saatavuus vaihtelee Suomen eri kunnissa. Risikko totesi, että: "Uudistuksella halutaan edistää kuurojen, kuulovammaisten, kuurosokeiden ja puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä turvata heidän oikeuttaan itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen"

Lisätietoja
Linkki ministeriön tiedotteeseen 1.9.

Linkki ministeriön tiedotteeseen 22.8.

maanantai 17. elokuuta 2009

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne - osallistu kyselyyn!

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne on tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on luoda raideliikenteen pysäkeille, asemille ja terminaaleihin sekä niiden ympäristöön uusi käyttäjälähtöinen ratkaisumalli. Projektin toteuttaa Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti.

Projekti kokoaa tietoa raideliikenteen käyttäjiltä verkkokyselyllä. Kyselyllä kartoitetaan liikkumisesteisten ja aistivammaisten matkustajien mielipiteitä ja kokemuksia pääkaupunkiseudun raideliikenteen (metro, lähijuna ja raitiovaunu) toimivuudesta.

Löydät linkin kyselyyn projektin omalta sivulta ja vastaamisaikaa on 28.8.2009 saakka.

Linkki Tulevaisuuden esteetön raideliikenne projektin sivulle.

Keskustelua erityisryhmien asumisesta - osallistu!

Sosiaalialan ammattilaisten Sosiaaliportti.fi -sivustolla käydään keskustelua erityisryhmien asumisesta.

Kysymyksesi voivat koskea sekä rakenteellisia että palvelullisia tarpeita ja eri keinoja järjestää ja tuottaa palveluja. Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä pyrkii vastaamaan kysymyksiin viikon kuluessa. Konsulttiryhmän toimintaa koordinoi Asumispalvelusäätiö ASPA

Seuraa keskustelua, kysy ja osallistu!

Linkki Sosiaaliportti.fi -sivustolle.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Esteettömyysaiheisia videoita

Savonia-ammattikorkeakoulun verkkosivuilta löydät useita esteettömyyteen liittyviä videoita.

Korjauksena aiempaan tietoon: olin aiemmin ilmoittanut blogissa erehdyksessä virheellisen hankkeen videoiden tuottajaksi.

Videot on siis tuotettu Oppimisympäristöjen esteettömyyden tutkimus- ja tuotekehityshankkeessa, jota hallinnoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Linkki Savonian sivulle

torstai 9. heinäkuuta 2009

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Joensuussa on viime aikoina alettu paikallisissa lehdissä keskustella esteettömyysasiamiehen tarpeesta ja tarpeellisuudesta.

Salli Alajuuma esteettömyysyhdistyksestä osallistui keskusteluun näin:

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Esteettömyysasiamiehiä toimii kaiken kaikkiaan n. 14-15 kuntien ja järjestöjen palkkaamina työntekijöinä ympäri maata. He kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita. Ja varmasti jokaisen tehtävä on viedä esteettömyysasiaa eteenpäin.

Joensuun kaupungin hallinnoimassa Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus -projektissa työskenteli maamme ensimmäinen esteettömyysasiamies vuosina 2002-2004. Joensuussa on siten perinnettä jatkaa esteettömyyden kehittämistä. Projektin aikana esteettömyyskartoitukset ja -arvioinnit sekä konsultointi- ja koulutuspyynnöt osoittivat, että esteettömyysasiamies on tarpeellinen. Esteettömyysasiamies koulutti työaikanaan kymmenen käyttäjäarvioijaa, jotka pystyvät käyttäjänä arvioimaan esteellisyyttä rakennetussa ympäristössä. Ryhmä koostui eri vammaisjärjestöistä kootuista aktiiveista. Heidän osaamistaan ja tietämystään esteettömyysasiamies opetti hyödyntämään esteettömyysarvioinneissa.

Myöhemmin projekti on synnyttänyt Joensuuhun valtakunnallisen esteettömyysyhdistyksen. Käyttäjäarvioija toimintaa voisi hyödyntää tulevaisuudessakin esteettömyysasiamiehen työkaluna. Tuon projektin jälkeen esteettömyysasiamies virkaa Joensuussa ei kuitenkaan ole ollut, miksi?

Usein sekoitetaan vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen työnkuvat keskenään. Se ei olekaan mikään ihme, sillä heidän toiminnassaan on paljon yhteisiä piirteitä.

