Hallitukselle laaditaan vammaispoliittinen ohjelma

Syyskuussa 2008 on käynnistetty hallituksen vammaispoliittisen ohjelman valmistelu. Yhtenä tavoitteena on varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen käytännössä. Ohjelman valmistelusta tiedottaa valtakunnallinen vammaisneuvosto.

Lisätietoja
Linkki valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuille.

Syrjinnästä vapaa alue -kampanja

Nyt on organisaatioilla /työyhteisöillä mahdollisuus näyttävästi julistautua Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Näin on tehnyt muun muassa Sisäministeriö, jonka kampanjasta on kyse.

Julistautumislomakkeessa organisaatio muun muassa sitoutuu "kohtelemaan kaikkia asiakkaita ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntatumisesta" ja "ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilykset syrjinnästä vakavasti".

Kampanjalla tehdään tunnetuksi verkossa julkaistua materiaalipankkia yhdenvertaisuus.fi.
Materiaalipankissa tulee näkyvästi esiin etninen syrjintä, sillä yhdenvertaisuuslaissa puututaan vahvemmin nimenomaan etniseen syrjintään. Siitä huolimatta organisaatioiden julistautuminen syrjinnästä vapaaksi antaa tilaisuuden kiinnittää huomiota myös muihin syrjinnän syihin ja muun muassa esteettömyyteen tasavertaisuuden edistämisessä.

Esteettömyysyhdistys on mukana kampanjan kouluttajarekisterissä.

Lisätietoja sisäministeriön kampanjasta ja yhdenvertaisuus - materiaalipankista
yhdenvertaisuus.fi

Julistautuminen tapahtuu verkossa ja sieltä löytyy myös Syrjinnästä vapaiden alueiden lista.
julistautumislomake

Esteettömyyden kartoitusta vie eteenpäin ESKEH-projekti

Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen (ESKEH)

ESKEH on Invalidiliiton projekti, jossa esteettömyysyhdistys on yhteistyötahona. Projektipäällikkö Anna Ruskovaara esitteli projektia esteettömyysyhdistyksen syyskokouksen yhteydessä. Nyt noin parivuotinen projekti on päättymässä ja tulokset valmistuvat vuoden vaihteen jälkeen. Silloin julkaistaan opaskirja sekä kartoituslomake esteettömyyden kartoituksen avuksi.

Ensi vuonna käynnistyy avoimen ammattikorkeakoulun pilottikoulutus, joissa kartoitusta opiskellaan. Haaveena onkin saada esteettömyyden kartoittajalle auktorisointi ja että esteettömyyden kartoitus tehtäisiin rakennuksille kuntoarvion yhteydessä.

Mitä tarkoittaa esteettömyyden kartoitus käytännössä?

Kartoituksessa mitataan oppaan ohjeiden mukaan muun muassa tasoeroja, kulkuväylien leveyksiä, miten paljon voimaa tarvitaan oven avaamiseen. Mitattuja arvoja verrataan suositeltaviin ja määräysten mukaisiin arvoihin, jotka näkyvät kartoituslomakkeesta.

Kartoituksessa testataan induktiosilmukan toimivuus testilaitteella siis äänen kuuluvuus kuulolaitteen käyttäjälle esimerkiksi luentosalissa tai kokoushuoneessa. Kuuluvuuden testauksissa tuleekin usein esiin puutteita.

Kaikkea ei voida mitata, ja siksi kartoituksessa myös arvioidaan esteettömyyttä kartoittajan tekemien havaintoja avulla. Tämän takia koulutus on erityisen tärkeä. Esimerkiksi arvioidaan, miten hyvin vaaleiden ja tummien sävyjen vaihtelun avulla erottuu vaikkapa rapun reuna tai oven sijainti.

Kartoituksesta kirjoitetaan raportti, jossa annetaan toimenpide-ehdotuksia. Lopuksi raportti esitellään tilaajalle.

Linkki ESKEH-projektin nettisivulle.

Syyskokouksen 22.11. kuulumisia

Estettömyysyhdistyksen syyskokous pidettiin eilen 22. marraskuuta Invalidiliiton uudessa esteettömässä toimitalossa Helsingissä. Kokouksen pääteemana oli ensi vuoden toiminnan suunnittelu.

Yhdistys toimii verkostomaisesti ja edelleen keskeisenä toiminnassa pidetään tiedottamista. Yhdistyksen rooli asiantuntijaverkostona, jonka kautta löytyy ammattitaitoisia ja osaavia esteettömyystoimijoita pyritään tuomaan aktiivisemmin esiin. Käyttäjäarvioijatoiminnan tunnettavuutta lisätään myös tiedottamisen avulla. Konkreettinen tehtävä on yhdistyksen nettisivujen ja esitteiden uusiminen.

