Esteettömyysyhdistys ry

Osatasa-arvorasismia?

2011-09-21T09:25:00.002+03:00

Elämme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa – vai elämmekö? Ymmärtääkseni tasa-arvon tulisi kuulua tasa-arvoisesti kaikille jopa toimintakykyyn katsomatta. Tasa-arvoisen yhteiskunnan tärkeimpiä ominaisuuksia on esteettömyys. Odotan innolla aikaa, jolloin tasa-arvo koskee myös vanhuksia ja vammaisia.

Pari esimerkkiä kulttuuripääkaupungistamme. Kulttuurikohteita kumpikin, vaikka eivät mitenkään liity Turku 2011 -säätiöön.

Erääseen museoon suunniteltiin ulkonäyttelyn laajennusta. Kookkaiden esineiden näkemiseksi tehtiin niiden ympäri sillat kolmeen kerrokseen. Toteuttajien mielestä tasa-arvo toteutui, kun alimmalle tasolle pääsi luiskaa pitkin, muille portaita. Alatasolta olisi nähnyt näyttelykohteiden kyljet, ei muuta.

Eräs taiteen parissa toimiva säätiö mielii historiallisten rakennustensa saneeraamista ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Säätiön ja museokeskuksen mielestä tasa-arvoa on, että huonosti liikkuville riittää pääsy alimpaan kerrokseen. Pääsy yläkerran näyttelyihin ja konsertteihin ei ole tarpeellista. Olisiko se tasa-arvon liioittelemista?

Edellisessä tapauksessa rakennusluvan hakijat saatiin ymmärtämään, että hissi on tarpeen ja oikeudenmukaista. Tuhannet kävijät tulevat kiittämään. Jälkimmäisessä tapauksessa luvan hakija ei halua ymmärtää, että ratkaisun sisältämä ”osatasa-arvo” ei ole esteettömyyttä eikä oikeata tasa-arvoa.

Itseään fiksuina ja tasa-arvoa kannattavina pitävät ihmiset katsovat näköjään oikeudekseen päättää muiden, lähinnä toimintakyvyiltään rajoitettujen ihmisten, kuten vanhusten ja vammaisten, tasa-arvon määrästä. Luopuisivatko he osasta omaansa? Kysyn, eikö tämä jo vaikuta rasismilta – osatasa-arvorasismilta?

Kirjoittaja on

Heikki O Haulisto

Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Osallistu esteettömyyden arviointiin Internetissä

2011-03-26T17:20:00.003+02:00

Pääseekö sinne? -palvelussa voit itse arvioida erilaisten kohteiden esteettömyyttä. Muun muassa Kynnys ry on mukana palvelun kehittämisessä.

Miten sinne pääsee? Pystynkö käyttämään tiloja? Onko siellä turvallista liikkua? Palvelu pyrkii keräämään ja jakamaan tietoa näihin kysymyksiin.

Palvelun avulla kerätään tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä käyttäjänäkökulmasta. Arviointi perustuu omaan toimintakykyyn eikä edellytä rakennetun ympäristön esteettömyyden asiantuntemusta.

Arvioimalla kohteita olet mukana rakentamassa Suomi kaikille -sivuston tietopankkia erilaisten kohteiden esteettömyydestä.

Linkki palveluun:

www.paaseekosinne.fi

Linkki Suomi kaikille - sivustolle:

www.suomikaikille.fi

KUTSU: Sääntömäärinen kevätkokous 2011

2011-03-25T10:04:00.001+02:00

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2011 pidetään

Aika: Perjantaina 29.4.2011 klo 13.00 alkaen.

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Säännöt löytyvät kohdasta Tietoa yhdistyksestä.

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Tervetuloa!

-Hallitus-

Osallistu kansalaisopistojen esteettömyyskyselyyn

2011-03-16T16:15:00.002+02:00

Esteettömyysyhdistystä on pyydetty tiedottamaan Kansalaisopistojen esteettömyyskyselystä.

Osallistu esteettömyyskyselyyn – voit voittaa arvonnassa 200 euroa!

Onko sinulla kokemuksia kansalaisopistosta? Esimerkiksi oletko osallistunut kansalaistopiston opintoryhmiin, yleisöluennoille tai muihin tapahtumiin?

Vastaamalla kyselyyn autat selvittämään esteettömyyden toteutumista ja siihen liittyviä ongelmia kansalaisopistojen toiminnassa. Kyselyyn voi vastata 30.4.2011 saakka.

Kyselyyn toivotaan vastauksia vammaisilta, kuuroilta, erilaisilta oppijoilta (henkilöt, joilla oppimisen haasteita) sekä muilta sellaisilta henkilöiltä, jotka terveydentilansa, ominaisuutensa tai ympäristötekijöiden vuoksi kokevat esteettömyyden tärkeäksi. Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 200 euroa.

Kysely kuuluu Vapaan sivistystyön esteettömyys -tutkimukseen, jonka rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimusprojektia hallinnoi Kynnys ry, ja projektin johtajana toimii dosentti Matti Laitinen Helsingin yliopistosta.

Linkki kyselyyn:

Kansalaisopiston esteettömyyskysely

Lisätietoja kyselystä:

Liisa Suni

Turun yliopisto

satsun(at)utu.fi

Esteettömän rakennuksen esittely video: Iiris-keskus

2011-03-05T09:36:00.002+02:00

Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris-keskuksen rakentamisessa ja toiminnassa ei ole unohdettu esteettömyyttä.

Iiris-keskuksesta on julkaistu esittelyvideo Youtubessa. Videolla esitellään useita esteettömiä ratkaisuja ja keskuksen toimintaa.

Linkki videoon Youtubessa

Lisätietoja

Iiris-keskus, Näkövammaisten keskusliitto

Liikuntapaikkojen esteettömyys - Käyttäjien näkökulmaa

2011-03-04T07:50:00.003+02:00

Kerroin täällä aiemmin ESTE-hankkeen kyselystä, jossa koottiin tietoja liikuntapaikkojen käyttäjiltä. Millaisia kuntoilu- ja liikuntamahdollisuuksia on tarjolla? Ovatko tilat ja palvelut jokaisen käytettävissä?

Nyt kyselyn tuloksia on julkaistu ESTE-hankkeen verkkosivuilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 341 henkilöä. Kokosin tähän muutamia tuloksia arkkitehti Niina Kilpelän seminaariesityksen pohjalta.

Liikunnan harrastajille ennakkotieto on tärkeää. On tärkeä myös, että esteettömyydestä voi kysyä lisätietoja. Ennakkotietoa tarvitaan tilojen esteettömyydestä, parkkipaikan esteettömyydestä sekä julkisten kulkuyhteyksien esteettömyydestä.
Sekä sisäliikuntaan että ulkoliikuntaan kaivattiin enemmän esteettömiä tiloja ja mahdollisuuksia. Kyselyn johtopäätöksenä on, että nykyiset ulkoliikuntapaikat eivät vastaa käyttäjien tarpeisiin. Esteettömiä sisäliikuntatiloja tarvittaisiin enemmän ja monipuolisemmin. Esimerkiksi toivottiin enemmän mahdollisuuksia harrastaa keilailua, ampumista ja ratsastusta.
Konkreettisia esteitä liikuntaharrastukselle ovat huono hengitysilma, puuttellinen opastus, esteet sisäänkäynnissä, liika taustamelu ja kaiku sekä wc:n, pukuhuoneiden ja pesuhuoneiden ja parkkipaikkojen puutteet.
Pienissä kunnissa asuvien liikuntaharrastusta rajoittaa liikuntatilojen ja liikuntatarjonnan vähäisyys. Isoissa kunnissa liikuntaharrastusta rajoittaa henkilökohtaisen avustajan puuttuminen ja kyytien puuttuminen.

Yhteenveto tuloksista:

Kaikkien liikuntatilojen tulee olla esteettömiä. Ei riitä, että osa tiloista tehdään esteettömiksi.
Esteettömyys on kokonaisuus, johon kuuluu tiedonsaanti ja varsinaiset toimintamahdollisuudet.
Esteettömyyttä tulee tarkastella monitahoisesti liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvänä kokonaisuutena.

Lisätietoja:

ESTE-hankkeen verkkosivut

Yksi kilpailu lisää - Ihana kamala teknologia

2011-03-03T20:09:00.001+02:00

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on pyytänyt tiedottamaan tarinakilpailusta "Ihana kamala teknologia".

ET-lehden ja VTT:n kirjoituskilpailu aiheesta julkistettiin ET-lehden numerossa 4/2011, ja se on parhaillaan käynnissä 22.3. saakka. Kilpailussa haetaan hauskoja tai kamalia kokemuksia uuden laitteen käytöstä vuosien varrelta. VTT julkaisee kirjoitusten pohjalta yhteenvedon osana ihmisen ja teknologian vuorovaikutustutkimuksen kehitystyötä.

VTT toivoo mukaan mahdollisimman laajan joukon innokkaita kirjoittajia.

Lisätietoja kilpailusta:

ET-lehden verkkosivut

Tietoa viittomakielestä ja tulkkauksesta

2011-03-02T15:19:00.002+02:00

Humanistinen ammattikorkeakoulu kouluttaa viittomakielen tulkkeja. Nyt Humak on perustanut blogin, jossa kouluttajat, toimijat ja kehittäjät kertovat alan kuulumisia.

Tulkin työtä voi kuvata sillan rakentamiseksi kahden kielen ja kahden kulttuurin välille. Blogin nimi on Alaviitteitä siltatyömaalta.

Blogista löysin mielenkiintoisen tiedon. Suomessa on julkaistu viittomakielten kielipoliittinen ohjelma viime vuonna. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa viittomakielen asemaa, selkiyttää kysymystä viittomakielen omistajuudesta ja herättää keskustelua kielestä ja sen merkityksestä. Ohjelma on myös ajankohtainen tietopaketti viittomakielestä ja sen käytöstä sekä viittomakielisten yhteisöstä.

Lisätietoja:

Alaviitteitä siltayömaalta blogi - Humak

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Ylellisyyttä arkeen - Apuvälineiden ideakilpailu

2011-03-01T13:02:00.003+02:00

Ylellisyyttä arkeen!

Apuvälineiden ideakilpailu 2011 käynnistyy

Apuvälineiden ideakilpailussa haetaan tänä vuonna ylellisyyttä arkeen. Tavoitteena on löytää arkeen mukavuutta ja ripauksen ylellisyyttä tuovia kodin apuvälineitä. Uusi, innovatiivinen apuväline on kaunis ja kotoisa ja helpottaa mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon arkea.

Ehdotusten on oltava perillä 31.8.2011 mennessä.

Kilpailuehdotusten parhaimmistoa esitellään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 10.–12.11.2011 järjestettävillä Apuväline, Hyvinvointi & Koti 2011-messuilla.

Lisätietoa ja kilpailusäännöt löytyvät osoitteesta: www.apuvaline.info

Me itse ry:n kannanotto: Laitos ei ole koti

2011-02-21T19:10:00.000+02:00

Me itse ry on ottanut kantaa laitosasumisen purkamiseen. Yhdistys on huolissaan siitä, muistetaanko kunnissa kenitysvammaisten ihmisoikeudet.

Kannaotossa sanotaan näin:

"On väärin, että jotkut kunnat suunnittelevat
yli 100 – 200 asukkaan kerrostaloja,
jonne vammaiset, vanhukset, päihdeongelmaiset
ja mielenterveysasiakkaat muuttaisivat asumaan."

Tämä on vastoin valtioneuvoston periaatetta, jonka mukaan kehitysvammaisten asuminen tulee järjestää pieniin, noin 5-10 henkilön yksiköihin.

Me itse ry muistuttaa, että kilpailutus ei saa mennä ihmisarvon edelle. Asumisessa tulee ottaa huomioon ihmisen näkökulma.

Lisätietoja
Me itse ry:n kannanotto.

Osallistu ja vaikuta Jyväskylässä - Kaupungin Kangas

2011-02-18T08:49:00.000+02:00

Asuinalueen ideointi Jyväskylässä
Jyväskylässä alkaa entisen tehdasalueen muuttaminen asuinalueeksi. Suunnitteluun liittyy kansalaisten ideointiprojekti. Ideat tulee lähettää 15.3.2011 mennessä HUB Jyväskylälle.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan Jyväskylän Kankaan alueen ideointiin, tutustu ohjeisiin Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla.

Linkki ohjesivulle

Lisätietoa

Jyväskylän Kaupunkirakennepalveluiden Anne Sandelinin esitys ja muuta taustaa projektille HUB Jyväskylän nettisivuilla.

HUB Jyväskylä

Osallistu kevyen liikenteen arviointiin vastaamalla kyselyyn

2011-02-17T08:17:00.001+02:00

Tampereen teknillinen yliopisto tutkii kävely- ja pyöräilyasioita 8 kaupungissa: Helsingissä, Tampereella, Porissa, Porvoossa, Hyvinkäällä, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Oulussa.

Palautetta kaupungilla liikkumisesta voi nyt antaa näille kaupungeille nettikyselyssä. Kyselylomakkeeseen voit kirjoittaa myös omin sanoin palautetta. Tuo esiin esteettömyysnäkökulma ja anna palutetta. Vastausaikaa ei kerrota lomakkeessa, mutta Lappeerannan kaupungin tiedotteessa sanotaan, että aikaa on huhtikuun loppuun.

Linkki kyselyyn.

Esteetön opiskelijavalinta on hyvä käytäntö

2011-02-07T10:37:00.002+02:00

ESOK-hankkeessa kehitetty Esteetön opiskelijavalinta on todettu hyväksi käytännöksi. Esteetön opiskelijavalinta on arvioitu, ja se on kuvattu Sosiaaliportin Hyvä käytäntö -sivustolla.

Terveyden - ja hyvinvoinnin laitoksen "hyvät käytännöt" -toiminta edistää uuden tiedon ja osaamisen syntymistä ja leviämistä. ESOK-hankkeen suositukset opiskelijavalintaan ovat konkreettisia ja selkeitä.

Sosiaaliportti - Esteetön opiskelijavalinta

Tutustu opiskelijavalinnan suosituksiin ESOK-hankkeen sivuilla.
Esteetön opiskelijavalinta - suositukset

Teknologian käytön etiikka

2011-02-04T08:13:00.001+02:00

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) on julkaissut kannanoton teknologian hyödyntämisen eettisistä kysymyksistä.

Lausunnossa kiinnitetään muunmuassa huomiota apuvälineisiin ja itsenäiseen suoriutumiseen. Kannanotossa korostetaan, että käyttäjiä, asiakkaita ja potilaita on kuultava ja heidän etunsa otettava huomioon, kun tehdään päätöksiä.

Linkki ETENEn tiedotteeseen.

Linkki ETENEn julkaisulistaan.

Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa

2011-01-23T18:41:00.000+02:00

Liikenne- ja viestintäministeriön toimenpideohjelma esteettömän tietoyhteiskunnan edistämiseksi vuosille 2011-2015 on valmistunut. Toimenpideohjelma on julkaistu netissä. Toimenpideohjelman yhtenä tavoitteena on luoda koordinaatiota esteettömyystyöhön sekä laatia julkiselle sektorille esteettömyysopas. Julkisen hallinnon verkkosivujen esteettömyys kartoitetaan. Tutustu toimenpideohjelman tavoitteisiin ministeriön verkkosivuilla.

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteeseen.

Linkki toimenpideohjelman sivulle.

ESKEn kannanotto julkisen liikenteen esteettömyyteen

2011-01-23T18:31:00.001+02:00

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE on ottanut kantaa julkisen liikenteen esteettömyyden edistämiseksi.

Vaikka esteettömyyden pitäisi olla jo itsestään selvä osa nykyaikaista julkista liikennettä, niin näin ei asia ole. Tasavertaisuus ei toteudu julkisen liikenteen saavutettavuudessa. Lausunnossa todetaan, että tietoa ja asiantuntemusta on, mutta sitä käytetä riittävästi, kun julkista liikennettä suunnitellaan.

Linkki ESKEn lausuntoon.

Vuosi vaihtuu kohta......

2010-12-20T13:06:00.002+02:00

Vuosi 2010 lähestyy loppuaan ja vuodenvaihde häämöttää heti Joulun takana. On aika kiittää kuluneesta vuodesta, kiitos!

Vuoden vaihteen jälkeen Esteettömyysyhdistys ry:n hallituksen johdossa on uusi puheenjohtaja, Jyrki Posti ja hän luotsaa yhdistystä kohti uusia tuulia ja haasteita

Toivotan kaikille esteettömyysaktivisteille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

Terveisin

Mervi Valta

Yhteinen asia, mutta erilainen elämäntilanne

2010-12-13T20:21:00.004+02:00

Olen luvannut pitää luennon rakentamisen esteettömyyteen liittyvistä haasteista vammaisten ja vanhusten näkökulmasta. Ensin aiheen asettelu tuntui hyvältä ja asialliselta – vaikuttavathan ympäristön ominaisuudet molempien ryhmien toimintaan, itsenäisyyteen ja avun tarpeeseen.

Pohdittuani aihetta, päädyin kuitenkin toiseen tulokseen. On totta, että kummankin ryhmän toimintatavat ja käytössä olevat apuvälineet vaikuttavat siihen, miten ympäristön pitäisi toimia. Ympäristön esteet vaikuttavat sekä vammaisten ihmisten että ikäihmisten toimintaan ja siihen, kuinka itsenäisesti he pystyvät toimimaan.

Kun näkökulmaa laajennetaan ja siirrytään pois hoivan, hoidon ja huolenpidon saralta, asia näyttäytyykin aivan uudenlaisessa valossa. Vammaisuus ja vanhuus eivät ole yksi ja sama asia. Jos hyväksymme näkökulman, että esteettömyyden eli toimivuuden näkökulmasta kummallakin ryhmällä, vammaisilla ja ikäihmisillä, on samat tarpeet, olemme tipahtaneet asemapiirroksen ulkopuolella emmekä enää erota metsää puilta.