Esteettömyysasiamies ei ole lausuntoautomaatti vaan hänen toimintansa tavoitteita pitäisi olla esteettömyystiedon etsiminen, välittäminen ja tuottaminen, vuoropuhelun käynnistäminen ja ylläpitäminen suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken sekä verkostojen luominen.

Joensuun kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa on ehdotettu vammaisasiamiehen viran perustamista kaupunkiin. Hänen tehtävänsä ovat ehdotuksessa pitkälti esteettömyysasiamiehen tehtävien kaltaiset. Nämä pitää kuitenkin erottaa toisistaan. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on myös ehdotettu, että vammaisasiamies olisi useamman kunnan yhteinen. Siten vahvistettaisi kuntien välistä yhteistyötä ja hyödynnettäisi kaikkien kuntien yhteisiä voimavaroja.

Vammaisasiamiehen tehtäviä voisivat olla mm:
  • koordinoida vammaispoliittista työtä laaja-alaisesti,
  • vahvistaa päättäjien, toimihenkilöiden ja vammaistoimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta,
  • valmistella eri hallinnon aloille lausuntoja vammaisasioista,
  • toimia seudullisena asiantuntijana asunnonmuutostöissä yhdessä kuntien vammaistyöntekijöiden ja korjausneuvojien kanssa,
  • organisoida laaja-alaiset esteettömyysarvioinnit (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma).

Nyt olisikin tarpeen yhdessä miettiä, mikä merkitys esteettömyys-/vammaisasiamiehelle luodaan. Molempien työ olisi tarpeellista tässä maakunnassa. Löytyykö kunnilta tahtoa ja rahaa edes toisen vammaisasioidenkoordinoijan palkkaamiseen? Tässä säästettäisi sekä kuntien sosiaalitoimen resursseja että helpotettaisi vammaisten henkilöiden asiointia byrokratiaviidakossa.

Salli Alajuuma

Lisätietoa
Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan - Julkilausuma

Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Esteettömyyden trendiarvo – markkinajokeri vai pata-akka?

Esteettömyys on yleisesti hyväksytty ympäristön ominaisuus. Teoriatasolla suurin osa ihmisistä on valmis hyväksymään esteettömyyden. Kuitenkin on monia sekä rakentamisen ammattilaisia että ei-ammattilaisia, jotka eivät näe esteettömyyttä kokonaisvaltaisena asiana.

Esteettömyydestä on helppo havainnoida ja ymmärtää liikkumiseen liittyvä osa-alue. On selvää, että portaiden rinnalla on luiska tai hissi liikkumisen apuvälineitä käyttäville ihmisille. Esteettömyys saa kuitenkin aivan uusia ulottuvuuksia, kun siihen liitetään näkeminen, kuuleminen, ymmärtäminen ja turvallisuus.

Hyvä ja helposti käytettävä ympäristö on kaikkien etu – eikö vain? Esteettömyyden käsittelyn yhteydessä käsitellään myös yhteiskunnallisia arvoja.

Esteettömyyteen liittyy kahtiajakoisuus – toimijat eli ihmiset jaetaan helposti kahteen eri ryhmään: heihin, jotka selviytyvät omatoimisesti nyky-ympäristössä ja heihin, jotka tarvitsevat apua ja tukea eli nykyarvojen mukaan erityistä huolenpitoa. Tämä tiedostettu tai tiedostamaton kahtia joko antaa suunnittelijoille ja rakennuttajille oikeuden arvioida, milloin esteettömyyden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista ja milloin taas ei.

Ikään kuin ihmiset olisivat selvärajaisesti määriteltävissä vuosikymmeniksi etukäteen.

Tiloille, joihin odotetaan paljon ihmisiä, on helppo määritellä saavutettavuuden (esteettömyyden) tavoitteita. Tästä voi nostaa esimerkeiksi suuret marketit automaattiovineen ja tasoerottomine sisäänkäynteineen. Helppous ja vaivattomuus ovat massoille suunnattujen palveluiden markkinajokereita.

Niin pitkään, kun esteettömyyden katsotaan koskettavan vain tiettyjä, rajattuja ihmisryhmiä, on kyse markkinoiden pata-akasta. Kiusallisesta vaatimuksesta, jolla ei ole ympäristön arvoa kohottavaa merkitystä.

Kuitenkin helppous ja vaivattomuus, vaikkapa hissin muodossa, on kaikkien ihmisten käytössä. Hissiä käytetään varauksetta siirryttäessä kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että mietitään, keitä esteettömyys palvelee, tulisi miettiä, miten toteutetaan ihmistä kunnioittava ja laadukas toimintaympäristö. Ympäristö, joka monimuotoisuudellaan ja helppoudellaan palvelee ihmisiä – eri tavoilla toimivia ihmisiä heidän ominaisuuksistaan riippumatta.