Kokouksessa keskusteltiin messuille osallistumisesta yhdessä muiden esteettömyystyötä tekevien organisaatioiden ja projektien kanssa. Todettiin, että voimavarat kannattaa yhdistää messuosastojen toteuttamisessa.

Kokouksessa käsiteltiin myös ensi vuoden talousarvio ja henkilövalintoja. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, ja nyt erovurossa olivat hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa seuravat kaksi vuotta Mervi Niemelä-Hytönen.

Kokouksen jälkeen tutustuttiin ESKEH-projektiin, jonka tuloksena on vuoden vaihteessa valmistumassa esteettömyyskartoitusopas ja tietenkin itse esteettömään toimitaloon. Usein esteettömyys tyrmätään kalliina vaihtoehtona rakentamisessa, mutta esteetön toimitalo on konkreettinen todiste näitä väitteitä vastaan. Esteetön toimitalo ei tullut kalliimmaksi kuin tavanomainen toimitalo.

Suuret Kiitokset Invalidiliitolle kutsusta sekä Kirstille, Harrille ja Annalle talon esittelystä! Kotimatkalla jo ensimmäisenä pohdittiin, miten päästäisiin testaamaan talon upea sauna.

ESKEH-projektin nettisivut

Esteettömän toimitalon nettisivu

Rakentamisen normitalkoot - kyselyn tuloksia

Ympäristöministeriö teki viime keväänä kyselyn rakentamisen turhista kustannuksista. Kysely oli suunnattu rakentamisen ammattilaisille ja sen lisäksi 14 asiantuntijaa haastateltiin kesän aikana. Nyt selvityksen tulokset on julkaistu verkossa.

Yhteenvedon mukaan: "Esteettömyyden edistämiseen tähtäävien määräysten kustannusvaikutukset kohdistuvat lähinnä kylpyhuoneen mitoitukseen. Esteettömyysvaatimusten takia rakennettavan suuremman kylpyhuoneen lisäkustannus on pari tuhatta euroa."

Linkki normitalkoiden tiedotteeseen.

Osallistu keskusteluun ja tuo esiin kylpyhuonetta käyttävän ihmisen näkökulma.
Linkki normitalkoiden keskusteluun.

Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan

JULKILAUSUMA

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet Espoosta, Laitilasta, Lappeenrannasta, Tampereelta ja Turusta ovat kokoontuneet Turussa 27.10.2008. Yhteiskokous on ollut ensimmäinen ja siinä on keskusteltu esteettömyysasiamiehen työstä eri paikkakunnilla.

Asiamiesten tehtävänä on valvoa esteettömyyden toteutumista lain, ohjeiden ja kunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunta on esteetön, kun jokainen ihminen voi iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Esteettömyys ei siis ole pelkästään liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Se on yhteiskunnan laadun ja toimivuuden mittari.

Esteettömyys on tärkeä työkalu toteutettaessa kestävän kehityksen vaatimuksia. Esteettömyys on välttämätön ominaisuus myös elinkaariajattelussa. Sekä kestävän kehityksen että elinkaariajattelun tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi saada aikaan huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä, lähinnä sosiaali- ja terveyskulujen osalla. Turhien korjaus- ja muutostöiden välttäminen saa aikaan säästöjä muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Ennen muuta esteettömyydellä parannetaan kaikkien, myös vammattomien ihmisten, elämän laatua.

Tämän päämäärän toteuttamiseksi kunnalliset esteettömyys-asiamiehet ovat päättäneet antaa seuraavan julkilausuman.


Rakennusten esteettömyydestä

Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräykset ja ohjeet esteettömästä rakennuksesta. Laki velvoittaa noudattamaan sen määräyksiä. Ohjeiden noudattaminen on harkinnanvaraista. Kuitenkaan pelkkien määräysten noudattaminen ei riitä takaamaan sitä, että julkisesta rakennuksesta tulisi toimivalla tavalla esteetön eli saavutettava. Tapauskohtaisesti tarpeellisia ohjeita ei vapaaehtoisesti osata noudattaa. Sen johdosta kunnallisten esteettömyysasiamiesten mielestä ainakin osa ohjeita, esteettömyyden toteutumisen kannalta välttämättömimmät, tulee muuttaa määräyksiksi.

Yli 60 % uusistakin asunnoista on pientaloissa. Kunnalliset esteettömyysasiamiehet tuovat julki erityisen huolensa niiden esteellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomaisten nykyinen käytäntö on hyväksyä pientalot ilman lain edellyttämää esteetöntä sisäänkäyntiä. Sitä ei korvaa irrallinen luiska, koska luiskaa ja sen toimivuutta ei loppukatselmuksessa varmisteta. Pientalojen esteettömyys ei ole ainoastaan mahdollista vammaista asukasta varten, vaan palvelee muitakin talossa käyviä, vaikkapa huonosti liikkuvia isovanhempia, mutta myös asukkaita vaikkapa lasten-vaunujen siirtämisessä sisään ja ulos.