On aika hylätä pelkästään huolenpitoon perustuva näkökulma ja tunnustaa, että vammaisten ihmisten pitäisi elää ikäkautensa mukaista, täysipainoista elämää tarvitsemiensa palvelujen, avun ja apuvälineiden tukemina. Kouluikäisenä käydään koulua, aikuisena tehdään töitä. nuorina aikuisina etsitään elämänkumppania ja perustetaan perhe sekä keski-iän jälkeen ikäännytään kuten ei-vammaiset ihmisetkin tekevät. Jo perheen perustaminen sekä vammaisille että ei-vammaisille ihmisille, tuo haasteita sekä esteettömyydelle rakennetussa ympäristössä että yhteiskunta rakenteille yleensä. Esimerkiksi perheen perustamiseen liittyvät perheasunnot ja työssä käyminen sekä arki elämään liittyvien asioiden hoitaminen, kuten vaikkapa ruoka ja harrastukset. Toki ruokaa ja harrastukia tarvitsevat myös ikäihmiset.

Ikäihmisten elämän suunnittelu on kuitenkin erilaista kuin lasten, nuorten tai työikäisten. Yli 65 –vuotiaana voidaan toki etsiä uutta kotia tai elämänkumppania, mutta ei yleensä enää hankita lapsia eikä käydä töissä. Nämä asiat vaikuttavat suoraan siihen, millaisia palveluja asunnon lähiympäristössä on oltava ja myös siihen, minkä kokoinen asunto on tarkoituksen mukainen. Lapsiperheet tarvitsevat päiväkoteja, peruskouluja jne. Ikäihmisille riittävät omaan elämään ja harrastamiseen liittyvät palvelut.

Mitä yritän sanoa? Esteettömyys on rakennetun ympäristön ominaisuus, jonka pitää pystyä vastaamaan ihmisten toiminnallisiin haasteisiin. Toiminnalliset haasteet voivat syntyä vamman, sairauden tai iän vuoksi. Asioita ei kuitenkaan saa eikä pidä niputtaa, vammaisuus ja ikä eivät ole samoja asioita eivätkä aiheuta samoja toiminnallisia haasteita.

Esteettömyyspohdinnoin
Mervi Valta

VAILLINAINEN ESTEETTÖMYYS ON OSA KESKENERÄISTÄ YHDENVERTAISUUTTA

2010-11-16T08:43:00.001+02:00

Esteettömyysyhdistys ry
Syyskokous 2010

Kannanotto
13.11.2010

VAILLINAINEN ESTEETTÖMYYS ON OSA KESKENERÄISTÄ YHDENVERTAISUUTTA

Yhdenvertaisuussuunnitelmien laadintaohjeiden mukaan viranomaisten tulisi panostaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen tekemällä esteettömyysselvityksiä. Useasta näkökulmasta tehtävä esteettömyyskartoitus tuottaa konkreettista tietoa siitä, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä ympäristön toimivuuden ja esteettömyyden parantamiseksi.

Esteettömyysyhdistys ry:n jäsenet ovat törmänneet siihen, että tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia ei voi suorittaa toimivuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden puutteiden vuoksi. Toimivuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi Esteettömyysyhdistys ry esittää seuraavaa:

perustetaan valtakunnallinen esteettömyysasiamiehen tehtävä. Asiamiehen tehtävänä on koordinoida ja organisoida valtakunnallisen ja kunnallisen esteettömyystyön yhdenmukaistamista ja viedä esteettömyysasiaa käytäntöön muun muassa ministeriöiden kautta.
esteettömyyttä ohjaavaa lainsäädäntöä ja mitoitusta on täsmennettävä ja tarkennettava nykyaikaisen lainsäädännön ja yhteiskuntakehityksen tasolle ja
esteettömyystieto pitää sisällyttää kaikkeen perus-, lisä- ja täydennyskoulutukseen.

ESTEETTÖMYYSYHDISTYS RY

Kansainvälinen Valkoisen kepin päivä 15.10.

2010-10-15T00:14:00.001+03:00

Valkoinen keppi on liikkumisen apuväline henkilölle, joka ei pysty liikkumaan turvallisesti ja itsenäisesti näön / näköaistin avulla. Valkoinen keppi toimii tuntoaistin apuna ja sen avulla liikkuja saa tiedon muun muassa kulkureitin tasoeroista, pintamateriaaleista, reunakivistä ja reitillä olevista vyötärön alapuolisista esteistä. Valkoinen keppi kertoo muille liikkujille, että kepin käyttäjällä on näkövamma.

Lisätietoja
Näkövammaisten Keskusliitto ry

White Cane Day, Englanninkielinen

Sillanrakentajat kulttuuripääkapungin tekijöinä Turussa

2010-10-13T14:40:00.017+03:00

Turku on vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kynnys ry on aktiivisesti mukana järjestämässä tapahtumia: tulossa on tanssia, elokuvaa, kursseja, näyttelyitä ja TaiKa -päätösfestivaali. Lisäksi järjestetään apuvälinesuunnittelukilpailu, jonka nimi on Makein Apuväline Ikinä. Sillanrakentajat on yhteinen nimi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumille, joissa tuodaan esiin vammaisuuteen ja vammaispoliittiseen taiteeseen liittyviä näkökulmia.

Kynnys ja Turku2011-säätiö järjestävät Turussa 4.11.2010 koulutusta siihen, miten järjestetään saavutettava kulttuuritilaisuus. Tilaisudessa esiintyy muiden muassa Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki Haulisto.

Lisätietoa koulutuksesta löytyy Kulttuuria kaikille-sivustolla.

Seuraa Sillanrakentajien kulttuuritarjontaa ja toimintaa verkkosivuilta.

Sillanrakentajat, Turku 2011

Osallistu apuvälinesuunnittelukilpailuun.

Makein Apuväline Ikinä - kilpailun säännöt

Kerro muistosi rakennuksesta

2010-10-07T07:55:00.001+03:00

Alvar Aalto - museo kokoaa ihmisten muistoja rakennuksista ja yleensä rakennetusta ympäristöstä. Tarinat julkaistaan Internetissä Kävin täällä -sivuston blogissa.

"Kävin täällä -sivusto on tarkoitettu eri-ikäisten ihmisten paikkatarinoille, muistoille ja kohtaamisille rakennetussa maisemassa. Sivuston tarkoituksena on kerätä erilaisia kuvauksia – tekstejä ja kuvia – ihmisiä puhutelleista, mieleen painuneista paikoista: merkityksellisiksi muodostuneista tiloista, maisemista tai näkymistä."

Oman tarinan lähettäminen onnistuu lähettämällä tarina ja mahdollinen kuvaliite sähköpostitse Kävin täällä -sivuston toimittajille.

Käy ensin tutustumassa kampanjan ohjeisiin, ja jos kiinnostut, kerro oma tarinasi. Toimittajat muokkaavat tarinat ja ne julkaistaan nimimerkillä. Osallistumisaikaa on tämän vuoden loppuun.

Lisätietoja:

Kävin täällä - blogi

Ohjeet osallistumiseen

Kela on Vuoden selväsanainen

2010-10-03T16:07:00.000+03:00

Selkokeskus on myöntänyt Kelalle "Vuoden selväsanainen" -palkinnon selkokielen käytöstä esitteissä.

Selkokielisistä esitteistä onkin saatu asiakkailta niin hyvää palautetta, että Kelassa jo harkitaan kannattaako muita esitteitä enää julkaista. Selkoesitteitä julkaistaan pian myös ruotsiksi.

Kelan tiedote palkinnosta.

Tutustu selkoesitteisiin netissä.

Kelan selkoesitteet

Syyskokous Kuopiossa la 13.11.

2010-10-03T15:42:00.000+03:00

Esteettömyysyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 2010 pidetään la 13.11.2010 klo 13.00 alkaen Kansalaistoiminnan keskus Tukipilarissa, Koljonniemenkatu 2, 2 krs., Kuopio.

Palkitussa opiskelijatyössä kehitettiin nettisivusuunnittelua kuurojen kulttuurin ehdoilla

2010-09-17T20:03:00.000+03:00

Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Suvi Kitunen on saanut kansainvälisen palkinnon opinnäytetyöstään. Hän kehitti verkkosivuston suunnittelua, jossa otetaan huomioon kuulovammaisten kulttuuri sekä viittomakieli äidinkielenä.

Opinäytetyön tuloksia on käytetty hyväksi Kuurojen liiton sivustolla www.knack.fi

Työ palkittiin Kestävän kehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden sarjassa. Tunnustuksen antoi maailman laajin taide-, design- ja media-alan koulutusta ja tutkimusta edustava verkosto Cumulus.

www.knack.fi on erilainen verkkosivusto ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua.

Lisätietoja:

Aalto-yliopiston uutinen palkinnosta

Suvi Kitusen kotisivu

Miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä?

2010-09-16T23:32:00.024+03:00

Vastausta siihen, miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita, etsitään Hyvä Ikä 2010 -messuilla Tampereella.

Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 1.10. klo 10.30–12.30. Paikka on Tähtien Sali, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Tilaisuuden järjestävät KÄKÄTE-projekti ja VTT.

Lisätietoja Hopeamarkkinat- keskustelutilaisuudesta.

Esteettömiä ratkaisuja tarvitsevien ihmisten näkökulmasta yhteiskunnan ilmapiiri joskus tuntuu jopa esteettömyyden vastaiselta. Yksi tuore esimerkki tästä on esteettömyysyhdistyksen käyttäarvioijien kokemukset Kuopion asuntomessuilla. Ryhmän tavoitteena oli tutustua asumisen uusiin ideoihin ja ratkaisuihin, mutta sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivät vain yhteen messukohteeseen sisään.

Hyvä Ikä 2010 - messuilla pohditaan asumisen, teknologian ja tietoteknologian esteettömyyden edistämiseen liittyviä haasteita. Väestön ikääntyessä voisi olettaa esteettömyyden kiinnostavan yrityksiä kilpailuetuna, mutta miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita?

Jos pääset mukaan tilaisuuteen, lähettäisitkö meille mielipiteesi keskustelusta. Sähköpostimme on esteettomyysyhdistys (at) gmail.com . Jos kirjoitat tilaisuudesta blogiisi, niin lähettäisitkö meille linkin?

12.-18.9. vietetään epilepsiaviikkoa

2010-09-15T07:53:00.000+03:00

Epilepsialiiton verkkosivulla on tietoa kampanjaviikon paikallisista tapahtumista ja tositarinoita epilepsiasta. Voit myös testata tietosi epilepsiasta.

Epilepsialiitto

Asumispalvelusäätiö ASPA:n oppaassa "Turvallinen asuminen ja epilepsia" on tietoa epilepsiasta ja esteettömyydestä.

ASPA: Turvallinen asuminen ja epilepsia

Jyrki Kasvi kirjoittaa digitaalisista kynnyksistä Tietokone - lehdessä

2010-09-12T08:24:00.001+03:00

Tietokone -lehdessä 6/2010 Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoittaa tietotekniikan esteettömyydestä, joka on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen teema. Palvelut, viestintä ja yhteydenpito toisiin ihmisiin toteutuvat verkossa yhä useammin ja monipuolisemmin. Ovatko nämä mahdollisuudet kaikkien käytettävissä?

Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää.

Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.

Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä

Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä. Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.

Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:

"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."

Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.

Kakkoskodissa kompastelematta otsikoi Meidän Mökki

2010-09-06T08:00:00.006+03:00

Uusimassa Meidän Mökki- lehdessä (07/2010) esitellään kesähuvila, joka on suunniteltu esteettömäksi pyörätuolin käyttäjälle. Sen rakensi perhe, jossa yksi lapsista käyttää pyörätuolia. Näin koko perhe pääsee nauttimaan mökkeilystä järven rannalla. Samalla rakennettiin elinkaariasunto. Lehdessä todetaan, että esteetön mökki ja piha on sijoitus tulevaisuuteen.

Jutussa esitellään toteutettuja ratkaisuja kuvissa ja perheen kertomana. Hyvin kirjoitettu esittely antaa lukijalle selkeästi tietoa esteettömyydestä ja sen merkityksestä. Erilaisten teknisten ratkaisujen merkitys kerrotaan lukijalle perheen arjen näkökulmasta. Tällaisia esteettömästä asumisesta kertovia juttuja saisi mielellään olla useammin lehdissä.

Esteettömyystietoa on työläs saada, kun tavoitteena on rakentaa esteetön mökki.

Perhe oli itse mukana suunnittelemassa muutoksia talotehtaan valmishuvilaan. Varsinaisen asunnon suunnitteluun saa apua kunnalta, mutta mökin suunnittelussa on pärjättävä omin avuin, kertoo perheen äiti. Esteettömyys ei ollut tuttua talotehtaan suunnittelijalle, ja konkreettista tietoa oli hankala löytää edes netistä. Saunatilojen suunnitteluun osallistuikin perheen tuttu arkkitehti. Pihan suunnittelussa perhettä auttoi maisema-arkkitehti.

Usein yhdistyksen piirissä on keskusteltu siitä, että käyttäjän ensikäden kokemusta ja toisaalta olemassa olevaa tietoaa ei ole helppo yhdistää. Eri nettisivustoilla on esteettömyyden neuvontaa, mitoitusohjeita ja kartoituspohjia. Niiden löytäminen ja käyttäminen suunnittelun apuna on eri juttu. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen vaatii suunnittelijalta kuuntelemista ja asiantuntemusta. On monia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuus pitäisi hallita. Hänen tulisi ymmärtää, miksi asiakas haluaa tietyn esteettömän tai muunneltavan ratkaisun, ja miten suuri merkitys toimivilla esteettömillä ratkaisuilla on asiakkaalle. Tämä koskee kaikkia, jotka osallistuvat toteutukseen, sillä pienikin tietokatkos voi aiheuttaa virheen.

Monien osasten on satuttava kohdalleen, että kokonaiseen rakennukseen saadaan toivottu lopputulos. Tästä on esimerkki lehtijutussa. Ikkunoiden korkeuden ennakointi epäonnistui, ja sen takia jo tilattuja matalampia keittiön työpöytätasoja ei voitu toteuttaa. Keittiö ei toteutunut tilauksen mukaisesti, vaikka yhteistyö sujui ongelmitta. Sattui mittavirhe.

Lehden toisessa esteettömyys-jutussa otetaan esille se, että suomalaiset mökinomistajat ovat keskimäärin 60-vuotitaita. Mökkeily on monen iäkkään suomalaisen mieliharrastus jutussa todetaan. Esteettömiä ratkaisuja kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omaan mökkiin, tulevaa ennakoiden. Esteettömyyskeskuksen (Eske) pääsihteeri, arkkitehti Maija Könkkölä kertoo esimerkkejä esteettömyyden toteutuksesta. Suunnitteluneuvoja voi kysyä Eskestä tai omasta kunnasta.

Lisätietoja esteettömästä asumisesta netissä:

Eske, esteettömyystiedonkeskus

Esteettömän asumisen sivut, toimivakoti.fi

Suomen VAMPO - Kuuluuko asiakkaan eli yksilön ääntä?

2010-09-03T18:12:00.002+03:00

Valtakunnallisen vammaisneuvoston (VANE) sivuilta löytyy kansalaisnäkökulma Vammaispoliittiseen ohjelmaan, tuttavallisemmin Suomen VAMPO.

Mervi Valta luki vammaispoliittista ohjelmaa kansalaisen näkökulmasta ja esitti puheenvuoron VAMPOn julkistamistilaisuudessa 26.8.2010. Puheenvuoro on julkaistu VANEn verkkosivuilla kuukauden kolumnina. Siinä pohditaan, millainen on matka visioista konkreettiseen toimintaan ja arkeen. Auttaako VAMPO toteuttamaan laajempia valinnan mahdollisuuksia tai jopa yhdenvertaisia valinnan mahdollisuuksia vammaisille ihmisille?

Lue puheenvuoro VANEn sivuilta:

VAMPOn toimenpiteet velvoittavat konkreettiseen vammaispoliittiseen työhön

www.esteeton.fi on esteettömyystiedon keskus Internetissä

2010-09-03T10:44:00.000+03:00

Invalidiliiton esteettömyyssivut osoitteessa www.esteeton.fi tarjoavat monipuolisesti tietoa.

Ajankohtaista osiosta löytyy Tapahtumakalenteri, jota kannattaa seurata. Linkki tapahtumakalenteriin löytyy tämän sivun oikeasta palkista ja sen avulla saat helposti tietoa tulevista tapahtumista.

Verkkopalvelua esteeton.fi ylläpitää Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE.

Lisätietoa:
www.esteeton.fi

Turun esteettömyystoiminnalla suuri merkitys kaupungin ja koko maan kannalta

2010-09-02T06:56:00.004+03:00

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on ilmoittanut, ettei se voi jatkaa esteettömyysasiamiehen tointa nykyisen asiamiehen jäätyä eläkkeelle vuoden 2011 marraskuusta. Lautakunta katsoo toimen kuitenkin tarpeelliseksi. Esteettömyysasiamies on ollut toimessaan 1.5.2004 alkaen. Hän toimii myös esteettömyyden toteutumista seuraavan työryhmän puheenjohtajana.

Kaupunginhallitus on ilmoittanut ottavansa asian käsittelyyn syksyllä 2010. Turun kaupungin esteettömyysohjelma edellyttää esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamista. Mikäli esteettömyysasiamiehen tointa ei jatketa, on todennäköistä esteettömyystoiminnan kuihtuminen.

Selvittääkseen mitä merkitystä asiamiehen johdolla tehdyllä esteettömyystoiminnalla on ollut, on esteettömyysasiamies suorittanut aiheesta koko maan kattavan kyselyn helpottaakseen kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Se on lähetetty kaikkiaan 71 vastaanottajalle. Heiltä on pyydetty vastausta kysymyksiin Turun esteettömyystoiminnan merkityksestä Turun ja koko maan kannalta.

Kaikkiaan 25 vastaanottajaa on vastannut kyselyyn. Yleisesti vastaukset ovat Turkua ja sen esteettömyysasiamiestä kiittävät, suorastaan mairittelevat. Turun toimintaa esteettömyyden hyväksi arvostetaan ja sen saavutukset tunnetaan sekä Turussa että sen ulkopuolella, jopa jossain määrin ulkomaillakin. Turkua pidetään Helsingin ohella esteettömyyden edellä kävijänä. Yksikään vastaajista ei ole ilmaissut tyytymättömyyttä toimintaan.