Mervi Niemelä

tiistai 26. toukokuuta 2009

Jälkimietteitä esteellisestä seikkailusta

Suuret kiitokset sosionomiopiskelijoille!

Joensuun päättäjät testasivat kaupungin esteettömyyttä 12.5. järjestetyssä tilaisuudessa. Mukana olleena ja kutsuttuna vammaisena Esteettömyysyhdistys ry:n asiantuntijana voin oikaista lehtikirjoituksista tullutta vaikutelmaa siitä, että Esteellinen seikkailu – tilaisuus olisi ollut ”päättäjien leikkimistä”. Sitä se ei missään vaiheessa ollut.

Idea tapahtumaan lähti sosionomiopiskelijoilta, jotka olivat suunnitelleet sen omien vastaavien harjoitustensa jälkeen ja koska he halusivat laajentaa näkökulmaansa esteettömyyteen. Opiskelijat ottivat yhteyttä niin vammais- kuin esteettömyysyhdistyksiinkin, oltaisiinko tällaiseen tapahtumaan halukkaita lähtemään mukaan. Heille kuuluu suuri kiitos päivän onnistumisesta.

Kävimme läpi neljässä eri ryhmässä kävelemällä ja kelaamalla kaupungilla eri julkisia rakennuksia läpi. Kaikissa ryhmissä oli mukana kaksi kaupungin päättäjää, opiskelijoita ja yksi - kaksi meitä vammaisia henkilöitä asiantuntijoina. Kierrosta seuranneessa keskustelussa käsiteltiin esteettömyyttä kokonaisvaltaisena asiana. Puheenvuorossani toin esille koulutetut käyttäjäarvioijat esteettömyyskartoittamisen voimavarana. Muistutin päättäjiä myös vammaisjärjestöjen neuvottelukunnan ja vammaisneuvoston ehdottamasta vammaisasiamiehen /esteettömyysasiamiehen viran perustamisesta kaupunkiin. Asia kun näyttää unohtuneen kuntaliitosten taa piiloon.

Tällä tapahtumalla pyrittiin vaikuttamaan päättäjien yhä koveneviin asenteisiin vammaisuutta kohtaan. Esteettömyysyhdistys ry:n tehtävänä on yli toimijarajojen menevän esteettömyyden kehittäminen. Kiteytettynä tämä tarkoittaa: tietoa, vaikuttamista ja vuoropuhelua. Kaikki osapuolet – opiskelijat, päättäjät ja vammaisjärjestöjen edustajat – olivat tyytyväisiä Esteellinen seikkailu -tilaisuuden antiin. Varmasti jokainen osallistuja ymmärsi, että vähän aikaa pyörätuolia kokeilemalla ei voi tietää millaista on käyttää pyörätuolia vammautumisensa jälkeen. Tilaisuudessa käydystä keskustelustakin uskon jääneen päättäjille ajattelun aihetta.

Pitäisikin pohtia sitä, onko mahdollista synnyttää rakentavaa vuoropuhelua esteettömässä mielessä päättäjien ja kaupunkilaisten välille.


Salli Alajuuma
Käyttäjäarvioija

Mielipide on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa.

tiistai 12. toukokuuta 2009

Käyttäjäarvioijan puheenvuoro

Tämä on Salli Alajuuman puheenvuoro sosionomi-opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa Päättäjien esteellinen seikkailu, joka järjestettiin Joensuussa tänään 12.5.2009.

Vuoropuhelun merkitys esteettömyyden edistämisessä

Esteettömyysyhdistys ry on perustettu 2005. Alun alkujaan perustimme yhdistyksen kokonaisvaltaisen esteettömyyden eteenpäin viejäksi ja kokemuksellisen tiedon eli käyttäjäarvioijien antaman palautteen hyödyntämiseksi. Käyttäjäarvioijatoiminta on edelleen ainutlaatuista - varsinkin, jos palaute annetaan suoraan tahoille, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät rakennuksia, ympäristöjä ja palveluja.

 Meidän yhdistyksemme tehtävä on yli toimijarajojen menevän esteettömyyden kehittäminen. Siis kiteytettynä: tietoa, vaikuttamista ja vuoropuhelua.