Hyvällä suunnittelulla sisäänkäynnit voidaan lähes aina toteuttaa esteettöminä. Pientaloteollisuuden etu ei saa olla tärkeämpi kuin asukkaiden etu.


Ulkotilojen esteettömyydestä

Käytännön ohjeisto ulkotilojen suunnittelusta on syntynyt vuonna 2004 Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä esteettömään suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon keskittyneen SuRaKu-projektin tuloksena. Kunnalliset esteettömyys-asiamiehet esittävät, että nämä ns. SuRaKu-ohjekortit muodostetaan Rakentamismääräyskokoelman kaltaiseksi velvoittavaksi määräyskokoelmaksi. Siten on mahdollista saada aikaan koko maata koskevat yhtenäiset ulkoalueita koskevat normit. Tämä on hyvin tärkeää kaikille eri tavoin vammaisille. Etenkin näkövammaisten turvallinen liikkuminen missä päin Suomea tahansa edellyttää sitä. Eri pintamateriaalien sokeille antama informaatio ei saa olla erilainen eri paikkakunnilla.


Kunnallisesta esteettömyystoiminnasta

Esteettömyysasiamiehen tulee mm. käynnistää ja ylläpitää yhteydenpitoa sekä kunnallisten että yksityisten suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken ja luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Lisäksi hänen tulee kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa. Tehtävä edellyttää monialaista asiantuntemusta ja asioihin keskittymistä. Siksi kunnalliset esteettömyysasiamiehet toivovat, että kaikki kunnat nimeäisivät esteettömyysasiamiehen. Saavutettava, esteetön yhteiskunta toteutuu ja yhteiskunnallisiin säästöihin päästään, kun esteettömyys kuuluu itsestään selvänä osana kunnan jokaisen hallintokunnan toimintaan.

Turussa 27.10.2008

Jaana Länkelin
Espoon kaupungin esteettömyysasiamies

Pekka Askola
Laitilan kaupungin esteettömyysasiamies

Mauri Backman
Lappeenrannan kaupungin esteettömyysasiamies

Jukka Kaukola
Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Keskustelua esteettömyydestä

MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat - ohjelman nettisivuilla löytyy keskustelu siitä, aiheutuuko esteettömyydestä turhia kustannuksia rakentamisessa. Keskustelussa vastustetaan ja puolustetaan kylpyhuoneen tilavuutta. Tarvitaanko pyörähdysympyrä kaikkien asuntojen kylpyhuoneisiin?

Linkki keskusteluun.

Asumiseen tarvitaan muutosjoustavuutta

Suomessa tarvitaan joustavuutta asumisratkaisuihin, toteaa tutkimusprofessori Anneli Juntto kattavassa, tuoreessa tutkimuksessaan, joka koskee asumisen tulevaisuutta Suomessa.

Tutkimusraportin "Asumisen muutos ja tulevaisuus - rakennetarkastelu" on julkaissut Ympäristöministeriö. Linkki verkkojulkaisuun (pdf) löytyy ympäristöministeriön tiedotteesta, joka on päivätty 6.10.

Linkki ympäristöministeriön tiedotteeseen.

Esteettömyydestä televisiossa pe 19.9.

MTV3 -kanavalla Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjassa käsitellään "esteettömyyttä koskevia vaatimuksia" perjantaina 19.9. klo 18.30 ja uusinta lähetetään sunnuntaina klo 9.25

Syksyn mittaan käsitellään muitakin rakentamisen kustannuksiin liittyviä aiheita. Ensimmäisessä osassa 5.9. asuntoministeri Jan Vapaavuori kertoi normitalkoiden taustasta ja tavoitteista. Ohjelmasarjan vanhoja jaksoja voi katsoa Netti-tv:sta.

Linkki Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjan sivulle.

Joustoa esteettömyyteen

Ympäristöministeriö kutsui keväällä kuntia mukaan hankkeeseen, jossa kokeillaan kevennettyjä rakentamis- ja kaavamääräyksiä. Tavoitteena on asuntorakentamisen kustannusten vähentäminen. Nevottelut kokeilusta ovat juuri käynnistymässä, sillä mukaan on ilmoittautunut kuusi kuntaa. Kokeilussa kunnat saavat itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia kevennettyjä määräyksiä kunnassa toteutettaisiin.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan:
"Kaupungit ehdottavat joustoa muun muassa esteettömyyttä, paloturvallisuutta, energiankulutusta ja ilmanvaihtoa koskeviin rakentamismääräyksiin sekä väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen."