Korvaamattomana vahinkona Turun ja koko maan kannalta pidetään, jos esteettömyysasiamiehen tointa Turussa ei vakinaisteta ja jatketa. Se samaistetaan esteettömyystoiminnan jatkumiseen. Yksikään vastanneista ei usko toiminnan juurtuneen luonnolliseksi osaksi kaupungin hallintorutiineja ja yhteiskunnan toimintaa, mihin Turun esteettömyysohjelma 2005–2012 pyrkii.

Ohessa Raportti kyselystä esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta ja esteettömyystoiminnan jatkamisesta Turussa.

Linkki: Kysely esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta -raportti

Raportin liitteenä olevat vastaukset kyselyyn saa pyydettäessä esteettömyysasiamieheltä, joka antaa auliisti myös lisätietoja asiasta.

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Suomen vammaispoliittinen (2010-2015) ohjelma on valmistunut

2010-08-27T16:02:00.002+03:00

Ohjelman julkaisun nimi on "Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle"

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa kerrotaan, että vammaisten asemaa parannetaan konkreettisin toimin. Vammaispolitiikan painopiste on siirtynyt hoivasta ja hoidosta kohti ihmisoikeus- ja perusoikeusajattelua. Tämä näkyy myös vammaispoliittisessa ohjelmassa. Se koskee kaikkia hallinnonaloja ja tiedotteessa todetaankin, että kaikkialla hallinnossa toteutetaan vammaispolitiikkaa - joko paremmin tai huonommin. Hyvää vammaispolitiikkaa on sellainen, jossa otetaan huomioon päätösten ja toiminnan vaikutukset vammaisten ihmisten elämään. Tähän vammaispoliittinen ohjelma tähtää.

Oman toiminnan vaikutukset vammaisten ihmisten elämään jäävät meiltä erittäin usein huomaamatta. Arkipäiväinen esimerkki on se, kun polkupyöriä usein pysäköidään luiskien päälle tai eteen. Tämä arkinen päätös voi vaikuttaa siihen, pääsekö toinen ihminen sisälle rakennukseen vai ei. Toivotaan, että ohjelman myötä julkisen hallinnon työstekijöiden ja päättäjien on helpompi tiedostaa omien päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään, ja että myönteistä asennetta löytyy konkreettisiin toimiin esimerkiksi esteettömyyden toteuttamiseen.

Lisätietoa:
Vammaispoliittisen ohjelman esittely STM:n verkkosivuilla

Vanmmaispolittinen ohjelma Valtakunnallisen vammaisneuvoston verkkosivuilla

Käyttäjäarvioijat vierailivat Kuopion asuntomessuilla

2010-08-24T20:58:00.001+03:00

Esteettömyysyhdistyksen käyttäjäarvioijaryhmä vieraili 29.7. Kuopion asuntomessuilla. Vierailusta on tulossa raportti. Ryhmä, jossa oli mukana 5 käyttäjäarvioijaa ja 4 avustajaa, kävi tutustumassa ennakkotietojen perusteella helppokulkuisimpiin kohteisiin. Ryhmän näkökulmana oli apuvälineiden kanssa liikkuminen.

Asuntomessujen kohteista ryhmä oli saanut ennakkotietoa Savon Sanomien lehtijutusta. Siinä kerrotaan alueen haasteellisuudesta pyörätuolin käyttäjälle. Jutussa annetaan lista messujen yksikerroksisista kohteista, joihin pyörätuolin käyttäjän olisi mahdollista tutustua, jos sisäänpääsy järjestetään luiskalla.

Asuntomessuilla esteettömyys ei ole ollut teemana. Näin myös Kuopiossa. Kuopion asuntomessujen ohjeessa "Asuntomessut kaikille" vain 6 kohdetta 39:stä oli merkitty esteettömiksi, sillä ainakin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen oli järjestäjän mukaan pääsy pyörätuolin käyttäjillä.

Tämäkin osoittautui vierailun aikana liian optimiseksi. Vaikka rakennuksiin oli tehty messuvieraita varten väliaikaiset luiskat, niin asuntoihin ei päässyt sähköpyörätuolilla sisälle, sillä ulko-oven edessä ei ollut tilaa kääntää pyörätuolia. Sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivätkin tutustumaan sisältä vain yhteen asuntoon.

Käyttäjäarvioijien yhtenä tavoitteena oli katsella asuntoja sillä silmällä, voisiko asunto olla toimiva koti pyörätuolin käyttäjälle. Useimmista asunnoista jäi mieleen monet portaat ja terassit, ylä- tai alakertaan vievät kapeat ja jyrkät portaat, ja pihojen tasoerot ja katujen korkeat reunakivet. Liikkuminen pyörätuolilla on alueella erittäin haasteellista ja useille mahdotonta tai turvatonta ilman avustusta. Ryhmä arvioi, että alueella alempana sijaitsevien rivitalojen asunnoista voisi saada asunnonmuutostöiden jälkeen toimivia koteja.

Raporttia vierailusta valmistellaan ja se julkaistaan täällä myöhemmin.

Lisätietoa

Asuntomessujen Esteettömyys asuntomessuilla -tiedote.

Savon Sanomien artikkeli: Pyörätuolilla pääsee useimpiin messukoteihin

"Ole esteetön minulle"

2010-06-03T12:42:00.000+03:00

Muistelen, että lapsuudessa oli sanonta ”Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle”. Vanhaa hokemaa voisi mukauttaa rakennusten esteettömyydestä muotoon ”Kolme sanaa talolle, ole esteetön minulle”.

Tulevaisuuteen luotaavissa, mielikuvitukseen perustuvissa amerikkalaisissa elokuvissa hyödynnetään virtuaalimaailmaa. Elokuvissa ihmisen päähän pannaan erilaisilla sensoreilla varustettu kypärä tai käteen sujautetaan vastaavanlainen hanska – tai voi olla, että elokuvissa ihmiselle puetaan sekä kypärä että hanska. Niin tai näin, pukineitten avulla ihmisen aivot loihtivat esiin kuvitteellisen, virtuaalimaailman. Silmän isku, pupillin värähdys tai puristus hanskassa ja kaikenlaista alkaa tapahtua – täysin mielikuvituksissa, mutta silti kehon mukaansa tempaisevasti, ikään kuin toimittaisiin oikeasti.

Miltä mahtaisikaan tuntua, kun astellessani rakennukseen päähäni ilmestyisi erilaisilla antureilla ja sensoreilla varustettu kypärä. Kypärän avulla saisin sähkömagneettisen yhteyden ympäristööni ja voisin vapaasti säädellä ja muuttaa tilan ominaisuuksia. Sen lisäksi, että kypärästä olisi langaton yhteys tilan säätöhanikoihin, se pystyisi aistimaan kehoni kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Hämärässä tuulikaapissa saisin aivoihini tiedon, että lisäämme valoa näkemisen turvaamiseksi. Itse voisin samalla tavalla vaikuttaa kypärän kautta olosuhteisiin. Huumaavassa taustamelussa tavaratalon kassalla voisin supista kypärääni, että lisätäänpä volyymiä kassaneidin puheiden vahvistamiseksi. Ovien edessä voisin lausua mahtipontiset sanat ”Sesam aukene” ja ovet avautuisivat. Rakennusta, jonka ominaisuuksia ohjaisin ja mukauttaisin kypäräni avulla, voisin kutsua älytaloksi.

Älyttömiltä, sen sijaan, tuntuvat asenteet, joilla esteettömyyden ja toimivuu-den kehittäminen tyrmätään. Rakentamisen esteettömyydessä näperrellään edelleen hevosrattaiden aikakaudella, älykkäästä ohjauskypärästä ei ole tietoakaan. Vaikka pyörä on keksitty jo monta kertaa, jokaisessa rakennushankkeessa sitä ryhdytään keksimään uudelleen – tai pikemminkin keksitään perusteluja sille, miksi vaihtoehtoisia ratkaisuja ei kannata toteuttaa, ei edes suunnitella. Ja vaikka suunnitelmissa olisikin jotakin todella innovatiivista, jää se yleensä irralliseksi osaksi kokonaisuutta, haavekuplaksi.

Luin, että Suomessa satsataan älyteollisuuteen ja muun muassa rakenne-taan älykkäitä talotekniikan järjestelmiä. Kännykän kilautus kiukaalle ja kiu-as alkaa lämmetä. Kotoa poistuttaessa yksi ainut napin painallus, kevyt kosketus ja kodin joka ikinen ovi lukittuu sekä pistorasioista katkeaa virta. Silti, kun on kyse ihmisistä, jotka aikuisten oikeaksi tarvitsivat vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, ajatuksemme hyytyvät ja päädymme siihen iän ikuiseen betoniluiskaan.

Pätkä luiskaa ulko-ovella on takuuvarma merkki siitä, että joku on tiennyt pyörän olemassa olosta, muttei ole muistanut hyödyntää sitä. Kun maagiset sanat ”Ole esteetön minulle” on lausuttu, talo on sylkäissyt ihmisten avustamana luiskan pätkän sisäänkäynnille – jälkikäteen ja ilman älyn häivääkään.

Mervi Niemelä

Uusi selkokielinen ääniopas Ateneumissa

2010-05-21T16:42:00.005+03:00

Kuuluisiin suomalaisiin taideteoksiin voit nyt tutustua uuden äänioppaan avulla. Opastuksessa kuvaillaan taideteosta selkokielellä. Kuuntelin selostuksia ja ne ovat oikein mielenkiintoisia. Kuvauksia voi kuunnella verkossa ja tietenkin Ateneumissa. Nyt on helppo päivittää taidehistorian tiedot.

Selkokielinen ääniopas on toteutettu Ateneumin taidemuseon ja YLE Puheen Radion Selkouutisten toimituksen yhteistyönä. Oppaan on kirjoittanut taidehistorioitsija, vapaa museopedagogi ja selkokielellä useita teoksia kirjoittanut Satu Itkonen. Lukijoina ovat YLE:n Selkouutisten toimittajat Brita Jokinen-Morris ja Mikko Jylhä.

Tutustu äänioppaaseen netissä:

ääniopas Ateneumin verkkosivulla

ääniopas Selkouutisten verkkosivuilla

YKSISILMÄINEN SAUNATONTTU

2010-05-10T14:08:00.000+03:00

On maanantai-aamu ja kuuntelen puolella korvalla radiota. Höristelen korviani, kuulinko uutisten lukijan mainitsevan sanan ”esteettömyys”. Päätän keskittyä seuraavien uutisten kuunteluun, olinko kuullut oikein?

Kuuntelen silmät ymmyrkäisenä, miten radiossa kommentoidaan esteettö-myydestä ja sen toteuttamiseen liittyvistä käytännön haasteista. Uutisten lukija lukee vakavalla uutisäänellään, miten pienimpäänkin yksiöön pitää tehdä pyörätuolilla mentävät ovet.

Kuuntelen uutisia ja alan hihittää – verkkokalvoilleni muodostuu kuva yksisilmäisestä saunatontusta, joka nokista nenäänsä nyrpistellen tiirailee saunaan, jossa on leveät ovet ja kauhistus, yksi ainut laude. Kuvat vilisevät verkkokalvollani ja näen, kuinka tontun ilmeet kuvaavat ihmetystä ja sitten lopulta närkästystä. Tontun eleet ja olemus kertovat ”Tämä ei ole sauna, täällä ei ole kolmen tason laudetta”.

Yhtä nopeasti kuin huvittuneisuuteni nousi, hymyni myös hyytyi. Tuijotin mielikuvani yksisilmäistä tonttua ja muodostin ajatuksissani hänelle närkästyneen vastakysymyksen ”Entäs minä?”

Heristelin tontulle sormeani ja sanoin pontevasti, olen nainen ja todennäköisesti elän pitempään kuin mieheni. Jossakin elämäni myöhäisemmässä vaiheessa asun ypöyksin rollaattorini kanssa. Mielikuvani saunatonttu tuijottaa minua takaisin ”Entäs sitten?”

Tuskastun. Ajattelen itseäni ja pohdin, että iäkkäänä naisena en jaksa ylläpitää isoa asuntoa ja pienessä asunnossa ei pääsisikään vessaan. Yksisilmäinen tonttu pakottaa minut vaippoihin ennen aikojaan tai mikä vielä pahempaa, laitokseen toisten mummeleiden joukkoon. Minä itse olisin valmis hyväksymään yksi lauteisen saunan saunaksi, jos vain pääsisin ovista sisälle silloisen poikakaverini eli rollaattorin kera.

Mieleeni pulpahtaa myös esimieheni sutkaus siitä, että esteettömät vessat ovat lentokenttiä – paljon pohjalaista lakeutta pienessä tilassa, seinät kaukana toisistaan. Olen varma, että esteettömyys ei sitä edellytä, mutta yksisilmäisyys ja osaamattomuus antavat tässä kohdassa kättä toisilleen eivätkä vapise eivätkä horju.
Vankkoja kuin tiiliseinä ovat myös asenteet. On riemastuttavaa huomata, miten rakentamisen ammattilaiset hallitsevat salaista tietoa tulevaisuudestamme. He tietävät vuosikymmeniä tai ainakin vuosia etukä-teen, kuka vanhenee ja kuka vammautuu, kenen geenit sortuvat elon tiellä ensimmäisenä ja kenestä tulee ihmiskunnan heikoin lenkki ja samalla rakennetun ympäristön suurin haaste.

Mielikuvitukseni dataprojektori hurahtaa käyntiin ja ryhdyn katselemaan mielikuvitukseni valkokankaalta asuntojen pakkovaihtoa. Arkkitehdin opastuksella valkokypäräinen yli-insinööri nappaa mummon toiseen ja rollaattorin toiseen kainaloonsa. Yli-insinööri astelee varmoin askelin kohti esteetöntä asuntoa, josta hän juuri heitti asukkaan avoimille asuntomarkkinoille, pois mummon tieltä.

Mervi Niemelä

Vetoomus: Näkövammaisten asema tietoyhteiskunnan jäseninä turvattava

2010-05-05T18:30:00.001+03:00

Näkövammaisten Keskusliitto kerää näkövammaisten tietokoneen käyttäjien aloitteesta nimiä vetoomukseen, jolla RAY:n päättäjille osoitetaan tietokoneen ja sen apuvälineiden tärkeys näkövammaisille ihmisille.

Vetoomus on allekirjoitettavana osoitteessa www.tietoasokeille.net heinäkuun loppuun asti.

Professori Kokkalan selvitys rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan tilasta

2010-04-28T09:40:00.003+03:00

Ympäristöministeriö tiedotti 16.4.2010 tuloksia selvityksestä, jossa tarkasteltiin rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan analyysin perusteella selvitysmies Professori Kokkala ehdottaa isojen keskeisten kehittämistavoitteiden määrittelyä sekä tutkimusrahoituksen suunnitteltua ja tavoitteellista koordinointia.

Esteettömyysyhdistys on lähettänyt lausunnon selvityksestä professori Matti Kokkalalle. Esteettömyyden edistämiseksi on tärkeää, että esteettömyystieto on osa rakentamisen tutkimus- ja kehittämistyötä sekä osa alan opetusta. Estettömyysyhdistys ehdottaa myös valtakunnallisen esteettömyysasiamiehen tehtävän perustamista ja että lainsäädäntöä tulisi kehittää tutkimustiedon pohjalta.

Ympäristöministeriön tiedote.

Esteettömyysyhdistyksen lausunto.

VAU edistää liikunnan esteettömyyttä - osallistu kyselyyn

2010-04-28T08:41:00.003+03:00

Suomen vammaisurheilu ja -liikunta ry:n verkkosivuilta löytyy ESTE-kysely rakennettujen liikuntapaikkojen käyttäjille - ja myös heille, jotka ovat yrittäneet käyttää liikuntapaikkoja. Kyselyssä kartoitetaan, millaisia esteitä liikunnan harrastajat ovat kokeneet liikuntatiloissa. Tietoa käyttäjien kokemuksista käytetään hyväksi esteettömyyden edistämisessä.

En löytänyt tietoa siitä, miten pitkään kyselyyn saa vastata, joten kannattaa vastata pian. Kysely ei näytä kovin pitkältä. Halukkaat voivat myös ilmoittautua haastateltaviksi.

Löydät lisätietoa kyselystä ja sekä linkin kyselyyn VAU:n verkkosivuston etusivulta.

www.vammaisurheilu.fi

ESTE-hankkeessa tutkitaan osallistumisen esteitä liikunta- ja urheilutiloissa. Esteettömyys on hyödyllistä kaikille liikunnan harrastajille sekä alan ammattilaisille. Liikuntapaikathan ovat monille työpaikkoja, mitä ei tule usein ajateltua. Hanke pureutuu myös valtion ohjaukseen. Ohjaavatko opetusministeriön ohjeet suunnittelijoita ja rakentajia tekemään esteettömiä tiloja liikunnan harrastajille? Otetaanko ohjeissa huomioon käyttäjien tarpeet ja suunnittelijoiden tiedon tarpeet riittävästi? Pitäisikö ohjeita uudistaa? Miten liikuntatilojen estettömyyttä tulisi kartoittaa? Hanke toimii vuosina 2009-2011.

Lisätietoja ESTE-hankkeesta:

ESTE-hankkeen verkkosivut

Kevätkokouskuulumisia

2010-04-18T08:22:00.002+03:00

Esteettömyysyhdistyksen kevätkokous kokoontui eilen Joensuussa Ortodoksisen kulttuurikeskuksen kirjastossa.

Kevätkokouksen asiat keskittyvät sääntöjen mukaan edellisen vuoden toimintaan ja talouteen, mutta kokouksen jälkeen oli hyvä tilaisuus keskustella myös tämän vuoden toiminnasta.

Maaliskuussa aloitetut joensuulaisten käyttäjäarviojien kokoontumiset jatkuvat kesäkuussa ja uudestaan syksymmällä. Ensimmäisellä kerralla aiheena oli käyttäjän ja suunnittelijan vuoropuhelun merkitys ja sen toteuttaminen.

Jatkossa mietitään ja ideoidaan palautteen antamista. Millaisia eri tapoja on antaa palautetta? Millaisia palautteen antamisen tapoja yhdistyksessä kehitettäisiin? Tavoitteena on kehittää yhdistyksen jäsenten käyttöön palautteen antamista helpottavia valmiiksi mietittyjä toimintamalleja.