Esteettömyys ajatuksena hajoaa. Se on hyvin monimuotoinen ja sen vuoksi kokonaisuutta on vaikea hallita. Jokainen katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja kaikesta syntyvä todellisuus on aivan muuta kuin esteettömyyttä. Lopputulos on kuin sillisalaattia. Pinnalta esteettömältä näyttävä onkin jotain muuta. Käyttäjille esteettömyys avautuu juuri näin. Joku kohta on suunniteltu ja rakennettu hyvin, mutta siihen ei pääse käsiksi koska esim. hissin lähiympäristö on esteellinen. Tyyliin; hissille päästäkseen täytyy nousta muutama porras.

Kaikki alkaa kaavoituksesta ja kunnallistekniikan suunnittelusta. Monien lautakunta ja valtuustokäsittelyjen jälkeen päästään vihdoin rakentamaan. Työntekijät vaihtuvat ja tekemisen mallit muuttuvat, kaikessa pitäisi olla yksi johtava teema. Esteettömyys.

Miten siihen päädytään? Koordinoiko tätä kukaan? Ei, koska esteettömyysasiamiestä ei ole. Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta teki Joensuun kaupungille aloitteen esteettömyysasiamiehen viran perustamisesta, mutta tuo virka on yhä käsittelyssä. Milloin tähän kaupunkiin saadaan esteettömyysasiamies?

Samanlaisena voimavarana näen käyttäjäarvioijat esteettömyyskartoittamisessa. Tiivis koulutettu ryhmä käy läpi eri rakentamisen vaiheita ja kertoo huomaamistaan epäkohdista ennen kuin ne pääsevät murentamaan kokonaisvaltaista esteettömyyttä.
Käyttäjäarvioijat on koulutettu joukko ihmisiä, jotka joutuvat päivittäisessä elämässä kohtaamaan sen tosiasian ettei pääse, ei kuulu, eikä näe eikä tule huomioiduksi, koska ympäristö on esteellinen. Verkostoituminen auttaa monipuolistamaan kartoituksen tuloksen, esteettömyysraportin sekä käyttäjiä että rakentamisesta vastaavia tyydyttäväksi.

Kaupunkiin ovat sekä Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta ja vammaisneuvosto ehdottaneet vammaisasiamiehen /esteettömyysasiamiehen viran perustamista. Näin on mainittu jopa Joensuun vammaispoliittisessa ohjelmassa. Asian pitäisi olla valmistelussa. Mutta jäikö se kuntaliitosten taa piiloon vaikka se piti ottaa puheeksi kuntaliitoksia tehtäessä? Muistaako sitä enää kukaan?

Vuodesta 2002 vuoteen 2004 kaupungissa toimi esteettömyyttä kartoittava käyttäjäryhmä osana Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus –projektia. Mihin meidät on unohdettu? Meidän koulutustamme ei ole hyödynnetty eikä jo tekemiämme kartoituksia ole huomioitu. Kysynkin lopuksi, onko Joensuun kaupungin esteettömyyttä julkituova imago kuihtumassa kokoon?

Koska puheenvuoroni aihe oli vuoropuhelun merkitys esteettömyydessä, niin voinemme kaiketi yhdessä pohtia sitä onko mahdollista synnyttää rakentavaa vuoropuhelua esteettömässä mielessä päättäjien ja kaupunkilaisten välille?

Salli Alajuuma
Käyttäjäarvioija

lauantai 9. toukokuuta 2009

Avustajaviesti kulkee Haukiputaalta Helsinkiin

Marjut Korjola kuljettaa kesäkuun alussa avustajaviestin sähköpyörätuolilla ajaen Haukiputaalta Helsinkiin. Matkaa kertyy noin 650 km ja siihen menee 10 päivää. Matkan varrella Marjut kerää viestiin allekirjoituksia. Hän toteuttaa tempauksen yhteistyössä Kynnys ry:n ja Oulun läänin Lihastautiyhdistys ry:n kanssa.

Viestin teesit ovat:
  • Toimimme henkilökohtaisen avun takaamiseksi kaikille vaikeavammaisille ihmisille vamman tai sairauden laadusta riippumatta
  • Turvaamme lain takaaman avun kaikille niille, jotka apua tarvitsevat
  • Takaamme kaikille henkilökohtaista apua käyttäville mahdollisuuden käyttää perustettavien alueellisten avustajakeskusten palveluita
  • Tuemme vammaisten ihmisten omaa toimintaa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla

Voit osallistua tempaukseen näin:
Allekirjoita avustajaviesti.
Mene kannustamaan Marjutia matkan varrella, mene matkaseuraksi.
Ryhdy tempauksen sponsoriksi.
Levitä tietoa avustajaviestistä.
Kerää allekirjoituksia.