Ilmeisesti jousto esteettömyydessä tarkoittaa tässä erilaisten liikkumisen ja toiminnan esteiden lisärakentamista, sillä ainakin aiemmin rakentamisen normitalkoisiin liittyen nykyisten määräysten mukaista esteettömyyttä on esitetty turhia rakentamiskuluja aiheuttavaksi. Tiedotteessa ei kerrota, mitkä kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta, joten seuraamme tilannetta esteettömyysyhdistyksen hallituksessa aktiivisesti.

Onko kukaan vielä tullut pohtineeksi mitä mahdollisia säästöjä esteettömyys tuottaa?
Miksi esteettömyyteen otetaan näin yksipuolinen näkökulma?
Tietääkö joku? Ja kertoisiko?

Muista osallistua myös kansalaiskeskusteluun. Linkki keskusteluun.
Ja muista vastata syyskuun aikana kyselyyn rakentamisen kustannuksista. Linkki kyselyyn.

Linkki joustokokeilun omalle sivulle Ympäristöministeriöön.

Rakentamisen normitalkoot - kysely kuluttajille

Kesälomien jälkeen keväällä 2008 aloitetut asuntoministeriön Rakentamisen normitalkoot käynnistyvät uusilla verkkosivuilla. Rakentamisen normitalkoiden omat nettisivut löytyvät osoitteesta www.normitalkoot.fi

Rakentamisen normitalkoot kiinnostavat esteettömyysyhdistystä, sillä esteettömyyden toteuttamiseen liittyy rakentamisen normeja esimerkiksi minimimitoituksia. Normitalkoiden tavoitteena on selvittää, voitaisiinko joitakin rakentamisen sääntöjä lieventämällä edistää halvempaa asuntotuotantoa.

Aiemmassa ammattilaisille suunnatussa kyselyssä kylpyhuoneiden mitoitusta koskevat vaatimukset pääsi 5 eniten turhia kustannuksia aiheuttavien sääntöjen joukkoon. Tästä kyselystä, ja nimenomaan sen asenteellisesti kysymyksen asettelusta jätti Kynnys ry tutkintapyynnön. Uudessa kyselyssä onkin käytetty vähemmän sanaa "esteettömyys", sen sijaan puhutaan "asuntosuunnittelusta".

Nyt on siis kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus vastata normitalkoiden kyselyyn. Osaan huonosti arvioida nettisivujen esteettömyyttä. Toivottavasti pian saadaan tietoa siitä, onko todellakin kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus osallistua.

Linkki rakentamisen normitalkoiden kuluttajakyselyyn.

Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin?

Mediatiedote julkaistavaksi heti /10.7.2008

Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin

Viime aikoina on tehty parikin tutkimusta esteettömyyden vaikutuksista asuinrakentamiseen ja sen kustannuksiin. Ympäristöministeriö on käynnistänyt Rakentamisen normitalkoot -hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää kaava- ja rakentamismääräysten vaikutus nostaa tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia. Helsingin kaupungin rakennussuunnitteluviraston ja mm. ympäristöministeriön toimesta on teetetty selvitys esteettömyysmääräysten vaikutuksista kerrostalorakentamiseen.

Kummankin tutkimuksen tavoite kuulostaa sangen hyvältä ja esteettömyyttä edistävältä. Monella taholla on kuitenkin noussut epäilys siitä, että selvityksillä halutaan tehdä esteettömyydestä syntipukki kohoaviin rakennuskustannuksiin. Tutkimuksia on väitetty johdatteleviksi ja ennalta määrättyyn tulokseen pyrkiviksi. On jopa väitetty kyselyn saattavan syrjiä vammaisia ihmisiä ja loukkaavan heidän oikeuksiaan tasa-arvoiseen elämään. Kynnys ry:n tekemä tutkimuspyyntö selvittänee tämän. Esteettömyyden hyviä vaikutuksia ei kummassakaan tutkimuksessa huomioida ikään kuin sellaisia ei olisi.

Johdattelevina, osin jopa loukkaavina on pidetty mm. seuraavia kysymyksiä: ”Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?” Vaikuttaa kummalliselta, että kysymyksessä korostetaan määräyksistä ja ohjeista poikkeamista eli johdatellaan velvoitteiden toteuttamatta jättämiseen. Toinen kysymys: ”Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?” Miten pyörätuoli saisi tai edes voisi lävistää pesukoneen? Kysymykset kummassakin tutkimuksessa ovat samanhenkisiä, edellä mainitut Helsingin kaupungin teettämästä tutkimuksesta.