Syksymmällä tehdään kartoituskäynti myöhemmin varmistuvaan kohteeseen. Neljännen kokooontumisen aihe on vielä avoin. Rakennuspiirustusten opiskelu on ollut yksi ehdotus.

Yhdistyksen tiedotustoimintaan on suunnitteilla oma pari kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti. Tiedotusta jatketaan entiseen tapaan verkkosivuilla ja sähköpostitse.

Alla on linkki vuoden 2009 toimintakertomukseen.

Esteettömyysyhdistyksen toimintakertomus 2009

Yhdistys täyttää 5 vuotta

2010-04-14T12:21:00.003+03:00

Blogia on päivitetty esteettömyystuulten suunnan mukaisesti. Välillä teksteissä on käsitelty suuria asioita ja välillä vähän pienempiä, mutta tältäkin sivulta löytyy monenmoista linkkiä esteettömyystiedon äärelle.

Esteettömyysyhdistyksen toiminta perustuu tiedonvälitykseen, ja jonkin verran keskustelun herättelyyn. Yhdistyksen jäsenistö on vakiintunutta eli uusia jäseniä tulee hyvin harvakseltaan ja he, jotka ovat verkostossa mukana, seuraavat esteettömyyden toimintaympäristön muutoksia.

Kehittyäkseen yhdistys tarvitsee uusia ideoita ja ennen kaikkea toimijoita. Näin kevätkokouksen kynnyksellä, voin tuoda julki sen, että yhdistys tarvitsee uuden puheenjohtajan. Tänä vuonna, syyskokouksessa, on vuorossa puheenjohtajan valinta. Löytääkseen uudenlaisia toimintakenttiä, yhdistyksen on aika vaihtaa perän pitäjää.

Syyskokoukseen on vielä aikaa, ainakin puoli vuotta. On siis aikaa katsoa ja etsiskellä sopivaa puheenjohtajaa - tai ilmoittautua puheenjohtaja ehdokkaaksi. Olisi loistavaa, jos vuonna 2010 voitaisiin pitää oikeat puheenjohtaja vaalit!

Terveisin
Mervi Niemelä
puheenjohtaja

JK vielä runo Väinö Pihlajamaa, Tehtaan työläinen, Antti Välikangas Oy, 2006:

Tunturilla
Tule kanssani tunturille,
tule kauaksi katsomaan.
Tule suomaan silmäsi sille,
mitä eteemme aukaistaan.
On totta kuin tavaihan kaari
jo lähemmäs laskenut ois
ja tunturi tää kuin saari
meren helmassa hekumois.

Niin kaukana kaiken ranta
siniäärinä siintää noin.
Alas jäänyt se ahdas panta,
lähitienoo, min tiukkuutta koin.
Yhä aukeepi uudet aavat,
yhö vääljyyttä tuulien tien.
ja ne kasvavat, suuremmiksi saavat
vaan ihminen itse on pien.

Kyllä kannatta tunturille tulla,
kiviriuttoja kiivetä niin.
Kuin painoja pois olis mulla,
niin paljon se palkittiin.
Kuin lapsi mä laajemmalle
sain astua itsestäin -
omat ympyrät lyön hajasalle,
kun uusia aloja näin.

Uusi esteettömyyshanke

2010-03-26T14:51:00.004+02:00

Viime aikoina on tuntunut siltä, että tulee vain uutisia esteettömyyshankkeiden päättymisestä.

Tänään kuitenkin tuli uutinen uudesta noin parivuotisesta hankkeesta Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvointia itsenäisesti toimien eli Hyvisto - hanke keskittyy asumiseen. Erityisen hyvä uutinen on se, että hanke on mukana Kokkolan asuntomessujen 2011 järjestelyissä.

Hankkeen omia nettisivuja en löytänyt, mutta pari uutista hankkeen käynnistymisestä on julkaistu verkossa.

Uutisia Hyvisto-hankkeesta.

Yleisradion juttu Hyvisto-hankkeesta.

Tiedote maakuntasivuilla Keski-Pohjanmaa.fi

Helppo avata

2010-03-25T19:40:00.003+02:00

Reumaliitolla on vaikuttamishanke Helppo pakkaus on ETU, jonka tavoitteena on vaikuttaa päivittäistavaroiden ja lääkkeiden pakkausten suunnitteluun. Tähän tavoitteeseen ei ole helppo päästä. Tieto siitä, millainen pakkaus on helppo avata, pitää saada vietyä käyttäjiltä pakkausteollisuuteen, kauppiaille ja suunnittelijoille. Käyttäjien ja suunnittelijoiden kesken tarvitaan vuoropuhelua.

Näillä keinoin hanke edistää esteettömyyttä:

Hanke kannustaa kuluttajia antamaan yrityksille palautetta. Sitä varten on kehitetty palautelomake.
Käyttäjätutkimuksessa on koottu tietoa siitä, millainen on helposti avattava pakkaus. Tutkimukseen osallistui heikkovoimaisia käyttäjiä.
Helppo avata - merkki voidaan myöntää pakkaukselle, joka todetaan avattavuustestissä helpoksi avata.
Hanke järjesti keksintökilpailun.

Lisätietoja löytyy hankkeen verkkosivuilta.

Helppo pakkaus on ETU - Easy to use.

Etäpalvelu, mitä se on?

2010-03-20T15:41:00.005+02:00

Esteettömyysyhdistys on ehdottanut Kuntaliitolle laajempaa etäpalvelujen käyttöönottamista kuntien asiakaspalveluissa. Etätulkkaus helpottaa tulkkien saatavuutta ja asiointia monenlaisissa eri tilanteissa.

Miten tällainen etäpalvelu toimii?

Esteettömyysyhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2009 kokeiltiin käytännössä etätulkkausta. Tulkki ei ollut kokouksessa paikanpäällä, vaan hänet nähtiin ja kuultiin videolta. Etätulkkaus toimi kokoukseen osallistujan näkökulmasta aivan yhtä hyvin kuin tulkki olisi ollut paikalla.

Tutustu etätulkkaukseen etätulkki.fi -sivustolla. Löydät sieltä esittelyvideon ja muuta tietoa etätulkkauksesta.

Lisätietoja etätulkkauksesta:

Etätulkki.fi

Etätulkkausta kehitetään Honkalampisäätiön Punos-hankkeessa (Puhevammaisten tulkkipalveluun nostetta)ja Esteettömyysyhdistys on yhteistyöverkostossa mukana. Punos-hankkeen etenemistä voit seurata hankkeen verkkosivuilla.

Lisätietoja Punos-hankkeesta:

Punos-hanke

Esteettisyysarvot eivät saa mennä yli ihmisoikeuksien

2010-03-10T07:02:00.003+02:00

Esteettisyysarvot eivät saa mennä yli ihmisoikeuksien

”Talokaunotar kompastui esteettömyysmääräyksiin. Arabianrantaan tuleville taloille vaadi-taan useita esteettömiä sisäänkäyntejä ja lisää luiskia. Lain tiukka tulkinta yllätti rakennuttajan.”

Helsingin teollistuminen sai alkunsa, kuulemma, kun vuonna 1874 posliinituotteiden val-mistusta varten rakennettiin tehdasrakennukset alueelle, jota nykyisin kutsutaan Arabianrannaksi. Teollistumisen edellytyksiä ovat olleet kehittämistyö ja tekninen osaaminen. Arabianrannan historian ja Helsinki Kaikille -projektin toiminnan pohjalta on suorastaan häkellyttävää törmätä tapaan, jolla esteettömyyttä käsitellään ja siihen, miten siihen suhtaudutaan.

Olemme hämmästyneet siitä, miten omat asenteet naamioidaan toisten vetkuttelun
nimiin ja muita (pyörätuolinkäyttäjät) syyllistetään. Perusteluna käytetään tiukkaa lain tul-kintaa ja mahdottomia määräyksiä. Esteettömyyden toteutumiseksi yleisen ajatusmallin on muututtava. Ongelmana eivät ole apuvälineiden käyttäjät, ongelma on huonosti suunniteltu ympäristö, joka tukee yhdenlaisia toimijoita - keski-ikäisiä vammattomia ihmisiä, joilla ei ole käytössään apuvälineitä. Toimintaympäristö on käyttöliittymä. Toimivan käyttöliittymän pitää luoda käyttäjälle olosuhteet, joissa hän voi valita ympäristöstä toimintaansa tukevat elementit eli tekniset välineet, rakenteelliset ratkaisut ja toimintamallit. Toimintaympäristössä on oltava ominaisuuksia, joita käyttäjät voivat vapaasti ja omaehtoisesti valita oman toimintatapansa pohjalta - ei-vammaisina tai vammaisina ihmisinä. On aivan saman tekevää kutsutaanko tätä ympäristön ominaisuutta esteettömyydeksi vai toimivuudeksi.

Esteettömyys on hyvää suunnittelua, nykyaikaisen tekniikan tehokasta hyödyntämistä, kaikkien ihmisten kunnioittamista ja mahdollisuuksien luomista. Paljonko esteettömyys maksaa, riippuu siitä, huomioidaanko se etukäteen suunnittelussa vai jälkikäteen korjaustoimenpiteinä. Ihmisiä varten suunniteltu, rakennettu ja kunnossa pidetty ympäristö toimivuudellaan - tai toimimattomuudellaan kuvaa yhteiskunnan sivistys- ja kehitystasoa yksiselitteisesti. Kysymys on myös ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Esteettistä ja esteetöntä on mahdollista rakentaa samanaikaisesti. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia.

RI Mervi Niemelä, puheenjohtaja , Esteettömyysyhdistys ry
ja
Sari Loijas, Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri

Kevätkokous 2010 Joensuussa

2010-02-23T08:07:00.002+02:00

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2010 pidetään la 17.4.2010 klo 14 alkaen Ortodoksinen Kulttuurikeskus, kirjasto, Kauppakatu 44, Joensuu.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § mukaiset asiat (Säännöt: http://www.esteettomyys.net).

Kahvituksen järjestämiseksi ilmoittautumiset 3.4.2010 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: esteettomyysyhdistys@gmail.com

-Hallitus-

Käyttäjälähtöisyys ja esteettömyys

2010-02-05T08:50:00.002+02:00

Hiljaista on, elo esteettömyyden äärellä. Uutissa kerrottiin, että huoltoyhtiöt ovat vaikeuksissa lumen tulon vuoksi. Lumi, luonnon este kaikille meille, joiden on liikuttava muulla välineellä kuin jalkaisin tai suksilla. Reittien hahmottaminen on hankalaa, kun kaikki näyttää samalta, valkoiselta pinnalta. Lumipenkat ja auraamattomat reiti jättävät monet apuvälineen käyttäjät sisälle tai ainakin ulos lähdetään vain pakottavasta tarpeesta.

Tämmöisen talvisen sisäpakkotilan voisi hyödyntää vaikka niissä kuuluisissa sosiaalisissa medioissa tai kirjoittelemalla pikkujuttuja - miksei isompiakin esteettömyydestä.

Ymmärrän toisaalta senkin, ettei jokapäiväisestä elämästään jaksa aina kirjoittaa eikä varsinkaan samoja asioita moneen kertaan. Silti, jotakin eloa tähän tyyneen ja tapahtumattomaan esteettömyyseloon tarvitaan -

mitä siis ryhdytään tekemään, yhdessä?

Mervi Niemelä
puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys ry

ESITYS ETÄPALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA KUNTIEN ASIAKASPALVELUISSA

2009-12-30T22:14:00.005+02:00

Esteettömyysyhdistys ry esittää kunnille, että ne ryhtyvät selvittämään, millä aikataululla yleisön keskeisiin palvelupisteisiin saadaan mahdollisuus asioida myös videoneuvottelulaitteiden (käytetään myös termiä kuvapuhelin) välityksellä.

Palvelupisteitä, joihin etäpalvelumahdollisuutta esitetään: terveyskeskusten ajanvaraukset, kirjastot, sosiaalitoimistot ja erilaiset yhteispalvelupisteet.

Oikeanlainen teknologia ja osaaminen luovat uusia mahdollisuuksia:
- suuri joukko viittomakielisiä henkilöitä käyttää jo tällä hetkellä videoneuvottelua osana tulkkauspalvelua,
- puhevammaisten tulkkauspalvelua kehitetään ja myös puhevammaiset henkilöt hyötyvät videoneuvottelutekniikan välityksellä tehtävästä tulkkauspalvelusta,
- itsenäinen asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu ja
- tulkkien saatavuus paranee – tulkkien työajasta suurempi aika on käytettävissä tulkkaukseen matkustamisen sijaan.

Yhteiskunnallista taustaa
Vammaispoliittisessa ohjelmaluonnoksessa korostuvat vammaisten ihmisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus – vammaisten ihmisten yhdenvertainen asema yhteiskunnassa. Valmistelutyötä on tehty laajalla rintamalla ja niin, että vammaiset ihmiset ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Valmistelutyön tavoitteena on vammaispolitiikan valtavirtaistaminen ja valmistelutyöhön on haastettu kaikki ministeriöt (ulko-, oikeus-sisäasiain-, opetus-, valtiovarain-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö). Ohjelmatyön ohjauksessa ovat olleet mukana Suomen vammaisfoorumi, Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työmarkkinaosapuolet, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto. Valmistuva ohjelma vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi tulkkauspalveluja tullaan tulevaisuudessa kehittämän.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevasta ns. tulkkauspalvelulaista on johdettavissa joitakin vaatimuksia ja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa 2010, näin koko palvelukokonaisuus tulee yhden valtakunnallisen toimijan tehtäväksi. Tavoite on, että tulkkauspalvelua tarvitsevia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Lakiesitykseen on kirjoitettu selkeästi, että tulkkauspalvelua voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Tämä maininta laissa velvoittaa kehittämään etäteknologian välityksellä tapahtuvaa tulkkauspalvelua.

Jotta vammaispoliittisen ohjelman tahtotila ja tulkkauspalvelulain henki toteutuvat, on julkisten palveluiden järjestäjien otettava kehittämissuunnitelmiinsa etäpalvelujen kehittäminen. Valtion ja kuntien asiakaspalvelun yhdeksi luonnolliseksi osaksi on otettava etäpalvelut.

Esteettömyys mielletään helposti vain rakennetun ympäristön esteettömyydeksi ja unohdetaan esimerkiksi viestintään liittyvät esteet. Esteettömyysyhdistyksellä on tärkeä rooli nostaa esiin sähköiseen viestintäympäristöön liittyviä kehittämishaasteita ja vastaavasti tuoda esiin niitä mahdollisuuksia, joita hyvin suunniteltu sähköinen viestintäympäristö tarjoavat.

Mervi Niemelä
puheenjohtaja

Esteettömyys on osa yhdenvertaisuutta

2009-12-21T11:38:00.002+02:00

Oikeusministeriön tiedotteessa 21.12.2009 todetaan, että ”Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistava toimikunta ehdottaa, että syrjinnän tulisi lähtökohtaisesti olla kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Yksityiselämän piiriin kuuluvat tilanteet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.”

”Toimikunta korostaa, että aidon yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ei ole riittävää, että syrjintä muodollisesti kielletään lainsäädännössä. Syrjintää ja häirintää tulee aktiivisin toimenpitein ehkäistä, ja esimerkiksi rakennettua ympäristöä tulee pyrkiä kehittämään sellaiseksi, että kaikilla, myös vammaisilla, on pääsy palveluihin. Viranomaisten tulisi laatia erityinen yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka perusteella voidaan toteuttaa toimenpiteet kaikkien ihmisten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi.

Toivottavasti toimikunnan ehdotus, että rakennettua ympäristöä kehitetään esteettömään suuntaan, ei ole pelkkää sanahelinää. Jos esteettömyys eli esteiden purkaminen otetaan aidosti osaksi yhdenvertaisuuden toteuttamista, on esteettömyys nousemassa taas yleisesti esille - ja silloin tarvitaan ihmisiä, meitä, esteettömyystyön puurtajia ja esteiden esille tuojia.

Lisää aiheesta:
Toimikunnan ehdotus:
http://www.om.fi/1247668106175

Vaikuttavaa esteettömyystyötä vuonna 2010
toivotellen
Mervi Niemelä
puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys ry

Esteettömyys on sekä tekninen että yhteiskunnallinen asia

2009-12-12T09:06:00.004+02:00

Suomen vammaispoliittista ohjelmaa työstetään parhaillaan. Vammaispoliittisesta ohjelmasta (VAMPO) on 16.11.2009 julkistettu työpaperi, jossa on paljon kiinnitetty huomiota esteettömyyden merkitykseen ja siihen, että esteettömyyttä on vietävä eteenpäin kaikilla mahdollisilla ihmisen elinkaareen ja erilaisin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa.

VAMPOn työpaperissa on mm. todettu:
Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. seuraavilla sisältöalueilla:

- Itsenäinen elämä, johon kuuluvat asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauden, kommunikoinnin, tiedonsaannin ja viestinnän sekä yhdenvertaisen asioinnin mahdollisuudet.

- Rakennettu ympäristö, jossa haasteina ovat rakennusten ja ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden tason nosto ja edelleen kehittäminen.

- Liikennepalvelut, joiden käyttökelpoisuus kaikille edellyttää liikennevälineiden ja niiden ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistamista sekä avunsaannin varmistamista.

- Koulutus, jossa koulunkäyntiin, opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen yhdessä muiden kanssa liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.

- Työ, jossa vammaisten ihmisten työllistymiseen, työn tekemiseen ja työelämässä etenemiseen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.

- Kulttuuri ja vapaa-aika, jossa liikunta-, taide-, kirjasto- ja matkustuspalveluiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden kysymykset ovat keskeisiä.

Tiivistettynä voisi todeta, että esteettömyys on ehdoton perusta vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Esteettömyys on siis välttämätön toiminta- ja elinympäristön ominaisuus, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää elämäänsä omien lähtökohtiensa ja valintojensa mukaisesti.

-Mervi Niemelä-

MuistiKoti - Mikä se on?

2009-11-24T11:23:00.005+02:00

Muistiliiton MuistiKoti-palvelussa on havainnollisesti esitelty asumisen ratkaisuja, jotka helpottavat muistisairaan arkea.

Linkki MuistiKotiin.

Esteettömyysyhdistyksen syyskokous 14.11.

