Lehtijuttu: Kuljetuspalvelut osa esteettömyyttä

Palveluauto-lehdessä (4/2011) on juttu kuljetuspalvelujen esteettömyydestä. Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O. Haulisto kertoo, millaiset kuljetuspalvelut ovat esteettömiä.
 

Palveluauto-lehti löytyy Suomen palvelutaksit ry:n verkkosivuilta.

Lue lisää:
Palveluauto-lehti 4/2011

Palveluauto-lehti 4/2011, pdf

Yksi kilpailu lisää - Ihana kamala teknologia

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on pyytänyt tiedottamaan tarinakilpailusta "Ihana kamala teknologia".

ET-lehden ja VTT:n kirjoituskilpailu aiheesta julkistettiin ET-lehden numerossa 4/2011, ja se on parhaillaan käynnissä 22.3. saakka. Kilpailussa haetaan hauskoja tai kamalia kokemuksia uuden laitteen käytöstä vuosien varrelta. VTT julkaisee kirjoitusten pohjalta yhteenvedon osana ihmisen ja teknologian vuorovaikutustutkimuksen kehitystyötä.

VTT toivoo mukaan mahdollisimman laajan joukon innokkaita kirjoittajia.

Lisätietoja kilpailusta:

ET-lehden verkkosivut

Jyrki Kasvi kirjoittaa digitaalisista kynnyksistä Tietokone - lehdessä

Tietokone -lehdessä 6/2010 Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoittaa tietotekniikan esteettömyydestä, joka on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen teema. Palvelut, viestintä ja yhteydenpito toisiin ihmisiin toteutuvat verkossa yhä useammin ja monipuolisemmin. Ovatko nämä mahdollisuudet kaikkien käytettävissä?

Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää. 

Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.

Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä  


Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä.  Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.

Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:

"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."

Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.

Kakkoskodissa kompastelematta otsikoi Meidän Mökki

Uusimassa Meidän Mökki- lehdessä (07/2010) esitellään kesähuvila, joka on suunniteltu esteettömäksi pyörätuolin käyttäjälle. Sen rakensi perhe, jossa yksi lapsista käyttää pyörätuolia. Näin koko perhe pääsee nauttimaan mökkeilystä järven rannalla. Samalla rakennettiin elinkaariasunto. Lehdessä todetaan, että esteetön mökki ja piha on sijoitus tulevaisuuteen.

Jutussa esitellään toteutettuja ratkaisuja kuvissa ja perheen kertomana. Hyvin kirjoitettu esittely antaa lukijalle selkeästi tietoa esteettömyydestä ja sen merkityksestä. Erilaisten teknisten ratkaisujen merkitys kerrotaan lukijalle perheen arjen näkökulmasta. Tällaisia esteettömästä asumisesta kertovia juttuja saisi mielellään olla useammin lehdissä.

Esteettömyystietoa on työläs saada, kun tavoitteena on rakentaa esteetön mökki.

Perhe oli itse mukana suunnittelemassa muutoksia talotehtaan valmishuvilaan. Varsinaisen asunnon suunnitteluun saa apua kunnalta, mutta mökin suunnittelussa on pärjättävä omin avuin, kertoo perheen äiti. Esteettömyys ei ollut tuttua talotehtaan suunnittelijalle, ja konkreettista tietoa oli hankala löytää edes netistä. Saunatilojen suunnitteluun osallistuikin perheen tuttu arkkitehti. Pihan suunnittelussa perhettä auttoi maisema-arkkitehti.

Usein yhdistyksen piirissä on keskusteltu siitä, että käyttäjän ensikäden kokemusta ja toisaalta olemassa olevaa tietoaa ei ole helppo yhdistää. Eri nettisivustoilla on esteettömyyden neuvontaa, mitoitusohjeita ja kartoituspohjia. Niiden löytäminen ja käyttäminen suunnittelun apuna on eri juttu. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen vaatii suunnittelijalta kuuntelemista ja asiantuntemusta. On monia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuus pitäisi hallita. Hänen tulisi ymmärtää, miksi asiakas haluaa tietyn esteettömän tai muunneltavan ratkaisun, ja miten suuri merkitys toimivilla esteettömillä ratkaisuilla on asiakkaalle. Tämä koskee kaikkia, jotka osallistuvat toteutukseen, sillä pienikin tietokatkos voi aiheuttaa virheen.

Monien osasten on satuttava kohdalleen, että kokonaiseen rakennukseen saadaan toivottu lopputulos. Tästä on esimerkki lehtijutussa. Ikkunoiden korkeuden ennakointi epäonnistui, ja sen takia jo tilattuja matalampia keittiön työpöytätasoja ei voitu toteuttaa. Keittiö ei toteutunut tilauksen mukaisesti, vaikka yhteistyö sujui ongelmitta. Sattui mittavirhe.

Lehden toisessa esteettömyys-jutussa otetaan esille se, että suomalaiset mökinomistajat ovat keskimäärin 60-vuotitaita. Mökkeily on monen iäkkään suomalaisen mieliharrastus jutussa todetaan. Esteettömiä ratkaisuja kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omaan mökkiin, tulevaa ennakoiden. Esteettömyyskeskuksen (Eske) pääsihteeri, arkkitehti Maija Könkkölä kertoo esimerkkejä esteettömyyden toteutuksesta. Suunnitteluneuvoja voi kysyä Eskestä tai omasta kunnasta.

Lisätietoja esteettömästä asumisesta netissä:

Eske, esteettömyystiedonkeskus

Esteettömän asumisen sivut, toimivakoti.fi