Oikeusministeriön tiedotteessa 21.12.2009 todetaan, että ”Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistava toimikunta ehdottaa, että syrjinnän tulisi lähtökohtaisesti olla kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Yksityiselämän piiriin kuuluvat tilanteet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.”
”Toimikunta korostaa, että aidon yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ei ole riittävää, että syrjintä muodollisesti kielletään lainsäädännössä. Syrjintää ja häirintää tulee aktiivisin toimenpitein ehkäistä, ja esimerkiksi rakennettua ympäristöä tulee pyrkiä kehittämään sellaiseksi, että kaikilla, myös vammaisilla, on pääsy palveluihin. Viranomaisten tulisi laatia erityinen yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka perusteella voidaan toteuttaa toimenpiteet kaikkien ihmisten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi.
Toivottavasti toimikunnan ehdotus, että rakennettua ympäristöä kehitetään esteettömään suuntaan, ei ole pelkkää sanahelinää. Jos esteettömyys eli esteiden purkaminen otetaan aidosti osaksi yhdenvertaisuuden toteuttamista, on esteettömyys nousemassa taas yleisesti esille - ja silloin tarvitaan ihmisiä, meitä, esteettömyystyön puurtajia ja esteiden esille tuojia.
Lisää aiheesta:
Toimikunnan ehdotus:
http://www.om.fi/1247668106175
Vaikuttavaa esteettömyystyötä vuonna 2010
toivotellen
Mervi Niemelä
puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys ry
maanantaina 21. joulukuuta 2009
lauantaina 12. joulukuuta 2009
Esteettömyys on sekä tekninen että yhteiskunnallinen asia
Suomen vammaispoliittista ohjelmaa työstetään parhaillaan. Vammaispoliittisesta ohjelmasta (VAMPO) on 16.11.2009 julkistettu työpapaeri, jossa on paljon kiinnitetty huomiota esteettömyyden merkitykseen ja siihen, että esteettömyyttä on vietävä eteenpäin kaikilla mahdollisilla ihmisen elinkaareen ja erilaisin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa.
VAMPOn työpaperissa on mm. todettu:
Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. seuraavilla sisältöalueilla:
- Itsenäinen elämä, johon kuuluvat asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauden, kommunikoinnin, tiedonsaannin ja viestinnän sekä yhdenvertaisen asioinnin mahdollisuudet.
- Rakennettu ympäristö, jossa haasteina ovat rakennusten ja ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden tason nosto ja edelleen kehittäminen.
- Liikennepalvelut, joiden käyttökelpoisuus kaikille edellyttää liikennevälineiden ja niiden ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistamista sekä avunsaannin varmistamista.
- Koulutus, jossa koulunkäyntiin, opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen yhdessä muiden kanssa liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.
- Työ, jossa vammaisten ihmisten työllistymiseen, työn tekemiseen ja työelämässä etenemiseen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.
- Kulttuuri ja vapaa-aika, jossa liikunta-, taide-, kirjasto- ja matkustuspalveluiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden kysymykset ovat keskeisiä.
Tiivistettynä voisi todeta, että esteettömyys on ehdoton perusta vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Esteettömyys on siis välttämätön toiminta- ja elinympäristön ominaisuus, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää elämäänsä omien lähtökohtiensa ja valintojensa mukaisesti.
-Mervi Niemelä-
VAMPOn työpaperissa on mm. todettu:
Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. seuraavilla sisältöalueilla:
- Itsenäinen elämä, johon kuuluvat asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauden, kommunikoinnin, tiedonsaannin ja viestinnän sekä yhdenvertaisen asioinnin mahdollisuudet.
- Rakennettu ympäristö, jossa haasteina ovat rakennusten ja ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden tason nosto ja edelleen kehittäminen.
- Liikennepalvelut, joiden käyttökelpoisuus kaikille edellyttää liikennevälineiden ja niiden ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistamista sekä avunsaannin varmistamista.
- Koulutus, jossa koulunkäyntiin, opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen yhdessä muiden kanssa liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.
- Työ, jossa vammaisten ihmisten työllistymiseen, työn tekemiseen ja työelämässä etenemiseen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.
- Kulttuuri ja vapaa-aika, jossa liikunta-, taide-, kirjasto- ja matkustuspalveluiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden kysymykset ovat keskeisiä.
Tiivistettynä voisi todeta, että esteettömyys on ehdoton perusta vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Esteettömyys on siis välttämätön toiminta- ja elinympäristön ominaisuus, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää elämäänsä omien lähtökohtiensa ja valintojensa mukaisesti.