2009-10-15T20:16:00.002+03:00

KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN 2009

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 14.11.2009 klo 15.30 alkaen. Kokouspaikka on Honkalampi-säätiön tilat, Salpakatu 2, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § mukaiset asiat. Säännöt löytyvät netistä, osoitteesta www.esteettomyys.net.

Ennen syyskokousta pidetään pienoisseminaari klo 13.30 alkaen. Seminaarissa käsitellään käyttäjäarvioijatoimintaa ja sen merkitystä.

Kokouksessa tarjotaan kahvit, joten ilmoittauduthan 31.10.2009 mennessä esim. sähköpostilla esteettomyysyhdistys at gmail piste com.

Hallitus

Unohdettu esteettömyys!

2009-09-29T12:15:00.001+03:00

On todella surullista seurata julkista keskustelua ja todeta, miten vähän me todella välitämme kanssaihmisistämme. On niin vaikea kuunnella tai ainakin tunnustaa, että toinen, yleensä asiakas tai palvelujen käyttäjä puhuu totta. Esteettömyyden kehittäminen vanhusten asumispalveluissa ja asumisessa voisi olla aikamoinen juttu juuri nyt.

Ensimmäinen tunnustettava asia asumisessa on, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Joku ihmisistä haluaa elää maalla ja toinen kaupungissa, yksi omakotitalossa ja kolmas palvelutalossa - asumisen malleja tulisi siis kehittää erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille ihmisille.

Olisi myös aika tunnustaa, että terveyskeskusten vuodeosastot, laitosmaiset palvelutalot tai hoitokodit eivät täytä asumisen tunnusmerkkejä. Jos ihminen ei ole akuutisti sairas ja tarvitse nimenomaan lääketieteellistä hoitoa, hänelle olisi järjestettävä asunto tarpeellisine asumista tukevine palveluineen - ei säilytyspaikkaa tai vain vuodetta. Asuminen on arkipäivän askareita siinä laajuudessa kuin ihminen niitä kykenee ja pystyy tekemään avustettuna tai itsenäisesti.

Sektoroitunut palvelujärjestelmämme on lisännyt kapea-alaisia asiantuntijoita, muttei kokonaisvaltaista näkemystä ihmisistä tai ihmisen elämän kaaresta. Kotona asumisen tukemiseen ja kehittämiseenkin on jo olemassa työkalut ja osaaminen, jos ja kun, ne vain otettaisiin käyttöön.

Taloudellisen tilanteen antamalla oikeutuksella kunnat ovat ajaneet alas korjausneuvonnan ja asuntojen korjausrakentamisen. Jos ja kun satsattaisiin neuvontaan, ohjaukseen ja moni-ammatilliseen yhteistyöhön, moni asunto voitaisiin muokata (mukauttaa) vastamaan asukkaan toimintakykyä. Kun näihin korjausrakentamisen toimenpiteisiin lisättäisiin kotiin järjestettävä apu, monen elämä sujuisi paljon "sutjakammin".

Esteettömyyden kehittäminen on eräs väline asumisympäristön ja asukkaan välisen rajapinnan kehittämiseen. Keinoja siis on, jos vain on tahtoa ja uskallusta ottaa asia hoidettavaksi!

Mervi Niemelä
Puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys

Ministeri Risikko: Esteettömyys on kestävän kehityksen laatutekijä

2009-09-03T06:46:00.006+03:00

"Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus ovat kestävän kehityksen laatutekijöitä ja oleellisia yhdenvertaisuuden osia.", sanoi peruspalveluministeri Risikko puheessaan 1.9. Esteettömyys edistää sosiaalista tasa-arvoa ja vähentää palvelujen tarvetta, hän toteaa. Laki henkilökohtaisesta avusta astui voimaan syyskuun alusta. Lain tavoitteena on parantaa vaikeavammaisten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa ja ehkäistä vammaisuudesta johtuvaa syrjäytymistä.

Myös viestintä ja tulkkaus ovat osa esteettömyyttä. Aiemmassa puheessaan 22.8. ministeri Risikko toteaa, että tulkkauspalvelujen yhdenvertaisuus tulee paranemaan, kun palvelu tulevaisuudessa siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Nykyisin palvelun saatavuus vaihtelee Suomen eri kunnissa. Risikko totesi, että: "Uudistuksella halutaan edistää kuurojen, kuulovammaisten, kuurosokeiden ja puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä turvata heidän oikeuttaan itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen"

Lisätietoja
Linkki ministeriön tiedotteeseen 1.9.

Linkki ministeriön tiedotteeseen 22.8.

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne - osallistu kyselyyn!

2009-08-17T13:36:00.005+03:00

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne on tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on luoda raideliikenteen pysäkeille, asemille ja terminaaleihin sekä niiden ympäristöön uusi käyttäjälähtöinen ratkaisumalli. Projektin toteuttaa Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti.

Projekti kokoaa tietoa raideliikenteen käyttäjiltä verkkokyselyllä. Kyselyllä kartoitetaan liikkumisesteisten ja aistivammaisten matkustajien mielipiteitä ja kokemuksia pääkaupunkiseudun raideliikenteen (metro, lähijuna ja raitiovaunu) toimivuudesta.

Löydät linkin kyselyyn projektin omalta sivulta ja vastaamisaikaa on 28.8.2009 saakka.

Linkki Tulevaisuuden esteetön raideliikenne projektin sivulle.

Keskustelua erityisryhmien asumisesta - osallistu!

2009-08-17T13:23:00.003+03:00

Sosiaalialan ammattilaisten Sosiaaliportti.fi -sivustolla käydään keskustelua erityisryhmien asumisesta.

Kysymyksesi voivat koskea sekä rakenteellisia että palvelullisia tarpeita ja eri keinoja järjestää ja tuottaa palveluja. Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä pyrkii vastaamaan kysymyksiin viikon kuluessa. Konsulttiryhmän toimintaa koordinoi Asumispalvelusäätiö ASPA

Seuraa keskustelua, kysy ja osallistu!

Linkki Sosiaaliportti.fi -sivustolle.

Esteettömyysaiheisia videoita

2009-07-12T11:21:00.004+03:00

Savonia-ammattikorkeakoulun verkkosivuilta löydät useita esteettömyyteen liittyviä videoita.

Korjauksena aiempaan tietoon: olin aiemmin ilmoittanut blogissa erehdyksessä virheellisen hankkeen videoiden tuottajaksi.

Videot on siis tuotettu Oppimisympäristöjen esteettömyyden tutkimus- ja tuotekehityshankkeessa, jota hallinnoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Linkki Savonian sivulle

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

2009-07-09T08:52:00.008+03:00

Joensuussa on viime aikoina alettu paikallisissa lehdissä keskustella esteettömyysasiamiehen tarpeesta ja tarpeellisuudesta.

Salli Alajuuma esteettömyysyhdistyksestä osallistui keskusteluun näin:

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Esteettömyysasiamiehiä toimii kaiken kaikkiaan n. 14-15 kuntien ja järjestöjen palkkaamina työntekijöinä ympäri maata. He kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita. Ja varmasti jokaisen tehtävä on viedä esteettömyysasiaa eteenpäin.

Joensuun kaupungin hallinnoimassa Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus -projektissa työskenteli maamme ensimmäinen esteettömyysasiamies vuosina 2002-2004. Joensuussa on siten perinnettä jatkaa esteettömyyden kehittämistä. Projektin aikana esteettömyyskartoitukset ja -arvioinnit sekä konsultointi- ja koulutuspyynnöt osoittivat, että esteettömyysasiamies on tarpeellinen. Esteettömyysasiamies koulutti työaikanaan kymmenen käyttäjäarvioijaa, jotka pystyvät käyttäjänä arvioimaan esteellisyyttä rakennetussa ympäristössä. Ryhmä koostui eri vammaisjärjestöistä kootuista aktiiveista. Heidän osaamistaan ja tietämystään esteettömyysasiamies opetti hyödyntämään esteettömyysarvioinneissa.

Myöhemmin projekti on synnyttänyt Joensuuhun valtakunnallisen esteettömyysyhdistyksen. Käyttäjäarvioija toimintaa voisi hyödyntää tulevaisuudessakin esteettömyysasiamiehen työkaluna. Tuon projektin jälkeen esteettömyysasiamies virkaa Joensuussa ei kuitenkaan ole ollut, miksi?

Usein sekoitetaan vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen työnkuvat keskenään. Se ei olekaan mikään ihme, sillä heidän toiminnassaan on paljon yhteisiä piirteitä.

Esteettömyysasiamies ei ole lausuntoautomaatti vaan hänen toimintansa tavoitteita pitäisi olla esteettömyystiedon etsiminen, välittäminen ja tuottaminen, vuoropuhelun käynnistäminen ja ylläpitäminen suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken sekä verkostojen luominen.

Joensuun kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa on ehdotettu vammaisasiamiehen viran perustamista kaupunkiin. Hänen tehtävänsä ovat ehdotuksessa pitkälti esteettömyysasiamiehen tehtävien kaltaiset. Nämä pitää kuitenkin erottaa toisistaan. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on myös ehdotettu, että vammaisasiamies olisi useamman kunnan yhteinen. Siten vahvistettaisi kuntien välistä yhteistyötä ja hyödynnettäisi kaikkien kuntien yhteisiä voimavaroja.

Vammaisasiamiehen tehtäviä voisivat olla mm:

koordinoida vammaispoliittista työtä laaja-alaisesti,
vahvistaa päättäjien, toimihenkilöiden ja vammaistoimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta,
valmistella eri hallinnon aloille lausuntoja vammaisasioista,
toimia seudullisena asiantuntijana asunnonmuutostöissä yhdessä kuntien vammaistyöntekijöiden ja korjausneuvojien kanssa,
organisoida laaja-alaiset esteettömyysarvioinnit (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma).

Nyt olisikin tarpeen yhdessä miettiä, mikä merkitys esteettömyys-/vammaisasiamiehelle luodaan. Molempien työ olisi tarpeellista tässä maakunnassa. Löytyykö kunnilta tahtoa ja rahaa edes toisen vammaisasioidenkoordinoijan palkkaamiseen? Tässä säästettäisi sekä kuntien sosiaalitoimen resursseja että helpotettaisi vammaisten henkilöiden asiointia byrokratiaviidakossa.

Salli Alajuuma

Lisätietoa
Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan - Julkilausuma

Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.

Esteettömyyden trendiarvo – markkinajokeri vai pata-akka?

2009-06-13T08:49:00.001+03:00

Esteettömyys on yleisesti hyväksytty ympäristön ominaisuus. Teoriatasolla suurin osa ihmisistä on valmis hyväksymään esteettömyyden. Kuitenkin on monia sekä rakentamisen ammattilaisia että ei-ammattilaisia, jotka eivät näe esteettömyyttä kokonaisvaltaisena asiana.

Esteettömyydestä on helppo havainnoida ja ymmärtää liikkumiseen liittyvä osa-alue. On selvää, että portaiden rinnalla on luiska tai hissi liikkumisen apuvälineitä käyttäville ihmisille. Esteettömyys saa kuitenkin aivan uusia ulottuvuuksia, kun siihen liitetään näkeminen, kuuleminen, ymmärtäminen ja turvallisuus.

Hyvä ja helposti käytettävä ympäristö on kaikkien etu – eikö vain? Esteettömyyden käsittelyn yhteydessä käsitellään myös yhteiskunnallisia arvoja.

Esteettömyyteen liittyy kahtiajakoisuus – toimijat eli ihmiset jaetaan helposti kahteen eri ryhmään: heihin, jotka selviytyvät omatoimisesti nyky-ympäristössä ja heihin, jotka tarvitsevat apua ja tukea eli nykyarvojen mukaan erityistä huolenpitoa. Tämä tiedostettu tai tiedostamaton kahtia joko antaa suunnittelijoille ja rakennuttajille oikeuden arvioida, milloin esteettömyyden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista ja milloin taas ei.

Ikään kuin ihmiset olisivat selvärajaisesti määriteltävissä vuosikymmeniksi etukäteen.

Tiloille, joihin odotetaan paljon ihmisiä, on helppo määritellä saavutettavuuden (esteettömyyden) tavoitteita. Tästä voi nostaa esimerkeiksi suuret marketit automaattiovineen ja tasoerottomine sisäänkäynteineen. Helppous ja vaivattomuus ovat massoille suunnattujen palveluiden markkinajokereita.

Niin pitkään, kun esteettömyyden katsotaan koskettavan vain tiettyjä, rajattuja ihmisryhmiä, on kyse markkinoiden pata-akasta. Kiusallisesta vaatimuksesta, jolla ei ole ympäristön arvoa kohottavaa merkitystä.

Kuitenkin helppous ja vaivattomuus, vaikkapa hissin muodossa, on kaikkien ihmisten käytössä. Hissiä käytetään varauksetta siirryttäessä kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että mietitään, keitä esteettömyys palvelee, tulisi miettiä, miten toteutetaan ihmistä kunnioittava ja laadukas toimintaympäristö. Ympäristö, joka monimuotoisuudellaan ja helppoudellaan palvelee ihmisiä – eri tavoilla toimivia ihmisiä heidän ominaisuuksistaan riippumatta.

Mervi Niemelä

Jälkimietteitä esteellisestä seikkailusta

2009-05-26T23:17:00.003+03:00

Suuret kiitokset sosionomiopiskelijoille!

Joensuun päättäjät testasivat kaupungin esteettömyyttä 12.5. järjestetyssä tilaisuudessa. Mukana olleena ja kutsuttuna vammaisena Esteettömyysyhdistys ry:n asiantuntijana voin oikaista lehtikirjoituksista tullutta vaikutelmaa siitä, että Esteellinen seikkailu – tilaisuus olisi ollut ”päättäjien leikkimistä”. Sitä se ei missään vaiheessa ollut.

Idea tapahtumaan lähti sosionomiopiskelijoilta, jotka olivat suunnitelleet sen omien vastaavien harjoitustensa jälkeen ja koska he halusivat laajentaa näkökulmaansa esteettömyyteen. Opiskelijat ottivat yhteyttä niin vammais- kuin esteettömyysyhdistyksiinkin, oltaisiinko tällaiseen tapahtumaan halukkaita lähtemään mukaan. Heille kuuluu suuri kiitos päivän onnistumisesta.

Kävimme läpi neljässä eri ryhmässä kävelemällä ja kelaamalla kaupungilla eri julkisia rakennuksia läpi. Kaikissa ryhmissä oli mukana kaksi kaupungin päättäjää, opiskelijoita ja yksi - kaksi meitä vammaisia henkilöitä asiantuntijoina. Kierrosta seuranneessa keskustelussa käsiteltiin esteettömyyttä kokonaisvaltaisena asiana. Puheenvuorossani toin esille koulutetut käyttäjäarvioijat esteettömyyskartoittamisen voimavarana. Muistutin päättäjiä myös vammaisjärjestöjen neuvottelukunnan ja vammaisneuvoston ehdottamasta vammaisasiamiehen /esteettömyysasiamiehen viran perustamisesta kaupunkiin. Asia kun näyttää unohtuneen kuntaliitosten taa piiloon.

Tällä tapahtumalla pyrittiin vaikuttamaan päättäjien yhä koveneviin asenteisiin vammaisuutta kohtaan. Esteettömyysyhdistys ry:n tehtävänä on yli toimijarajojen menevän esteettömyyden kehittäminen. Kiteytettynä tämä tarkoittaa: tietoa, vaikuttamista ja vuoropuhelua. Kaikki osapuolet – opiskelijat, päättäjät ja vammaisjärjestöjen edustajat – olivat tyytyväisiä Esteellinen seikkailu -tilaisuuden antiin. Varmasti jokainen osallistuja ymmärsi, että vähän aikaa pyörätuolia kokeilemalla ei voi tietää millaista on käyttää pyörätuolia vammautumisensa jälkeen. Tilaisuudessa käydystä keskustelustakin uskon jääneen päättäjille ajattelun aihetta.

Pitäisikin pohtia sitä, onko mahdollista synnyttää rakentavaa vuoropuhelua esteettömässä mielessä päättäjien ja kaupunkilaisten välille.

Salli Alajuuma
Käyttäjäarvioija

Mielipide on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa.

Käyttäjäarvioijan puheenvuoro

2009-05-12T21:52:00.007+03:00

Tämä on Salli Alajuuman puheenvuoro sosionomi-opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa Päättäjien esteellinen seikkailu, joka järjestettiin Joensuussa tänään 12.5.2009.

Vuoropuhelun merkitys esteettömyyden edistämisessä

Esteettömyysyhdistys ry on perustettu 2005. Alun alkujaan perustimme yhdistyksen kokonaisvaltaisen esteettömyyden eteenpäin viejäksi ja kokemuksellisen tiedon eli käyttäjäarvioijien antaman palautteen hyödyntämiseksi. Käyttäjäarvioijatoiminta on edelleen ainutlaatuista - varsinkin, jos palaute annetaan suoraan tahoille, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät rakennuksia, ympäristöjä ja palveluja.   Meidän yhdistyksemme tehtävä on yli toimijarajojen menevän esteettömyyden kehittäminen. Siis kiteytettynä: tietoa, vaikuttamista ja vuoropuhelua.

Esteettömyys ajatuksena hajoaa. Se on hyvin monimuotoinen ja sen vuoksi kokonaisuutta on vaikea hallita. Jokainen katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja kaikesta syntyvä todellisuus on aivan muuta kuin esteettömyyttä. Lopputulos on kuin sillisalaattia. Pinnalta esteettömältä näyttävä onkin jotain muuta. Käyttäjille esteettömyys avautuu juuri näin. Joku kohta on suunniteltu ja rakennettu hyvin, mutta siihen ei pääse käsiksi koska esim. hissin lähiympäristö on esteellinen. Tyyliin; hissille päästäkseen täytyy nousta muutama porras.

Kaikki alkaa kaavoituksesta ja kunnallistekniikan suunnittelusta. Monien lautakunta ja valtuustokäsittelyjen jälkeen päästään vihdoin rakentamaan. Työntekijät vaihtuvat ja tekemisen mallit muuttuvat, kaikessa pitäisi olla yksi johtava teema. Esteettömyys.