Epäilyksiä vahvistavat ympäristöministeriön arvovaltaisten edustajien kannanotot julkisuudessa. Kuitenkin ministeriö ja sen samaiset edustajat ovat itse olleet laatimassa rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat, joiden määräyksiä rakennus- ja maankäyttölaki velvoittaa noudattamaan. Nyt eri haastatteluissa ja puheenvuoroissa ikään kuin yllytetään poikkeamaan vaatimuksista. Esteettömyys poistaa yhteiskunnallisia ongelmia, ei lisää niitä. Pääosa elinkaariajattelun teknisestä toteutumisesta on esteettömyyden varassa. Sillä pyritään yhteiskunnallisiin säästöihin, ei kulujen kasvattamiseen.

Tekeillä olevien selvitysten kysymyksistä saattaakin helposti saada sen käsityksen, että selvitykset ja niiden tekijät ajavat rakennusteollisuuden etua. Siihen näyttää kuuluvan esteettömyysvaatimusten romuttaminen eikä niinkään asumistason parantaminen. Korostamalla eräitä esteettömyydestä annettuja määräyksiä saadaan suuri yleisö harhautetuksi vastustamaan esteettömyyttä ylipäätään. Surullista, kun esteettömyydestä koituu hyöty juuri heidän parhaakseen. Esimerkiksi: kuinka helppo onkaan lastenvaunujen tai ostoslaukkujen kanssa kulkea riittävän leveistä ja itsestään avautuvista ovista.

Yleisön kirjoituksissa ja jopa tv-uutisissa on syytetty esteettömyyttä mm. ylileveistä ovista ja hehtaarin kokoisista kylpyhuoneista. Rakennusteollisuuden käyttämien ovien hintaan ei oven leveys juurikaan vaikuta. Kautta aikojen saunaa rakastavien suomalaisten kylpyhuoneet ovat olleet ahtaat ja siksi myös tapaturmia aiheuttavia verrattuna moniin muihin sivistysmaihin. Eikö mukavuuden ja turvallisuuden lisäys olekaan asukkaiden, etenkin lapsiperheiden mieleen? Vaaditun ”pyörähdysympyrän” alasta on pinta-alan todellista lisäystä vain noin yksi ”tyhjä” neliömetri. Sekö muka aiheuttaa asuntojen hintatason merkittävän nousun?

Tuntuukin pöyristyttävältä, että nyt jopa Ympäristöministeriö pyrkisi romuttamaan esteettömyyspyrkimyksen asuinrakentamisen osalta. Siitä seuraisi väistämättä yleisön asenteen muutos entisestäänkin esteettömyydelle vastaisemmaksi. Sen sijaan, että vaikeroidaan esteettömyyden ikeen alla, tehtäisiin paljon viisaammin kehittämällä ratkaisuja kaikkien hyödyksi. Nykyiset rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat minimiluokkaa eivätkä aina riitä tekemään rakennuksesta toimivalla tavalla esteetöntä, saavutettavaa. Osa ohjeista olisikin muutettava määräyksiksi.

Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto on tutkimusten johdosta lähettänyt ympäristöministeriölle tiedustelun siitä, mihin mikä on ministeriön kanta esteettömyyteen. Tiedustelussa kysytään, aikooko ministeriö luopua ihmisten, ei vain vammaisten ja vanhusten hyväksi laadituista esteettömyysmääräyksistä ja ohjeista. Vaarantuuko nyt maassamme hyvään alkuun päässyt esteettömyystoiminta, josta esimerkkinä mm. kunnallisten esteettömyysasiamiesten tarjoamat palvelut.




Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Rakennusarkkitehti RIA

Keskustelua esteettömyydestä

Osallistu Rakennuslehden esteettömyysaiheiseen verkkokeskusteluun. Linkki ajankohtaiseen keskusteluun.

USA:n hallitus: Esteettömyydestä enemmän etua kuin kustannuksia

New York Times uutisoi Bushin hallituksen suunnitelmista tiukentaa esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Tarkoituksena on taata vammaisille ihmisille laajemmat ja tasavertaisemmat osallistumismahdollisuudet ja parantaa syrjinnän kieltävän lain toteutumista käytännössä. Konkreettiset määräykset koskisivat laajalti erilaisia julkisia tiloja ja palveluja.

Kulujakin on mietitty ja laskelmissa on tultu siihen tulokseen, että kustannukset ovat noin puolet arvioidun yhteisen hyödyn arvosta. Esteettömyyttä ei siis nähdä turhana kustannuksena. Hallitus arvioi nimittäin, että pyörätuolien ja muiden liikkumisen apuvälineiden käyttäjien määrä tulee kasvamaan selvästi, ja että myös ikähuonokuuloisuus lisääntyy huomattavasti. Julkinen keskustelu ehdotuksesta alkaa tällä viikolla, kun se julkaistaan kansalaisille kommentoitavaksi.