Lisätietoa: Linkki avustajaviestin nettisivulle.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Esteettömyyspalkintoja

Nyt toukokuun alussa on jaettu kaksi esteettömyyspalkintoa.

Pukkilan kunnan Hyvinvointikeskus Onni sai ARMI ry:n ja Invalidiliiton esteettömyypalkinnon. Palkinto myönnettiin, koska hyvinvointikeskuksen rakentamisessa on otettu hyvin huomioon esteettömyys ja muunneltavuus. Lisäksi keskus palvelee monipuolisesti kaikenikäisiä kuntalaisia.

Linkki Hyvinvointikeskus Onnin verkkosivulle.

Linkki Pukkilan kunnan tiedotteeseen.

Lisäksi ARMI:n ja Invalidiliiton palkintolautakunta jakoi kunniamaininnat. Esteetön matkakeskus -ohjeistus palkittiin matkakeskusten yhtenäisen visuaalisen ilmeen ohjeistuksesta ja Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä palkittiin menettelytavasta rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämiseksi.

Länsi-Suomen läänin vuosittainen esteettömyyspalkinto on myönnetty Kokkolan seurakuntayhtymälle, joka on edistänyt esteettömyyttä aktiivisesti.

Linkki Länsi-Suomen läänin tiedotteeseen.

Linkki Kokkolan seurakuntayhtymän verkkosivulle.


Onnea palkintojen saajille ja hyvää jatkoa esteettömyyden edistämiseen!

Esteettömyyskartoittajan peruskurssi alkaa syksyllä

Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusta voi opiskella syksyllä 2009 Invalidiliiton ja Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämällä peruskurssilla.

Koulutus on suunnattu rakennusinsinööreille, rakennusmestareille, arkkitehdeille, fysioterapeuteille ja toimintaterapeuteille. Erityisen hyvin koulutus soveltuu korjausrakentamisen parissa työskenteleville ja kuntoarvioitsijoille. Myös näiden alojen opinnoissa loppuvaiheessa olevat opiskelijat voivat osallistua koulutukseen.

Lisätietoja koulutuksesta löytyy Invalidiliitosta.

Linkki Invalidiliiton sivulle.

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Mukavasti mukautettavaa

Mukavasti mukautettavaa – Esteettömyys toiminta- ja asumisympäristössä

Kehitys- ja muiden vaikeavammaisten asumista edistetään laitoshoidon vähentämiseksi, tiedottaa ympäristöministeriö. Asumisen kehittämisen tavoitteena on siis yksilöllisen asumisen turvaaminen ja ihmisen henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaaminen. Samaan aikaan puhutaan henkilökohtaisesta avusta, mikä liittyy vammaispalvelulain muuttumiseen. Keskusteluissa pohditaan sitä, mitä yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus käytännössä tarkoittavat. Henkilökohtaista apua on määritelty kysymyssarjan avulla: mitä, miten, missä, milloin ja kuka? Henkilökohtaisessa avussa puhutaan avusta, jonka toinen ihminen toteuttaa. Tämä asettaa haasteita myös rakennus- ja asuntosuunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Toimintaympäristö on alusta, jolla myös asuminen, asumista tukevat palvelut ja henkilökohtainen apu toteutetaan.

Euroopan tasolla toimintaympäristön esteettömyysominaisuuksista puhutaan ympäristön mukauttamisena. Mukauttamisen malliesimerkkinä voisi nostaa tarkasteluun tietotekniikan käyttöliittymät ja – ympäristöt. Jokainen tietokoneen käyttäjä voi tietyissä rajoissa muokata erilaisia asetuksia toimintansa mukaiseksi joko osaamisensa tai toimintatapojensa pohjalta. Samat muokattavat elementit pitäisi löytää myös rakennetusta ympäristöstä – toiminnan tai asumisen käyttöliittymistä. Ympäristön toiminnallisten ominaisuuksien arvioinnissa voisi käyttää myös kysymyssarjaa: mitä, miten, missä, milloin ja keiden kanssa?