Miten siihen päädytään? Koordinoiko tätä kukaan? Ei, koska esteettömyysasiamiestä ei ole. Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta teki Joensuun kaupungille aloitteen esteettömyysasiamiehen viran perustamisesta, mutta tuo virka on yhä käsittelyssä. Milloin tähän kaupunkiin saadaan esteettömyysasiamies?

Samanlaisena voimavarana näen käyttäjäarvioijat esteettömyyskartoittamisessa. Tiivis koulutettu ryhmä käy läpi eri rakentamisen vaiheita ja kertoo huomaamistaan epäkohdista ennen kuin ne pääsevät murentamaan kokonaisvaltaista esteettömyyttä.
Käyttäjäarvioijat on koulutettu joukko ihmisiä, jotka joutuvat päivittäisessä elämässä kohtaamaan sen tosiasian ettei pääse, ei kuulu, eikä näe eikä tule huomioiduksi, koska ympäristö on esteellinen. Verkostoituminen auttaa monipuolistamaan kartoituksen tuloksen, esteettömyysraportin sekä käyttäjiä että rakentamisesta vastaavia tyydyttäväksi.

Kaupunkiin ovat sekä Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta ja vammaisneuvosto ehdottaneet vammaisasiamiehen /esteettömyysasiamiehen viran perustamista. Näin on mainittu jopa Joensuun vammaispoliittisessa ohjelmassa. Asian pitäisi olla valmistelussa. Mutta jäikö se kuntaliitosten taa piiloon vaikka se piti ottaa puheeksi kuntaliitoksia tehtäessä? Muistaako sitä enää kukaan?

Vuodesta 2002 vuoteen 2004 kaupungissa toimi esteettömyyttä kartoittava käyttäjäryhmä osana Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus –projektia. Mihin meidät on unohdettu? Meidän koulutustamme ei ole hyödynnetty eikä jo tekemiämme kartoituksia ole huomioitu. Kysynkin lopuksi, onko Joensuun kaupungin esteettömyyttä julkituova imago kuihtumassa kokoon?

Koska puheenvuoroni aihe oli vuoropuhelun merkitys esteettömyydessä, niin voinemme kaiketi yhdessä pohtia sitä onko mahdollista synnyttää rakentavaa vuoropuhelua esteettömässä mielessä päättäjien ja kaupunkilaisten välille?

Salli Alajuuma
Käyttäjäarvioija

Avustajaviesti kulkee Haukiputaalta Helsinkiin

2009-05-09T09:19:00.006+03:00

Marjut Korjola kuljettaa kesäkuun alussa avustajaviestin sähköpyörätuolilla ajaen Haukiputaalta Helsinkiin. Matkaa kertyy noin 650 km ja siihen menee 10 päivää. Matkan varrella Marjut kerää viestiin allekirjoituksia. Hän toteuttaa tempauksen yhteistyössä Kynnys ry:n ja Oulun läänin Lihastautiyhdistys ry:n kanssa.

Viestin teesit ovat:

Toimimme henkilökohtaisen avun takaamiseksi kaikille vaikeavammaisille ihmisille vamman tai sairauden laadusta riippumatta
Turvaamme lain takaaman avun kaikille niille, jotka apua tarvitsevat
Takaamme kaikille henkilökohtaista apua käyttäville mahdollisuuden käyttää perustettavien alueellisten avustajakeskusten palveluita
Tuemme vammaisten ihmisten omaa toimintaa vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla

Voit osallistua tempaukseen näin:
Allekirjoita avustajaviesti.
Mene kannustamaan Marjutia matkan varrella, mene matkaseuraksi.
Ryhdy tempauksen sponsoriksi.
Levitä tietoa avustajaviestistä.
Kerää allekirjoituksia.

Lisätietoa: Linkki avustajaviestin nettisivulle.

Esteettömyyspalkintoja

2009-05-08T08:05:00.003+03:00

Nyt toukokuun alussa on jaettu kaksi esteettömyyspalkintoa.

Pukkilan kunnan Hyvinvointikeskus Onni sai ARMI ry:n ja Invalidiliiton esteettömyypalkinnon. Palkinto myönnettiin, koska hyvinvointikeskuksen rakentamisessa on otettu hyvin huomioon esteettömyys ja muunneltavuus. Lisäksi keskus palvelee monipuolisesti kaikenikäisiä kuntalaisia.

Linkki Hyvinvointikeskus Onnin verkkosivulle.

Linkki Pukkilan kunnan tiedotteeseen.

Lisäksi ARMI:n ja Invalidiliiton palkintolautakunta jakoi kunniamaininnat. Esteetön matkakeskus -ohjeistus palkittiin matkakeskusten yhtenäisen visuaalisen ilmeen ohjeistuksesta ja Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä palkittiin menettelytavasta rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämiseksi.

Länsi-Suomen läänin vuosittainen esteettömyyspalkinto on myönnetty Kokkolan seurakuntayhtymälle, joka on edistänyt esteettömyyttä aktiivisesti.

Linkki Länsi-Suomen läänin tiedotteeseen.

Linkki Kokkolan seurakuntayhtymän verkkosivulle.

Onnea palkintojen saajille ja hyvää jatkoa esteettömyyden edistämiseen!

Esteettömyyskartoittajan peruskurssi alkaa syksyllä

2009-05-08T07:45:00.006+03:00

Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusta voi opiskella syksyllä 2009 Invalidiliiton ja Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämällä peruskurssilla.

Koulutus on suunnattu rakennusinsinööreille, rakennusmestareille, arkkitehdeille, fysioterapeuteille ja toimintaterapeuteille. Erityisen hyvin koulutus soveltuu korjausrakentamisen parissa työskenteleville ja kuntoarvioitsijoille. Myös näiden alojen opinnoissa loppuvaiheessa olevat opiskelijat voivat osallistua koulutukseen.

Lisätietoja koulutuksesta löytyy Invalidiliitosta.

Linkki Invalidiliiton sivulle.

Mukavasti mukautettavaa

2009-04-20T10:55:00.002+03:00

Mukavasti mukautettavaa – Esteettömyys toiminta- ja asumisympäristössä

Kehitys- ja muiden vaikeavammaisten asumista edistetään laitoshoidon vähentämiseksi, tiedottaa ympäristöministeriö. Asumisen kehittämisen tavoitteena on siis yksilöllisen asumisen turvaaminen ja ihmisen henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaaminen. Samaan aikaan puhutaan henkilökohtaisesta avusta, mikä liittyy vammaispalvelulain muuttumiseen. Keskusteluissa pohditaan sitä, mitä yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus käytännössä tarkoittavat. Henkilökohtaista apua on määritelty kysymyssarjan avulla: mitä, miten, missä, milloin ja kuka? Henkilökohtaisessa avussa puhutaan avusta, jonka toinen ihminen toteuttaa. Tämä asettaa haasteita myös rakennus- ja asuntosuunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Toimintaympäristö on alusta, jolla myös asuminen, asumista tukevat palvelut ja henkilökohtainen apu toteutetaan.

Euroopan tasolla toimintaympäristön esteettömyysominaisuuksista puhutaan ympäristön mukauttamisena. Mukauttamisen malliesimerkkinä voisi nostaa tarkasteluun tietotekniikan käyttöliittymät ja – ympäristöt. Jokainen tietokoneen käyttäjä voi tietyissä rajoissa muokata erilaisia asetuksia toimintansa mukaiseksi joko osaamisensa tai toimintatapojensa pohjalta. Samat muokattavat elementit pitäisi löytää myös rakennetusta ympäristöstä – toiminnan tai asumisen käyttöliittymistä. Ympäristön toiminnallisten ominaisuuksien arvioinnissa voisi käyttää myös kysymyssarjaa: mitä, miten, missä, milloin ja keiden kanssa?

Tänä päivänä on olemassa sekä osaamista että tekniikkaa, jolla näitä rakennetun ympäristön käyttöliittymiä voidaan mukauttaa toimijan taitoja ja toimintatapaa vastaavaksi. Tämä on todellinen haaste rakennuttajille, suunnittelijoille ja rakentajille. Ammattitaitoa mittaavaksi tekijäksi nousee osaaminen siitä, kuinka rakentamisen ja asumisen perusratkaisuihin sisällytetään mukautettavia ominaisuuksia.

Ominaisuuksia, joiden avulla rakennettuympäristö, tekniset järjestelmät ja kalusteet voidaan säätää toimijan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Kustannusten hallitsemiseksi ja tuotannon tehostamiseksi olisi ihanteellista saada erilaisia tuotepaketteja, jotka sisältävät mahdollisuuden yksilöllisiin säätöihin. Ympäristön toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien säätämiseen, lisäämiseen, poistamiseen ja muutoksiin eli käyttöliittymän henkilökohtaiseen muokkaamiseen ilman massiivisia muutos- ja korjaustöitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi erilaisten ominaisuuksien lisäämistä, korkeuksien säätämistä, erilaisten varusteiden asentamista, vaihtoehtoisia laitteita ja koneita, vaihdettavia pintamateriaaleja ja värejä, muutettavia heloja, lisättäviä tai poistettavia väliseiniä jne. – ja silti, pohjalla perusratkaisu, johon näitä henkilökohtaisia asetuksen muutoksia tehdään. Mukavasti mukautettavaa, kun käytössä on erilaisia apuvälineitä, tekniikoita ja toisen ihmisen apua.

On muistettava, että esteettömyys ei poista vammaisuutta eikä henkilökohtaisen avun tarvetta. Esteettömyys on kuitenkin asia, joka sekä mahdollistaa avun tehokkaan käyttämisen että muuttaa itsenäisen toimimisen ja avun tarpeen suhdetta. Esteettömyys koostuu edelleen kolmesta osa-alueesta: ympäristön esteettömyydestä, tarkoituksen mukaisista apuvälineistä ja toisen ihmisen avusta. Mukauttaminen on näiden kolmen osa-alueen yhteensovittamista ja toimijan itsenäisen toimimisen tukemista. Lisäksi esteettömyys luo ihmisille mahdollisuuden toimia tavalla, joka on hänelle tarkoituksen mukainen vamman, käytössä olevien apuvälineiden tai muuttuvan toimintakyvyn vuoksi.

RI Mervi Niemelä
puheenjohtaja, Esteettömyysyhdistys ry

Mitä kuuluu rakentamisen normitalkoille?

2009-03-29T15:23:00.005+03:00

Rakentamisen normitalkoita on seurattu tässä blogissa viime vuoden puolella. Mitä kuuluu talkoille nyt?

Kävin normitalkoiden nettisivuilla tutustumassa tilanteeseen. Kuluttajakyselyn tuloksia oli julkaistu loppuvuodesta ja asuntoministeri Vapaavuori haastoi kunnat mukaan talkoisiin puheessaan 1.12.2008.

Silmäilin lukijakyselyn raporttia. Esteettömyyden näkökulmasta tuloksena on, että suurin osa vastaajista arvioi asuntosuunnittelun aiheuttavan "ei lainkaan" tai "vähän" turhia kustannuksia. Alle 5 % vastaajista arvioi, että turhia kuluja aiheutuu "erittäin paljon". Kyselyssä selvitettiin mielipidettä siitä, aiheuttavatko kylpyhuoneen mitoitus, muiden tilojsen esteettömyys ja piha-alueiden luiskat "turhia kustannuksia". Esimerkiksi julkisivumääräyksiä pidettiin enemmän turhia kustannuksia aihettavana.

Asuntoministeri Vapaavuori kertoi puheessaan, että selvityksessä saatuja tuloksia vielä pohditaan ja lisäksi verrataan Suomen tilannetta muihin Euroopan maihin. Johtopäätöksiä ei vielä ole saatavilla.

Lisätietoja

Linkki kuluttajatutkimuksen tiedotteeseen.

Linkki asuntoministerin puheeseen (1.12.2008).

Esteettömyyden kartoitustaopas on julkaistu

2009-03-29T15:03:00.003+03:00

Invalidiliiton ESKEH-projektin tuloksena on julkaistu esteettömyyden kartoitusopas ja kartoituslomakkeet. Materiaali löytyy verkosta ja maksuttoman opaskirjan voi myös tilata itselleen.

Seuraavana vaiheena projektissa on koulutuksen järjestäminen esteettömyyden kartoittajille.

Lisätietoja

Linkki Invalidiliiton tiedotteeseen.

Linkki ESKEH-projektin nettisivulle.

Hallitukselle laaditaan vammaispoliittinen ohjelma

2008-11-27T22:29:00.004+02:00

Syyskuussa 2008 on käynnistetty hallituksen vammaispoliittisen ohjelman valmistelu. Yhtenä tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen käytännössä. Ohjelman valmistelusta tiedottaa valtakunnallinen vammaisneuvosto.

Lisätietoja
Linkki valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuille.

Syrjinnästä vapaa alue -kampanja

2008-11-25T07:37:00.006+02:00

Nyt on organisaatioilla /työyhteisöillä mahdollisuus näyttävästi julistautua Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Näin on tehnyt muun muassa Sisäministeriö, jonka kampanjasta on kyse.

Julistautumislomakkeessa organisaatio muun muassa sitoutuu "kohtelemaan kaikkia asiakkaita ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntatumisesta" ja "ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilykset syrjinnästä vakavasti".

Kampanjalla tehdään tunnetuksi verkossa julkaistua materiaalipankkia yhdenvertaisuus.fi.
Materiaalipankissa tulee näkyvästi esiin etninen syrjintä, sillä yhdenvertaisuuslaissa puututaan vahvemmin nimenomaan etniseen syrjintään. Siitä huolimatta organisaatioiden julistautuminen syrjinnästä vapaaksi antaa tilaisuuden kiinnittää huomiota myös muihin syrjinnän syihin ja muun muassa esteettömyyteen tasavertaisuuden edistämisessä.

Esteettömyysyhdistys on mukana kampanjan kouluttajarekisterissä.

Lisätietoja sisäministeriön kampanjasta ja yhdenvertaisuus - materiaalipankista
yhdenvertaisuus.fi

Julistautuminen tapahtuu verkossa ja sieltä löytyy myös Syrjinnästä vapaiden alueiden lista.
julistautumislomake

Esteettömyyden kartoitusta vie eteenpäin ESKEH-projekti

2008-11-25T05:59:00.006+02:00

Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen (ESKEH)

ESKEH on Invalidiliiton projekti, jossa esteettömyysyhdistys on yhteistyötahona. Projektipäällikkö Anna Ruskovaara esitteli projektia esteettömyysyhdistyksen syyskokouksen yhteydessä. Nyt noin parivuotinen projekti on päättymässä ja tulokset valmistuvat vuoden vaihteen jälkeen. Silloin julkaistaan opaskirja sekä kartoituslomake esteettömyyden kartoituksen avuksi.

Ensi vuonna käynnistyy avoimen ammattikorkeakoulun pilottikoulutus, joissa kartoitusta opiskellaan. Haaveena onkin saada esteettömyyden kartoittajalle auktorisointi ja että esteettömyyden kartoitus tehtäisiin rakennuksille kuntoarvion yhteydessä.

Mitä tarkoittaa esteettömyyden kartoitus käytännössä?

Kartoituksessa mitataan oppaan ohjeiden mukaan muun muassa tasoeroja, kulkuväylien leveyksiä, miten paljon voimaa tarvitaan oven avaamiseen. Mitattuja arvoja verrataan suositeltaviin ja määräysten mukaisiin arvoihin, jotka näkyvät kartoituslomakkeesta.

Kartoituksessa testataan induktiosilmukan toimivuus testilaitteella siis äänen kuuluvuus kuulolaitteen käyttäjälle esimerkiksi luentosalissa tai kokoushuoneessa. Kuuluvuuden testauksissa tuleekin usein esiin puutteita.

Kaikkea ei voida mitata, ja siksi kartoituksessa myös arvioidaan esteettömyyttä kartoittajan tekemien havaintoja avulla. Tämän takia koulutus on erityisen tärkeä. Esimerkiksi arvioidaan, miten hyvin vaaleiden ja tummien sävyjen vaihtelun avulla erottuu vaikkapa rapun reuna tai oven sijainti.

Kartoituksesta kirjoitetaan raportti, jossa annetaan toimenpide-ehdotuksia. Lopuksi raportti esitellään tilaajalle.

Linkki ESKEH-projektin nettisivulle.

Syyskokouksen 22.11. kuulumisia

2008-11-23T18:37:00.006+02:00

Estettömyysyhdistyksen syyskokous pidettiin eilen 22. marraskuuta Invalidiliiton uudessa esteettömässä toimitalossa Helsingissä. Kokouksen pääteemana oli ensi vuoden toiminnan suunnittelu.

Yhdistys toimii verkostomaisesti ja edelleen keskeisenä toiminnassa pidetään tiedottamista. Yhdistyksen rooli asiantuntijaverkostona, jonka kautta löytyy ammattitaitoisia ja osaavia esteettömyystoimijoita pyritään tuomaan aktiivisemmin esiin. Käyttäjäarvioijatoiminnan tunnettavuutta lisätään myös tiedottamisen avulla. Konkreettinen tehtävä on yhdistyksen nettisivujen ja esitteiden uusiminen.

Kokouksessa keskusteltiin messuille osallistumisesta yhdessä muiden esteettömyystyötä tekevien organisaatioiden ja projektien kanssa. Todettiin, että voimavarat kannattaa yhdistää messuosastojen toteuttamisessa.

Kokouksessa käsiteltiin myös ensi vuoden talousarvio ja henkilövalintoja. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, ja nyt erovurossa olivat hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa seuravat kaksi vuotta Mervi Niemelä-Hytönen.

Kokouksen jälkeen tutustuttiin ESKEH-projektiin, jonka tuloksena on vuoden vaihteessa valmistumassa esteettömyyskartoitusopas ja tietenkin itse esteettömään toimitaloon. Usein esteettömyys tyrmätään kalliina vaihtoehtona rakentamisessa, mutta esteetön toimitalo on konkreettinen todiste näitä väitteitä vastaan. Esteetön toimitalo ei tullut kalliimmaksi kuin tavanomainen toimitalo.

Suuret Kiitokset Invalidiliitolle kutsusta sekä Kirstille, Harrille ja Annalle talon esittelystä! Kotimatkalla jo ensimmäisenä pohdittiin, miten päästäisiin testaamaan talon upea sauna.