Lisätietoja
Linkki NY Timesin artikkeliin.

Esteettömyys - tarpeeton kustannuserä vai perusoikeus?

Olen kirjoittanut pari kertaa aiemmin Rakentamisen normitalkoista, jotka asuntoministeri on käynnistänyt. Asuntoministerin puheessa ja talkoiden aluksi järjestetyssä kyselyssä tuotiin esteettömyys esiin mahdollisena turhana kustannuksena. Lukiessani kyselyä koin sen ihmisarvoa loukkaavaksi ja niin koki moni muukin.

Kynnys ry on tehnyt kyselystä tutkintapyynnön poliisille sen selvittämiseksi "onko ympäristöministeriön kyselystä vastaavien henkilöiden toiminnassa kysymys ihmisoikeusloukkauksesta ja syrjivästä sekä asenteellisesta kiihottamisesta kansanryhmää - vammaisia ihmisiä - vastaan."

Kynnys ry perustelee tiedotteessaan, että esteettömyys on perus- ja ihmisoikeus.

Lisätietoja
Linkki Kynnyksen tiedotteeseen

Esteettömyys - tarpeeton kustannuserä?

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämät Rakentamisen normitalkoot ovat edenneet kyselyyn rakennusalan toimijoille. Tutustuin kyselyyn, johon löytyy linkki ympäristöministeriön nettisivulta. Kyselyssä pyydetään rakennusalan ammattilaisia arvioimaan erilaisten rakennusmääräysten tarpeettomuutta, ja muun muassa esteettömyys on näkyvästi kyselyssä mukana.

Kyselyssä "Tarpeettomilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka eivät tuo lisäarvoa ympäristön laatuun tai asukkaille." Kun tätä määritelmää sovelletaan esteettömyyteen herää kysymys: Ovatko ihmisarvo ja tasa-arvo vain kaupattavia lisäarvoja?

Kyselyssä kysytään esimerkiksi miten paljon tarpeettomia kustannuksia aiheuttavat kylpyhuoneen esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja ulkotiloissa luiskia koskevat vaatimukset. "Esteettömyys" käsitteenä tuodaan minun mielestäni tässä yhteydessä erittäin negatiiviseen valoon. Vaikka vastaajalla on mahdollisuus vastata, että esteettömyys ei aiheuta lainkaan tarpeettomia kustannuksia, niin esteettömyys tuodaan vahvasti esiin mahdollisesti tarpeettomana kustannuksena. Esteettömyys määritellään negatiivisesti byrokraattiseksi "vaatimukseksi" ja esitetään, että tämä vaatimus aiheuttaa mahdollisesti tarpeettomia kustannuksia.

Seuraava lainaus asuntoministeri Jan Vaapavuoren puheesta kuvastaa asenteita kyselyn takana:
"Kaikelle on tietysti selityksensä. Ja kaikilla määräyksillä hyvää tarkoittava päämääränsä. Milloin tavoitteena on edistää paloturvallisuutta, milloin esteettömyyttä, milloin energiatehokkuutta tai vaikkapa kaunista kaupunkikuvaa. Kukaan ei kai sinänsä voi kiistää näiden tavoitteiden oikeellisuutta. Varsin keinotekoista olisi myöskään väittää, ettei yhteiskunnan tehtävänä olisi edistää näitä ja monia muita mm. rakentamisen laatuun liittyviä tekijöitä – myös sitovin määräyksin.
Tästä huolimatta voidaan – ja pitää – kysyä onko oikein, että kaikki nämä tavoitteet aina menevät rakentamisen kohtuuhintaisuuden edelle. Onko niin, että kahden intressin törmätessä - mitä maailmassa jatkuvasti sattuu - rakentamisen kohtuuhintaisuus on aina se, joka saa väistyä? Ovatko puheet rakentamisen kohtuuhintaisuudesta tässä suhteessa sittenkin vain liturgiaa?"

Vastaukseni asuntoministerille: Kohtuuhintaisuuden kohtuullinen lähtötaso on esteetön rakentaminen. Esteettömyyden toteuttaminen ei siis voi olla ristiriidassa kohtuuhintaisuuden kanssa. Esteetöntä rakentamista tulee kehittää ja edistää niin, että tulevaisuudessa rakennetaan yhä useammin koko elämänkaaren ajan toimivia kohtuuhintaisia asuntoja. Suosittelen tutustumaan näin aluksi arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämänkaaren kestävää asumista, joka on julkaistu Invalidiliiton esteettömyyssivuilla.

Linkki arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämäkaaren kestävää asumista.