Tänä päivänä on olemassa sekä osaamista että tekniikkaa, jolla näitä rakennetun ympäristön käyttöliittymiä voidaan mukauttaa toimijan taitoja ja toimintatapaa vastaavaksi. Tämä on todellinen haaste rakennuttajille, suunnittelijoille ja rakentajille. Ammattitaitoa mittaavaksi tekijäksi nousee osaaminen siitä, kuinka rakentamisen ja asumisen perusratkaisuihin sisällytetään mukautettavia ominaisuuksia.

Ominaisuuksia, joiden avulla rakennettuympäristö, tekniset järjestelmät ja kalusteet voidaan säätää toimijan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Kustannusten hallitsemiseksi ja tuotannon tehostamiseksi olisi ihanteellista saada erilaisia tuotepaketteja, jotka sisältävät mahdollisuuden yksilöllisiin säätöihin. Ympäristön toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien säätämiseen, lisäämiseen, poistamiseen ja muutoksiin eli käyttöliittymän henkilökohtaiseen muokkaamiseen ilman massiivisia muutos- ja korjaustöitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi erilaisten ominaisuuksien lisäämistä, korkeuksien säätämistä, erilaisten varusteiden asentamista, vaihtoehtoisia laitteita ja koneita, vaihdettavia pintamateriaaleja ja värejä, muutettavia heloja, lisättäviä tai poistettavia väliseiniä jne. – ja silti, pohjalla perusratkaisu, johon näitä henkilökohtaisia asetuksen muutoksia tehdään. Mukavasti mukautettavaa, kun käytössä on erilaisia apuvälineitä, tekniikoita ja toisen ihmisen apua.

On muistettava, että esteettömyys ei poista vammaisuutta eikä henkilökohtaisen avun tarvetta. Esteettömyys on kuitenkin asia, joka sekä mahdollistaa avun tehokkaan käyttämisen että muuttaa itsenäisen toimimisen ja avun tarpeen suhdetta. Esteettömyys koostuu edelleen kolmesta osa-alueesta: ympäristön esteettömyydestä, tarkoituksen mukaisista apuvälineistä ja toisen ihmisen avusta. Mukauttaminen on näiden kolmen osa-alueen yhteensovittamista ja toimijan itsenäisen toimimisen tukemista. Lisäksi esteettömyys luo ihmisille mahdollisuuden toimia tavalla, joka on hänelle tarkoituksen mukainen vamman, käytössä olevien apuvälineiden tai muuttuvan toimintakyvyn vuoksi.

RI Mervi Niemelä
puheenjohtaja, Esteettömyysyhdistys ry

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Mitä kuuluu rakentamisen normitalkoille?

Rakentamisen normitalkoita on seurattu tässä blogissa viime vuoden puolella. Mitä kuuluu talkoille nyt?

Kävin normitalkoiden nettisivuilla tutustumassa tilanteeseen. Kuluttajakyselyn tuloksia oli julkaistu loppuvuodesta ja asuntoministeri Vapaavuori haastoi kunnat mukaan talkoisiin puheessaan 1.12.2008.

Silmäilin lukijakyselyn raporttia. Esteettömyyden näkökulmasta tuloksena on, että suurin osa vastaajista arvioi asuntosuunnittelun aiheuttavan "ei lainkaan" tai "vähän" turhia kustannuksia. Alle 5 % vastaajista arvioi, että turhia kuluja aiheutuu "erittäin paljon". Kyselyssä selvitettiin mielipidettä siitä, aiheuttavatko kylpyhuoneen mitoitus, muiden tilojsen esteettömyys ja piha-alueiden luiskat "turhia kustannuksia". Esimerkiksi julkisivumääräyksiä pidettiin enemmän turhia kustannuksia aihettavana.

Asuntoministeri Vapaavuori kertoi puheessaan, että selvityksessä saatuja tuloksia vielä pohditaan ja lisäksi verrataan Suomen tilannetta muihin Euroopan maihin. Johtopäätöksiä ei vielä ole saatavilla.

Lisätietoja

Linkki kuluttajatutkimuksen tiedotteeseen.

Linkki asuntoministerin puheeseen (1.12.2008).

Esteettömyyden kartoitustaopas on julkaistu

Invalidiliiton ESKEH-projektin tuloksena on julkaistu esteettömyyden kartoitusopas ja kartoituslomakkeet. Materiaali löytyy verkosta ja maksuttoman opaskirjan voi myös tilata itselleen.

Seuraavana vaiheena projektissa on koulutuksen järjestäminen esteettömyyden kartoittajille.

Lisätietoja

Linkki Invalidiliiton tiedotteeseen.

Linkki ESKEH-projektin nettisivulle.