ESKEH-projektin nettisivut

Esteettömän toimitalon nettisivu

Rakentamisen normitalkoot - kyselyn tuloksia

2008-10-29T22:28:00.009+02:00

Ympäristöministeriö teki viime keväänä kyselyn rakentamisen turhista kustannuksista. Kysely oli suunnattu rakentamisen ammattilaisille ja sen lisäksi 14 asiantuntijaa haastateltiin kesän aikana. Nyt selvityksen tulokset on julkaistu verkossa.

Yhteenvedon mukaan: "Esteettömyyden edistämiseen tähtäävien määräysten kustannusvaikutukset kohdistuvat lähinnä kylpyhuoneen mitoitukseen. Esteettömyysvaatimusten takia rakennettavan suuremman kylpyhuoneen lisäkustannus on pari tuhatta euroa."

Linkki normitalkoiden tiedotteeseen.

Osallistu keskusteluun ja tuo esiin kylpyhuonetta käyttävän ihmisen näkökulma.
Linkki normitalkoiden keskusteluun.

Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan

2008-10-29T21:54:00.007+02:00

JULKILAUSUMA

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet Espoosta, Laitilasta, Lappeenrannasta, Tampereelta ja Turusta ovat kokoontuneet Turussa 27.10.2008. Yhteiskokous on ollut ensimmäinen ja siinä on keskusteltu esteettömyysasiamiehen työstä eri paikkakunnilla.

Asiamiesten tehtävänä on valvoa esteettömyyden toteutumista lain, ohjeiden ja kunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunta on esteetön, kun jokainen ihminen voi iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Esteettömyys ei siis ole pelkästään liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Se on yhteiskunnan laadun ja toimivuuden mittari.

Esteettömyys on tärkeä työkalu toteutettaessa kestävän kehityksen vaatimuksia. Esteettömyys on välttämätön ominaisuus myös elinkaariajattelussa. Sekä kestävän kehityksen että elinkaariajattelun tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi saada aikaan huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä, lähinnä sosiaali- ja terveyskulujen osalla. Turhien korjaus- ja muutostöiden välttäminen saa aikaan säästöjä muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Ennen muuta esteettömyydellä parannetaan kaikkien, myös vammattomien ihmisten, elämän laatua.

Tämän päämäärän toteuttamiseksi kunnalliset esteettömyys-asiamiehet ovat päättäneet antaa seuraavan julkilausuman.

Rakennusten esteettömyydestä

Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräykset ja ohjeet esteettömästä rakennuksesta. Laki velvoittaa noudattamaan sen määräyksiä. Ohjeiden noudattaminen on harkinnanvaraista. Kuitenkaan pelkkien määräysten noudattaminen ei riitä takaamaan sitä, että julkisesta rakennuksesta tulisi toimivalla tavalla esteetön eli saavutettava. Tapauskohtaisesti tarpeellisia ohjeita ei vapaaehtoisesti osata noudattaa. Sen johdosta kunnallisten esteettömyysasiamiesten mielestä ainakin osa ohjeita, esteettömyyden toteutumisen kannalta välttämättömimmät, tulee muuttaa määräyksiksi.

Yli 60 % uusistakin asunnoista on pientaloissa. Kunnalliset esteettömyysasiamiehet tuovat julki erityisen huolensa niiden esteellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomaisten nykyinen käytäntö on hyväksyä pientalot ilman lain edellyttämää esteetöntä sisäänkäyntiä. Sitä ei korvaa irrallinen luiska, koska luiskaa ja sen toimivuutta ei loppukatselmuksessa varmisteta. Pientalojen esteettömyys ei ole ainoastaan mahdollista vammaista asukasta varten, vaan palvelee muitakin talossa käyviä, vaikkapa huonosti liikkuvia isovanhempia, mutta myös asukkaita vaikkapa lasten-vaunujen siirtämisessä sisään ja ulos.

Hyvällä suunnittelulla sisäänkäynnit voidaan lähes aina toteuttaa esteettöminä. Pientaloteollisuuden etu ei saa olla tärkeämpi kuin asukkaiden etu.

Ulkotilojen esteettömyydestä

Käytännön ohjeisto ulkotilojen suunnittelusta on syntynyt vuonna 2004 Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä esteettömään suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon keskittyneen SuRaKu-projektin tuloksena. Kunnalliset esteettömyys-asiamiehet esittävät, että nämä ns. SuRaKu-ohjekortit muodostetaan Rakentamismääräyskokoelman kaltaiseksi velvoittavaksi määräyskokoelmaksi. Siten on mahdollista saada aikaan koko maata koskevat yhtenäiset ulkoalueita koskevat normit. Tämä on hyvin tärkeää kaikille eri tavoin vammaisille. Etenkin näkövammaisten turvallinen liikkuminen missä päin Suomea tahansa edellyttää sitä. Eri pintamateriaalien sokeille antama informaatio ei saa olla erilainen eri paikkakunnilla.

Kunnallisesta esteettömyystoiminnasta

Esteettömyysasiamiehen tulee mm. käynnistää ja ylläpitää yhteydenpitoa sekä kunnallisten että yksityisten suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken ja luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Lisäksi hänen tulee kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa. Tehtävä edellyttää monialaista asiantuntemusta ja asioihin keskittymistä. Siksi kunnalliset esteettömyysasiamiehet toivovat, että kaikki kunnat nimeäisivät esteettömyysasiamiehen. Saavutettava, esteetön yhteiskunta toteutuu ja yhteiskunnallisiin säästöihin päästään, kun esteettömyys kuuluu itsestään selvänä osana kunnan jokaisen hallintokunnan toimintaan.

Turussa 27.10.2008

Jaana Länkelin
Espoon kaupungin esteettömyysasiamies

Pekka Askola
Laitilan kaupungin esteettömyysasiamies

Mauri Backman
Lappeenrannan kaupungin esteettömyysasiamies

Jukka Kaukola
Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Keskustelua esteettömyydestä

2008-10-07T09:59:00.004+03:00

MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat - ohjelman nettisivuilla löytyy keskustelu siitä, aiheutuuko esteettömyydestä turhia kustannuksia rakentamisessa. Keskustelussa vastustetaan ja puolustetaan kylpyhuoneen tilavuutta. Tarvitaanko pyörähdysympyrä kaikkien asuntojen kylpyhuoneisiin?

Linkki keskusteluun.

Asumiseen tarvitaan muutosjoustavuutta

2008-10-07T09:27:00.004+03:00

Suomessa tarvitaan joustavuutta asumisratkaisuihin, toteaa tutkimusprofessori Anneli Juntto kattavassa, tuoreessa tutkimuksessaan, joka koskee asumisen tulevaisuutta Suomessa.

Tutkimusraportin "Asumisen muutos ja tulevaisuus - rakennetarkastelu" on julkaissut Ympäristöministeriö. Linkki verkkojulkaisuun (pdf) löytyy ympäristöministeriön tiedotteesta, joka on päivätty 6.10.

Linkki ympäristöministeriön tiedotteeseen.

Esteettömyydestä televisiossa pe 19.9.

2008-09-09T19:19:00.004+03:00

MTV3 -kanavalla Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjassa käsitellään "esteettömyyttä koskevia vaatimuksia" perjantaina 19.9. klo 18.30 ja uusinta lähetetään sunnuntaina klo 9.25

Syksyn mittaan käsitellään muitakin rakentamisen kustannuksiin liittyviä aiheita. Ensimmäisessä osassa 5.9. asuntoministeri Jan Vapaavuori kertoi normitalkoiden taustasta ja tavoitteista. Ohjelmasarjan vanhoja jaksoja voi katsoa Netti-tv:sta.

Linkki Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjan sivulle.

Joustoa esteettömyyteen

2008-09-09T15:50:00.006+03:00

Ympäristöministeriö kutsui keväällä kuntia mukaan hankkeeseen, jossa kokeillaan kevennettyjä rakentamis- ja kaavamääräyksiä. Tavoitteena on asuntorakentamisen kustannusten vähentäminen. Nevottelut kokeilusta ovat juuri käynnistymässä, sillä mukaan on ilmoittautunut kuusi kuntaa. Kokeilussa kunnat saavat itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia kevennettyjä määräyksiä kunnassa toteutettaisiin.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan:
"Kaupungit ehdottavat joustoa muun muassa esteettömyyttä, paloturvallisuutta, energiankulutusta ja ilmanvaihtoa koskeviin rakentamismääräyksiin sekä väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen."

Ilmeisesti jousto esteettömyydessä tarkoittaa tässä erilaisten liikkumisen ja toiminnan esteiden lisärakentamista, sillä ainakin aiemmin rakentamisen normitalkoisiin liittyen nykyisten määräysten mukaista esteettömyyttä on esitetty turhia rakentamiskuluja aiheuttavaksi. Tiedotteessa ei kerrota, mitkä kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta, joten seuraamme tilannetta esteettömyysyhdistyksen hallituksessa aktiivisesti.

Onko kukaan vielä tullut pohtineeksi mitä mahdollisia säästöjä esteettömyys tuottaa?
Miksi esteettömyyteen otetaan näin yksipuolinen näkökulma?
Tietääkö joku? Ja kertoisiko?

Muista osallistua myös kansalaiskeskusteluun. Linkki keskusteluun.
Ja muista vastata syyskuun aikana kyselyyn rakentamisen kustannuksista. Linkki kyselyyn.

Linkki joustokokeilun omalle sivulle Ympäristöministeriöön.

Rakentamisen normitalkoot - kysely kuluttajille

2008-09-02T06:25:00.005+03:00

Kesälomien jälkeen keväällä 2008 aloitetut asuntoministeriön Rakentamisen normitalkoot käynnistyvät uusilla verkkosivuilla. Rakentamisen normitalkoiden omat nettisivut löytyvät osoitteesta www.normitalkoot.fi

Rakentamisen normitalkoot kiinnostavat esteettömyysyhdistystä, sillä esteettömyyden toteuttamiseen liittyy rakentamisen normeja esimerkiksi minimimitoituksia. Normitalkoiden tavoitteena on selvittää, voitaisiinko joitakin rakentamisen sääntöjä lieventämällä edistää halvempaa asuntotuotantoa.

Aiemmassa ammattilaisille suunnatussa kyselyssä kylpyhuoneiden mitoitusta koskevat vaatimukset pääsi 5 eniten turhia kustannuksia aiheuttavien sääntöjen joukkoon. Tästä kyselystä, ja nimenomaan sen asenteellisesti kysymyksen asettelusta jätti Kynnys ry tutkintapyynnön. Uudessa kyselyssä onkin käytetty vähemmän sanaa "esteettömyys", sen sijaan puhutaan "asuntosuunnittelusta".

Nyt on siis kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus vastata normitalkoiden kyselyyn. Osaan huonosti arvioida nettisivujen esteettömyyttä. Toivottavasti pian saadaan tietoa siitä, onko todellakin kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus osallistua.

Linkki rakentamisen normitalkoiden kuluttajakyselyyn.

Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin?

2008-07-15T13:34:00.003+03:00

Mediatiedote julkaistavaksi heti /10.7.2008

Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin

Viime aikoina on tehty parikin tutkimusta esteettömyyden vaikutuksista asuinrakentamiseen ja sen kustannuksiin. Ympäristöministeriö on käynnistänyt Rakentamisen normitalkoot -hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää kaava- ja rakentamismääräysten vaikutus nostaa tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia. Helsingin kaupungin rakennussuunnitteluviraston ja mm. ympäristöministeriön toimesta on teetetty selvitys esteettömyysmääräysten vaikutuksista kerrostalorakentamiseen.

Kummankin tutkimuksen tavoite kuulostaa sangen hyvältä ja esteettömyyttä edistävältä. Monella taholla on kuitenkin noussut epäilys siitä, että selvityksillä halutaan tehdä esteettömyydestä syntipukki kohoaviin rakennuskustannuksiin. Tutkimuksia on väitetty johdatteleviksi ja ennalta määrättyyn tulokseen pyrkiviksi. On jopa väitetty kyselyn saattavan syrjiä vammaisia ihmisiä ja loukkaavan heidän oikeuksiaan tasa-arvoiseen elämään. Kynnys ry:n tekemä tutkimuspyyntö selvittänee tämän. Esteettömyyden hyviä vaikutuksia ei kummassakaan tutkimuksessa huomioida ikään kuin sellaisia ei olisi.

Johdattelevina, osin jopa loukkaavina on pidetty mm. seuraavia kysymyksiä: ”Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?” Vaikuttaa kummalliselta, että kysymyksessä korostetaan määräyksistä ja ohjeista poikkeamista eli johdatellaan velvoitteiden toteuttamatta jättämiseen. Toinen kysymys: ”Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?” Miten pyörätuoli saisi tai edes voisi lävistää pesukoneen? Kysymykset kummassakin tutkimuksessa ovat samanhenkisiä, edellä mainitut Helsingin kaupungin teettämästä tutkimuksesta.

Epäilyksiä vahvistavat ympäristöministeriön arvovaltaisten edustajien kannanotot julkisuudessa. Kuitenkin ministeriö ja sen samaiset edustajat ovat itse olleet laatimassa rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat, joiden määräyksiä rakennus- ja maankäyttölaki velvoittaa noudattamaan. Nyt eri haastatteluissa ja puheenvuoroissa ikään kuin yllytetään poikkeamaan vaatimuksista. Esteettömyys poistaa yhteiskunnallisia ongelmia, ei lisää niitä. Pääosa elinkaariajattelun teknisestä toteutumisesta on esteettömyyden varassa. Sillä pyritään yhteiskunnallisiin säästöihin, ei kulujen kasvattamiseen.

Tekeillä olevien selvitysten kysymyksistä saattaakin helposti saada sen käsityksen, että selvitykset ja niiden tekijät ajavat rakennusteollisuuden etua. Siihen näyttää kuuluvan esteettömyysvaatimusten romuttaminen eikä niinkään asumistason parantaminen. Korostamalla eräitä esteettömyydestä annettuja määräyksiä saadaan suuri yleisö harhautetuksi vastustamaan esteettömyyttä ylipäätään. Surullista, kun esteettömyydestä koituu hyöty juuri heidän parhaakseen. Esimerkiksi: kuinka helppo onkaan lastenvaunujen tai ostoslaukkujen kanssa kulkea riittävän leveistä ja itsestään avautuvista ovista.

Yleisön kirjoituksissa ja jopa tv-uutisissa on syytetty esteettömyyttä mm. ylileveistä ovista ja hehtaarin kokoisista kylpyhuoneista. Rakennusteollisuuden käyttämien ovien hintaan ei oven leveys juurikaan vaikuta. Kautta aikojen saunaa rakastavien suomalaisten kylpyhuoneet ovat olleet ahtaat ja siksi myös tapaturmia aiheuttavia verrattuna moniin muihin sivistysmaihin. Eikö mukavuuden ja turvallisuuden lisäys olekaan asukkaiden, etenkin lapsiperheiden mieleen? Vaaditun ”pyörähdysympyrän” alasta on pinta-alan todellista lisäystä vain noin yksi ”tyhjä” neliömetri. Sekö muka aiheuttaa asuntojen hintatason merkittävän nousun?

Tuntuukin pöyristyttävältä, että nyt jopa Ympäristöministeriö pyrkisi romuttamaan esteettömyyspyrkimyksen asuinrakentamisen osalta. Siitä seuraisi väistämättä yleisön asenteen muutos entisestäänkin esteettömyydelle vastaisemmaksi. Sen sijaan, että vaikeroidaan esteettömyyden ikeen alla, tehtäisiin paljon viisaammin kehittämällä ratkaisuja kaikkien hyödyksi. Nykyiset rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat minimiluokkaa eivätkä aina riitä tekemään rakennuksesta toimivalla tavalla esteetöntä, saavutettavaa. Osa ohjeista olisikin muutettava määräyksiksi.

Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto on tutkimusten johdosta lähettänyt ympäristöministeriölle tiedustelun siitä, mihin mikä on ministeriön kanta esteettömyyteen. Tiedustelussa kysytään, aikooko ministeriö luopua ihmisten, ei vain vammaisten ja vanhusten hyväksi laadituista esteettömyysmääräyksistä ja ohjeista. Vaarantuuko nyt maassamme hyvään alkuun päässyt esteettömyystoiminta, josta esimerkkinä mm. kunnallisten esteettömyysasiamiesten tarjoamat palvelut.

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Rakennusarkkitehti RIA

Keskustelua esteettömyydestä

2008-06-16T22:14:00.003+03:00

Osallistu Rakennuslehden esteettömyysaiheiseen verkkokeskusteluun. Linkki ajankohtaiseen keskusteluun.

USA:n hallitus: Esteettömyydestä enemmän etua kuin kustannuksia

2008-06-16T21:30:00.006+03:00

New York Times uutisoi Bushin hallituksen suunnitelmista tiukentaa esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Tarkoituksena on taata vammaisille ihmisille laajemmat ja tasavertaisemmat osallistumismahdollisuudet ja parantaa syrjinnän kieltävän lain toteutumista käytännössä. Konkreettiset määräykset koskisivat laajalti erilaisia julkisia tiloja ja palveluja.

Kulujakin on mietitty ja laskelmissa on tultu siihen tulokseen, että kustannukset ovat noin puolet arvioidun yhteisen hyödyn arvosta. Esteettömyyttä ei siis nähdä turhana kustannuksena. Hallitus arvioi nimittäin, että pyörätuolien ja muiden liikkumisen apuvälineiden käyttäjien määrä tulee kasvamaan selvästi, ja että myös ikähuonokuuloisuus lisääntyy huomattavasti. Julkinen keskustelu ehdotuksesta alkaa tällä viikolla, kun se julkaistaan kansalaisille kommentoitavaksi.

Lisätietoja
Linkki NY Timesin artikkeliin.

Esteettömyys - tarpeeton kustannuserä vai perusoikeus?

2008-06-09T22:32:00.003+03:00

Olen kirjoittanut pari kertaa aiemmin Rakentamisen normitalkoista, jotka asuntoministeri on käynnistänyt. Asuntoministerin puheessa ja talkoiden aluksi järjestetyssä kyselyssä tuotiin esteettömyys esiin mahdollisena turhana kustannuksena. Lukiessani kyselyä koin sen ihmisarvoa loukkaavaksi ja niin koki moni muukin.