Linkki asuntoministeri Vapaavuoren puheeseen 2.4.2008

Linkki tiedotteeseen kyselystä

Tietoa vammaispalveluista verkossa

Esteettömyysyhdistyksen aktiivit ovat olleet mukana luomassa uutta verkkosivustoa, jolle on koottu runsaasti tietoa vammaispalveluista. Sivustolla on omat esteettömyys-sivut, joiden tekemiseen käyttäjäarvioijat ja esteettömyysasiantuntija ovat osallistuneet. Sieltä löytyy hyödyllistä tietoa esimerkiksi asunnon muutostöihin.

Ei ole itsestään selvää, että vammaispalveluista tiedotetaan avoimesti. Pohjois-Karjalassa järjestettiin kysely vammaispalveluiden asiakkaille 2005-2006. Kyselyn mukaan palveluista on erittäin vaikea saada tietoa. Honkalampisäätiön SASPA-hanke päätti toimia ja ideoi verkkopalvelun, jossa tiedotetaan vammaispalveluista mahdollisimman saavutettavasti. Kaikille Pohjois-Karjalan kunnille tarjottiin mahdollisuutta osallistua uuteen tiedotuskanavaan. Kuitenkin vain yksi kunta, Lieksan kaupunki päätti osallistua avoimeen tiedotukseen. Tästä huolimatta sivujen tietopaketit ovat hyödyllisiä vammaispalveluiden asiakkaille ja työntekijöille kautta maan.

Sivuston saavutettavuudessa on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin se, että tieto ei ole vain ylhäältäpäin annettua, vaan mukana on vahvasti myös vammaispalveluiden asiakkaiden siis käyttäjien näkökulma. Toinen on sivujen esteettömyys. Toiveena on, että sivuston käyttäjiksi ja kehittäjiksi tulisi mahdollisimman laajasti kuntia ja vammaispalvelujen asiakkaita, joten tietoa sivustosta saa mielellään levittää eteenpäin.

Linkki Vammaispalvelut verkkosivustolle.

Linkki Asunnon muutostöiden tiedotukseen.

Mielenosoitus!

Yhdistykseltä on tullut toive koota kaikki kynnelle kykenevät ilmaisemaan mielipiteensä Joensuun kyytikeskusasiasta... Ja siitähän voi olla vain yhtä mieltä.

Kaupunginvaltuusto käsittelee aihetta maanantaina 26.5.2008. Kokoonnumme kaupungintalon eteen klo 15 alkaen.

Nähdään siellä!

Kevätkokous kuulumisia

Esteettömyysyhdistyksen kevätkokouksessa 29.4. keskusteltiin vilkkaasti yhdistyksen toiminnasta.

Vuoden 2007 aikana tiedotus ja lausuntojen antaminen oli ollut aktiivista, kun taas asiantuntijapalveluiden markkinointia oli ollut vähemmän kuin suunniteltiin. Säännölliseen tiedotukseen kuului sähköpostina lähetetty jäsenkirje ajankohtaisista asioista. Aktiivinen tiedotus ja vuoropuhelun edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita myös vuodelle 2008.

Yhdistyksen jäseniltä toivotaan osallistumista tiedotukseen esimerkiksi kertomalla omista kokemuksista. Artikkeleita ja mielipidekirjoituksia julkaistaan mielellään nettisivuilla ja niitä välitetään myös lehtiin. Uusina kanavina toimivat yhdistyksen oma blogi ja keskustelupalsta. Esille tuli useita konkreettisia esimerkkejä siitä, että tiedotusta ja esteiden näkyväksi tekemistä tarvitaan jatkuvasti. Palvelujen saavutettavuus takkuilee edelleen yksinkertaisissa asioissa: kynnykset, raput. Nyt on ilmestynyt katukuvaan kesäterasseja, joille mennään vain portaita pitkin.

Myös yksi isompikin urakka oli jäsenistön toivelistalla - nimittäin peruskorjaajan käsikirja. Esteettömyyden toteutumisen tiellä on monta sellaista mutkaa, joihin peruskorjauksen tilaaja ei osaa varautua. Nykyisellään yhdistys tarjoaa palvelua esteettömyyden kartoitukseen käyttäjien näkökulmasta, mutta esteettömyysosaajien tuki olisi tarpeen myös rakentamisen aikana. Käyttäjäarviointien toteuttamiseen olisi mielenkiintoa ja tekijöitä. Ongelmana on se, että palvelusta ei ole varauduttu maksamaan. Ilmaiseksi kartoitusta ei voida toteuttaa.

Kokous pidettiin Joensuussa ja monet paikalliset puheenaiheet korostuivat keskustelussa. Hyvän uutisena laajemminkin voidaan pitää sitä, että kunnallisen vammais- ja esteettömyysasiamiehen toimen perustamisen valmistelu on aloitettu Joensuun kaupugissa.