-Mervi Niemelä-
tiistaina 24. marraskuuta 2009
MuistiKoti - Mikä se on?
Muistiliiton MuistiKoti-palvelussa on havainnollisesti esitelty asumisen ratkaisuja, jotka helpottavat muistisairaan arkea.
Linkki MuistiKotiin.
Linkki MuistiKotiin.
torstaina 15. lokakuuta 2009
Esteettömyysyhdistyksen syyskokous 14.11.
KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN 2009
Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 14.11.2009 klo 15.30 alkaen. Kokouspaikka on Honkalampi-säätiön tilat, Salpakatu 2, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § mukaiset asiat. Säännöt löytyvät netistä, osoitteesta www.esteettomyys.net.
Ennen syyskokousta pidetään pienoisseminaari klo 13.30 alkaen. Seminaarissa käsitellään käyttäjäarvioijatoimintaa ja sen merkitystä.
Kokouksessa tarjotaan kahvit, joten ilmoittauduthan 31.10.2009 mennessä esim. sähköpostilla esteettomyysyhdistys at gmail piste com.Hallitus
tiistaina 29. syyskuuta 2009
Unohdettu esteettömyys!
On todella surullista seurata julkista keskustelua ja todeta, miten vähän me todella välitämme kanssaihmisistämme. On niin vaikea kuunnella tai ainakin tunnustaa, että toinen, yleensä asiakas tai palvelujen käyttäjä puhuu totta. Esteettömyyden kehittäminen vanhusten asumispalveluissa ja asumisessa voisi olla aikamoinen juttu juuri nyt.
Ensimmäinen tunnustettava asia asumisessa on, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Joku ihmisistä haluaa elää maalla ja toinen kaupungissa, yksi omakotitalossa ja kolmas palvelutalossa - asumisen malleja tulisi siis kehittää erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille ihmisille.
Olisi myös aika tunnustaa, että terveyskeskusten vuodeosastot, laitosmaiset palvelutalot tai hoitokodit eivät täytä asumisen tunnusmerkkejä. Jos ihminen ei ole akuutisti sairas ja tarvitse nimenomaan lääketieteellistä hoitoa, hänelle olisi järjestettävä asunto tarpeellisine asumista tukevine palveluineen - ei säilytyspaikkaa tai vain vuodetta. Asuminen on arkipäivän askareita siinä laajuudessa kuin ihminen niitä kykenee ja pystyy tekemään avustettuna tai itsenäisesti.
Sektoroitunut palvelujärjestelmämme on lisännyt kapea-alaisia asiantuntijoita, muttei kokonaisvaltaista näkemystä ihmisistä tai ihmisen elämän kaaresta. Kotona asumisen tukemiseen ja kehittämiseenkin on jo olemassa työkalut ja osaaminen, jos ja kun, ne vain otettaisiin käyttöön.
Taloudellisen tilanteen antamalla oikeutuksella kunnat ovat ajaneet alas korjausneuvonnan ja asuntojen korjausrakentamisen. Jos ja kun satsattaisiin neuvontaan, ohjaukseen ja moni-ammatilliseen yhteistyöhön, moni asunto voitaisiin muokata (mukauttaa) vastamaan asukkaan toimintakykyä. Kun näihin korjausrakentamisen toimenpiteisiin lisättäisiin kotiin järjestettävä apu, monen elämä sujuisi paljon "sutjakammin".
Esteettömyyden kehittäminen on eräs väline asumisympäristön ja asukkaan välisen rajapinnan kehittämiseen. Keinoja siis on, jos vain on tahtoa ja uskallusta ottaa asia hoidettavaksi!
Mervi Niemelä
Puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys
Ensimmäinen tunnustettava asia asumisessa on, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Joku ihmisistä haluaa elää maalla ja toinen kaupungissa, yksi omakotitalossa ja kolmas palvelutalossa - asumisen malleja tulisi siis kehittää erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille ihmisille.
Olisi myös aika tunnustaa, että terveyskeskusten vuodeosastot, laitosmaiset palvelutalot tai hoitokodit eivät täytä asumisen tunnusmerkkejä. Jos ihminen ei ole akuutisti sairas ja tarvitse nimenomaan lääketieteellistä hoitoa, hänelle olisi järjestettävä asunto tarpeellisine asumista tukevine palveluineen - ei säilytyspaikkaa tai vain vuodetta. Asuminen on arkipäivän askareita siinä laajuudessa kuin ihminen niitä kykenee ja pystyy tekemään avustettuna tai itsenäisesti.