Kynnys ry on tehnyt kyselystä tutkintapyynnön poliisille sen selvittämiseksi "onko ympäristöministeriön kyselystä vastaavien henkilöiden toiminnassa kysymys ihmisoikeusloukkauksesta ja syrjivästä sekä asenteellisesta kiihottamisesta kansanryhmää - vammaisia ihmisiä - vastaan."

Kynnys ry perustelee tiedotteessaan, että esteettömyys on perus- ja ihmisoikeus.

Lisätietoja
Linkki Kynnyksen tiedotteeseen

Esteettömyys - tarpeeton kustannuserä?

2008-05-25T13:14:00.008+03:00

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämät Rakentamisen normitalkoot ovat edenneet kyselyyn rakennusalan toimijoille. Tutustuin kyselyyn, johon löytyy linkki ympäristöministeriön nettisivulta. Kyselyssä pyydetään rakennusalan ammattilaisia arvioimaan erilaisten rakennusmääräysten tarpeettomuutta, ja muun muassa esteettömyys on näkyvästi kyselyssä mukana.

Kyselyssä "Tarpeettomilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka eivät tuo lisäarvoa ympäristön laatuun tai asukkaille." Kun tätä määritelmää sovelletaan esteettömyyteen herää kysymys: Ovatko ihmisarvo ja tasa-arvo vain kaupattavia lisäarvoja?

Kyselyssä kysytään esimerkiksi miten paljon tarpeettomia kustannuksia aiheuttavat kylpyhuoneen esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja ulkotiloissa luiskia koskevat vaatimukset. "Esteettömyys" käsitteenä tuodaan minun mielestäni tässä yhteydessä erittäin negatiiviseen valoon. Vaikka vastaajalla on mahdollisuus vastata, että esteettömyys ei aiheuta lainkaan tarpeettomia kustannuksia, niin esteettömyys tuodaan vahvasti esiin mahdollisesti tarpeettomana kustannuksena. Esteettömyys määritellään negatiivisesti byrokraattiseksi "vaatimukseksi" ja esitetään, että tämä vaatimus aiheuttaa mahdollisesti tarpeettomia kustannuksia.

Seuraava lainaus asuntoministeri Jan Vaapavuoren puheesta kuvastaa asenteita kyselyn takana:
"Kaikelle on tietysti selityksensä. Ja kaikilla määräyksillä hyvää tarkoittava päämääränsä. Milloin tavoitteena on edistää paloturvallisuutta, milloin esteettömyyttä, milloin energiatehokkuutta tai vaikkapa kaunista kaupunkikuvaa. Kukaan ei kai sinänsä voi kiistää näiden tavoitteiden oikeellisuutta. Varsin keinotekoista olisi myöskään väittää, ettei yhteiskunnan tehtävänä olisi edistää näitä ja monia muita mm. rakentamisen laatuun liittyviä tekijöitä – myös sitovin määräyksin.
Tästä huolimatta voidaan – ja pitää – kysyä onko oikein, että kaikki nämä tavoitteet aina menevät rakentamisen kohtuuhintaisuuden edelle. Onko niin, että kahden intressin törmätessä - mitä maailmassa jatkuvasti sattuu - rakentamisen kohtuuhintaisuus on aina se, joka saa väistyä? Ovatko puheet rakentamisen kohtuuhintaisuudesta tässä suhteessa sittenkin vain liturgiaa?"

Vastaukseni asuntoministerille: Kohtuuhintaisuuden kohtuullinen lähtötaso on esteetön rakentaminen. Esteettömyyden toteuttaminen ei siis voi olla ristiriidassa kohtuuhintaisuuden kanssa. Esteetöntä rakentamista tulee kehittää ja edistää niin, että tulevaisuudessa rakennetaan yhä useammin koko elämänkaaren ajan toimivia kohtuuhintaisia asuntoja. Suosittelen tutustumaan näin aluksi arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämänkaaren kestävää asumista, joka on julkaistu Invalidiliiton esteettömyyssivuilla.

Linkki arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämäkaaren kestävää asumista.

Linkki asuntoministeri Vapaavuoren puheeseen 2.4.2008

Linkki tiedotteeseen kyselystä

Tietoa vammaispalveluista verkossa

2008-05-25T11:11:00.007+03:00

Esteettömyysyhdistyksen aktiivit ovat olleet mukana luomassa uutta verkkosivustoa, jolle on koottu runsaasti tietoa vammaispalveluista. Sivustolla on omat esteettömyys-sivut, joiden tekemiseen käyttäjäarvioijat ja esteettömyysasiantuntija ovat osallistuneet. Sieltä löytyy hyödyllistä tietoa esimerkiksi asunnon muutostöihin.

Ei ole itsestään selvää, että vammaispalveluista tiedotetaan avoimesti. Pohjois-Karjalassa järjestettiin kysely vammaispalveluiden asiakkaille 2005-2006. Kyselyn mukaan palveluista on erittäin vaikea saada tietoa. Honkalampisäätiön SASPA-hanke päätti toimia ja ideoi verkkopalvelun, jossa tiedotetaan vammaispalveluista mahdollisimman saavutettavasti. Kaikille Pohjois-Karjalan kunnille tarjottiin mahdollisuutta osallistua uuteen tiedotuskanavaan. Kuitenkin vain yksi kunta, Lieksan kaupunki päätti osallistua avoimeen tiedotukseen. Tästä huolimatta sivujen tietopaketit ovat hyödyllisiä vammaispalveluiden asiakkaille ja työntekijöille kautta maan.

Sivuston saavutettavuudessa on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin se, että tieto ei ole vain ylhäältäpäin annettua, vaan mukana on vahvasti myös vammaispalveluiden asiakkaiden siis käyttäjien näkökulma. Toinen on sivujen esteettömyys. Toiveena on, että sivuston käyttäjiksi ja kehittäjiksi tulisi mahdollisimman laajasti kuntia ja vammaispalvelujen asiakkaita, joten tietoa sivustosta saa mielellään levittää eteenpäin.

Linkki Vammaispalvelut verkkosivustolle.

Linkki Asunnon muutostöiden tiedotukseen.

Mielenosoitus!

2008-05-14T14:32:00.003+03:00

Yhdistykseltä on tullut toive koota kaikki kynnelle kykenevät ilmaisemaan mielipiteensä Joensuun kyytikeskusasiasta... Ja siitähän voi olla vain yhtä mieltä.

Kaupunginvaltuusto käsittelee aihetta maanantaina 26.5.2008. Kokoonnumme kaupungintalon eteen klo 15 alkaen.

Nähdään siellä!

Kevätkokous kuulumisia

2008-05-13T17:48:00.005+03:00

Esteettömyysyhdistyksen kevätkokouksessa 29.4. keskusteltiin vilkkaasti yhdistyksen toiminnasta.

Vuoden 2007 aikana tiedotus ja lausuntojen antaminen oli ollut aktiivista, kun taas asiantuntijapalveluiden markkinointia oli ollut vähemmän kuin suunniteltiin. Säännölliseen tiedotukseen kuului sähköpostina lähetetty jäsenkirje ajankohtaisista asioista. Aktiivinen tiedotus ja vuoropuhelun edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita myös vuodelle 2008.

Yhdistyksen jäseniltä toivotaan osallistumista tiedotukseen esimerkiksi kertomalla omista kokemuksista. Artikkeleita ja mielipidekirjoituksia julkaistaan mielellään nettisivuilla ja niitä välitetään myös lehtiin. Uusina kanavina toimivat yhdistyksen oma blogi ja keskustelupalsta. Esille tuli useita konkreettisia esimerkkejä siitä, että tiedotusta ja esteiden näkyväksi tekemistä tarvitaan jatkuvasti. Palvelujen saavutettavuus takkuilee edelleen yksinkertaisissa asioissa: kynnykset, raput. Nyt on ilmestynyt katukuvaan kesäterasseja, joille mennään vain portaita pitkin.

Myös yksi isompikin urakka oli jäsenistön toivelistalla - nimittäin peruskorjaajan käsikirja. Esteettömyyden toteutumisen tiellä on monta sellaista mutkaa, joihin peruskorjauksen tilaaja ei osaa varautua. Nykyisellään yhdistys tarjoaa palvelua esteettömyyden kartoitukseen käyttäjien näkökulmasta, mutta esteettömyysosaajien tuki olisi tarpeen myös rakentamisen aikana. Käyttäjäarviointien toteuttamiseen olisi mielenkiintoa ja tekijöitä. Ongelmana on se, että palvelusta ei ole varauduttu maksamaan. Ilmaiseksi kartoitusta ei voida toteuttaa.

Kokous pidettiin Joensuussa ja monet paikalliset puheenaiheet korostuivat keskustelussa. Hyvän uutisena laajemminkin voidaan pitää sitä, että kunnallisen vammais- ja esteettömyysasiamiehen toimen perustamisen valmistelu on aloitettu Joensuun kaupugissa.

Anteeksi, ei pääsyä vammaisille

2008-05-13T14:19:00.010+03:00

Kuuluisan näyttelijän Michael Palinin esiintymistä oli mainostettu äskettäin brittiläisessä lehdessä ja ilmoituksessa sanottiin Sorry no disabled access siis Anteeksi ei pääsyä vammaisille. Tällaiseen syrjintään ihmiset tietenkin kiinnittivät huomiota, ja aktivisti Keith Armstrong kirjoitti lehteen vastineen. Sorry ei tässä nyt riitä.

Vastineessaan hän toteaa että se ei ole mikään selitys, että rakennus on viktoriaaniselta ajalta, sillä Britanniassa oli ensimmäiset pyörätuolit käytössä jo 1600-luvulla. Etsin wikipediasta tarkempaa vuotta ja sen mukaan 1670-luvulta olisi ensimmäinen havainto pyörätuolista. Keith Armstrong jatkaa että, on ollut jo noin 300 vuotta aikaa ratkaista sisäänpääsy rakennuksiin pyörätuolilla.

Esteettömyys on siis melkoinen haaste ihmiskunnalle, joka on lähettänyt edustajiaan kuuhunkin asti ja tässä esimerkissä on kyse vain pelkästä sisäänpääsystä pyörätuolilla...

Vietän hiljaisen hetken tämän ajatuksen äärellä juuri nyt.

Mitä kuuluu esteettömyysasiamiehille?

2008-05-11T17:14:00.011+03:00

Viime vuosina on Suomeen ilmestynyt pieni, mutta kasvava asiantuntijaryhmä: esteettömyysasiamiehet. Esteettömyysasiamies toimii useimmiten kaupungin palveluksessa, mutta heitä löytyy myös järjestöistä. Tulevalla viikolla minulla on tilaisuus tavata heitä esteettömyysyhdistyksen toiminnan puitteissa, ja kiinnostuin siitä, mitä kuuluu eri organisaatioissa toimivien esteettömyysasiamiesten toimenkuvaan.

Tutustuin Invalidiliiton järjestämän seminaarin "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) julkaisuun. Siinä 8 esteettömyysasiamiestä ja yksi seurakunnan esteettömyysyhdyshenkilö kertovat työstään.

Tiedon hankinta ja tiedottaminen liittyvät kaikkien esteettömyysasiamiesten työhön. He ovat oman organisaationsa esteettömyysasiantuntijoita, ja jos he eivät jotain ennestään tiedä, heidän on osattava etsiä tietoa. Lisäksi erilaiset lausunnot ja kannanotot kuuluvat olennaisesti työhön. Esteettömyysasiamiehen on oltava jatkuvasti ajan tasalla, sillä esimerkiksi kaupungeissa saavutettavuuteen vaikuttavia ratkaisuja tehdään useilla eri hallinnon aloilla.

Usein kunnallinen esteettömyysasiamies toimiikin yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa, hän myös kartoittaa esteettömyyttä yksin tai yhteistyötahojen kanssa. Moni heistä on myös raportoinut oman kaupungin esteettömyyden tilasta ja on valmistellut esteettömyysohjelmaa tai -hankkeita. Tyypillisesti sijoitusyksikkönä on tekninen virasto. Tampere on toiminut eri tavalla ja yhdistänyt vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävät.

Kun suurin osa toimii paikallisella tasolla omassa kaupungissa niin järjestöjen, esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyysasiamies toimii valtakunnallisella tasolla. Työhön kuuluvat samantyyppiset tehtävät, haasteet ja yhteistyö, mutta laajemmassa mittakaavassa. Valtakunnan tasolla kehitetään verkkotiedotusta, koulutusmateriaaleja ja ohjeita, joita paikallisen tason asiantuntijat ja muut toimijat voivat hyödyntää.

Valtakunnallinen esteettömyysasiamies meiltä siis vielä puuttuu. Nyt valtakunnan tason työtä tehdään järjestöissä ja erilaisissa verkostoissa.

Lisätietoja:
Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.

Etäteknologia sosiaalipalveluissa

2008-05-09T23:13:00.014+03:00

Etäpalveluja - olkaa hyvä!

Näin kutsutaan pohjois-karjalaisia Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen eli SASPA-hankkeen loppuseminaariin Joensuussa. Seminaarissa annetaan katsaus etäteknologioiden käyttöön sosiaalipalveluissa. Tietoteknologian kehitys ja sen yhä laajempi käyttö, pitkät etäisyydet haja-asutusalueilla, vähenevä väestö sekä julkisten palveluiden tehostamispaineet luovat tarpeen ja mahdollisuuden etäpalveluiden kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa Honkalampisäätiö on tarttunut haasteeseen ja toteuttanut 2006-2008 SASPA-hanketta.

Esteettömyysyhdistyksen jäsenillä olikin jo viime syksynä mahdollisuus tutustua lähemmin SASPA:n toimintaan. Silloin meille esiteltiin etäpalvelupäätteen käyttöä. Sain olla esittelyn leikkivirkamies, johon asiakas otti yhteyttä erityisen etäpalvelupäätteen avulla. Asiakkaalla ei siis tarvitse olla omaa tietokonetta ja nettiyhteyttä. Maallikon sanoin kuvattuna siinä kävi näin: Asiakas tuli etäpalvelupäätteelle ja otti yhteyttä virkamieheen, joka vastasi "puheluun" toimistossaan. Asiakas ja virkamies keskustelivat videokuvan välityksellä, asiakas skannasi hakemuksensa ja lähetti sen sitten virkamiehelle nappia painamalla. Virkamies tulosti hakemuksen, katsoi sen läpi, antoi ohjeita, teki merkintöjä lomakkeeseen, skannasi hakemuksen, lähetti takaisin asiakkaalle ja pyysi palauttamaan korjatun version...

Vaikutti melko helppokäyttöiseltä. Etäpalvelupääte on hankkeen aikana otettu käyttöön Lieksassa ja Nurmeksessa, ja toivottavasti loppuseminaarissa kuullaan myös käyttäjien palautetta. Seminaarissa, joka on 20. toukokuuta, keskustellaan myös palveluiden esteettömyyden kehittämisestä.

Lisätietoja
Linkki SASPA-hankkeen nettisivulle.

Linkki loppuseminaarin nettisivulle.

Käyttäjäarvioijatoiminta

2008-05-08T20:51:00.006+03:00

Esteettömyysyhdistyksen toimintaan kuuluu käyttäjäarviointi. Tarjolla on ainutlaatuista osaamista, tietoa ja mahdollisuus rakentavaan vuoropuheluun. Käyttäjäarvioijalta saa kysyä vaikeita ja myös niitä tyhmiä kysymyksiä esteettömyyteen liittyen.

Keitä ovat käyttäjäarvioijat?
Esteettömyysyhdistys ry:n käyttäjäarvioijat ovat vammaisjärjestöjen aktiivitoimijoita, jotka ovat sitoutuneet esteettömyyden käytännön arvioimiseen ja kartoittamiseen sekä kehittämiseen. He ovat osallistuneet aiheeseen liittyvään koulutukseen, ovat itse apuvälineiden käyttäjiä ja kokeneet vammaisuuden omakohtaisesti.

Käyttäjäarvioijat kartoittavat tilojen esteettömyyttä toimeksiantajille ja aktiivitoimijoina käyttäjäarvioijat tuovat osaamisensa ja tietonsa mukanaan sinne missä liikkuvatkin - myös nettiin. Esteettömyysyhdistyksen äskettäin aloittama keskustelupalsta (edit: on lopetettu roskapostin takia), tämä blogi ja käyttäjäarvioija Nissen esteettömyysblogi tuovat käyttäjäarvioijien toimintaa näkyville laajemminkin.

Linkki Nissen blogiin.

Esteiden asettajat määrittävät vammaisuuden, sanoo professori

2008-04-29T22:33:00.004+03:00

Vates-päivillä puhunut professori Timo Airaksinen sanoi, että esteettömyys tarkoittaa yksilön vapautta toimia sellaisena kun hän on ja että tasa-arvoinen yhteiskunta on kaikille jäsenilleen esteetön. Tämä on hänen mukaansa mittava haaste demokratialle. Hänen mielestään vammaisuutta ei edes voida määritellä, koska sille ei ole olemassa vastakohtaa. "Vammaisuuden määrittelevät ne, jotka haluavat asettaa esteitä." Niinpä mitä enemmän yhteiskunnassa on esteitä sitä suuremmaksi vammaisuuden aste kasvaa. Lue lisää Airaksisen näkemyksestä uusimmasta Vates-Info -lehdestä (1/2008). Timo Airaksinen on Helsingin yliopiston etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori.

Rakentamisen normitalkoot

2008-04-17T17:03:00.016+03:00

Asuntoministeri Jan Vapaavuori on esittänyt, että rakentamisen kustannuksia pitäisi laskea. Ministeri on asettanut Rakentamisen normitalkoot -hankkeen projektiryhmän selvittämään, millaiset kaavamääräykset ja rakentamismääräyskokoelman määräykset tarpeettomasti kohottavat rakennuskustannuksia. Yhtenä mahdollisesti turhan kalliina, sinänsä hyvänä päämääränä hän mainitsee rakennusten esteettömyyden. Lue asuntoministerin puhe Rakennustarkastuspäivillä 2.4.2008 ympäristöministeriön sivulta.

Linkki asuntoministerin puheeseen

Linkki Rakentamisen normitalkoot tiedotteeseen.