Sektoroitunut palvelujärjestelmämme on lisännyt kapea-alaisia asiantuntijoita, muttei kokonaisvaltaista näkemystä ihmisistä tai ihmisen elämän kaaresta. Kotona asumisen tukemiseen ja kehittämiseenkin on jo olemassa työkalut ja osaaminen, jos ja kun, ne vain otettaisiin käyttöön.
Taloudellisen tilanteen antamalla oikeutuksella kunnat ovat ajaneet alas korjausneuvonnan ja asuntojen korjausrakentamisen. Jos ja kun satsattaisiin neuvontaan, ohjaukseen ja moni-ammatilliseen yhteistyöhön, moni asunto voitaisiin muokata (mukauttaa) vastamaan asukkaan toimintakykyä. Kun näihin korjausrakentamisen toimenpiteisiin lisättäisiin kotiin järjestettävä apu, monen elämä sujuisi paljon "sutjakammin".
Esteettömyyden kehittäminen on eräs väline asumisympäristön ja asukkaan välisen rajapinnan kehittämiseen. Keinoja siis on, jos vain on tahtoa ja uskallusta ottaa asia hoidettavaksi!
Mervi Niemelä
Puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys
torstaina 3. syyskuuta 2009
Ministeri Risikko: Esteettömyys on kestävän kehityksen laatutekijä
"Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus ovat kestävän kehityksen laatutekijöitä ja oleellisia yhdenvertaisuuden osia.", sanoi peruspalveluministeri Risikko puheessaan 1.9. Esteettömyys edistää sosiaalista tasa-arvoa ja vähentää palvelujen tarvetta, hän toteaa. Laki henkilökohtaisesta avusta astui voimaan syyskuun alusta. Lain tavoitteena on parantaa vaikeavammaisten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa ja ehkäistä vammaisuudesta johtuvaa syrjäytymistä.
Myös viestintä ja tulkkaus ovat osa esteettömyyttä. Aiemmassa puheessaan 22.8. ministeri Risikko toteaa, että tulkkauspalvelujen yhdenvertaisuus tulee paranemaan, kun palvelu tulevaisuudessa siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Nykyisin palvelun saatavuus vaihtelee Suomen eri kunnissa. Risikko totesi, että: "Uudistuksella halutaan edistää kuurojen, kuulovammaisten, kuurosokeiden ja puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä turvata heidän oikeuttaan itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen"
Lisätietoja
Linkki ministeriön tiedotteeseen 1.9.
Linkki ministeriön tiedotteeseen 22.8.
Myös viestintä ja tulkkaus ovat osa esteettömyyttä. Aiemmassa puheessaan 22.8. ministeri Risikko toteaa, että tulkkauspalvelujen yhdenvertaisuus tulee paranemaan, kun palvelu tulevaisuudessa siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Nykyisin palvelun saatavuus vaihtelee Suomen eri kunnissa. Risikko totesi, että: "Uudistuksella halutaan edistää kuurojen, kuulovammaisten, kuurosokeiden ja puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä turvata heidän oikeuttaan itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen"
Lisätietoja
Linkki ministeriön tiedotteeseen 1.9.
Linkki ministeriön tiedotteeseen 22.8.
maanantaina 17. elokuuta 2009
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne - osallistu kyselyyn!
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne on tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on luoda raideliikenteen pysäkeille, asemille ja terminaaleihin sekä niiden ympäristöön uusi käyttäjälähtöinen ratkaisumalli. Projektin toteuttaa Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti.
Projekti kokoaa tietoa raideliikenteen käyttäjiltä verkkokyselyllä. Kyselyllä kartoitetaan liikkumisesteisten ja aistivammaisten matkustajien mielipiteitä ja kokemuksia pääkaupunkiseudun raideliikenteen (metro, lähijuna ja raitiovaunu) toimivuudesta.
Löydät linkin kyselyyn projektin omalta sivulta ja vastaamisaikaa on 28.8.2009 saakka.
Linkki Tulevaisuuden esteetön raideliikenne projektin sivulle.
Projekti kokoaa tietoa raideliikenteen käyttäjiltä verkkokyselyllä. Kyselyllä kartoitetaan liikkumisesteisten ja aistivammaisten matkustajien mielipiteitä ja kokemuksia pääkaupunkiseudun raideliikenteen (metro, lähijuna ja raitiovaunu) toimivuudesta.
Löydät linkin kyselyyn projektin omalta sivulta ja vastaamisaikaa on 28.8.2009 saakka.
Linkki Tulevaisuuden esteetön raideliikenne projektin sivulle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