Anteeksi, ei pääsyä vammaisille

Kuuluisan näyttelijän Michael Palinin esiintymistä oli mainostettu äskettäin brittiläisessä lehdessä ja ilmoituksessa sanottiin Sorry no disabled access siis Anteeksi ei pääsyä vammaisille. Tällaiseen syrjintään ihmiset tietenkin kiinnittivät huomiota, ja aktivisti Keith Armstrong kirjoitti lehteen vastineen. Sorry ei tässä nyt riitä.

Vastineessaan hän toteaa että se ei ole mikään selitys, että rakennus on viktoriaaniselta ajalta, sillä Britanniassa oli ensimmäiset pyörätuolit käytössä jo 1600-luvulla. Etsin wikipediasta tarkempaa vuotta ja sen mukaan 1670-luvulta olisi ensimmäinen havainto pyörätuolista. Keith Armstrong jatkaa että, on ollut jo noin 300 vuotta aikaa ratkaista sisäänpääsy rakennuksiin pyörätuolilla.

Esteettömyys on siis melkoinen haaste ihmiskunnalle, joka on lähettänyt edustajiaan kuuhunkin asti ja tässä esimerkissä on kyse vain pelkästä sisäänpääsystä pyörätuolilla...

Vietän hiljaisen hetken tämän ajatuksen äärellä juuri nyt.

Mitä kuuluu esteettömyysasiamiehille?

Viime vuosina on Suomeen ilmestynyt pieni, mutta kasvava asiantuntijaryhmä: esteettömyysasiamiehet. Esteettömyysasiamies toimii useimmiten kaupungin palveluksessa, mutta heitä löytyy myös järjestöistä. Tulevalla viikolla minulla on tilaisuus tavata heitä esteettömyysyhdistyksen toiminnan puitteissa, ja kiinnostuin siitä, mitä kuuluu eri organisaatioissa toimivien esteettömyysasiamiesten toimenkuvaan.

Tutustuin Invalidiliiton järjestämän seminaarin "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) julkaisuun. Siinä 8 esteettömyysasiamiestä ja yksi seurakunnan esteettömyysyhdyshenkilö kertovat työstään.

Tiedon hankinta ja tiedottaminen liittyvät kaikkien esteettömyysasiamiesten työhön. He ovat oman organisaationsa esteettömyysasiantuntijoita, ja jos he eivät jotain ennestään tiedä, heidän on osattava etsiä tietoa. Lisäksi erilaiset lausunnot ja kannanotot kuuluvat olennaisesti työhön. Esteettömyysasiamiehen on oltava jatkuvasti ajan tasalla, sillä esimerkiksi kaupungeissa saavutettavuuteen vaikuttavia ratkaisuja tehdään useilla eri hallinnon aloilla.

Usein kunnallinen esteettömyysasiamies toimiikin yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa, hän myös kartoittaa esteettömyyttä yksin tai yhteistyötahojen kanssa. Moni heistä on myös raportoinut oman kaupungin esteettömyyden tilasta ja on valmistellut esteettömyysohjelmaa tai -hankkeita. Tyypillisesti sijoitusyksikkönä on tekninen virasto. Tampere on toiminut eri tavalla ja yhdistänyt vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävät.

Kun suurin osa toimii paikallisella tasolla omassa kaupungissa niin järjestöjen, esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyysasiamies toimii valtakunnallisella tasolla. Työhön kuuluvat samantyyppiset tehtävät, haasteet ja yhteistyö, mutta laajemmassa mittakaavassa. Valtakunnan tasolla kehitetään verkkotiedotusta, koulutusmateriaaleja ja ohjeita, joita paikallisen tason asiantuntijat ja muut toimijat voivat hyödyntää.

Valtakunnallinen esteettömyysasiamies meiltä siis vielä puuttuu. Nyt valtakunnan tason työtä tehdään järjestöissä ja erilaisissa verkostoissa.

Lisätietoja:
Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.

Etäteknologia sosiaalipalveluissa

Etäpalveluja - olkaa hyvä!

Näin kutsutaan pohjois-karjalaisia Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen eli SASPA-hankkeen loppuseminaariin Joensuussa. Seminaarissa annetaan katsaus etäteknologioiden käyttöön sosiaalipalveluissa. Tietoteknologian kehitys ja sen yhä laajempi käyttö, pitkät etäisyydet haja-asutusalueilla, vähenevä väestö sekä julkisten palveluiden tehostamispaineet luovat tarpeen ja mahdollisuuden etäpalveluiden kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa Honkalampisäätiö on tarttunut haasteeseen ja toteuttanut 2006-2008 SASPA-hanketta.

Esteettömyysyhdistyksen jäsenillä olikin jo viime syksynä mahdollisuus tutustua lähemmin SASPA:n toimintaan. Silloin meille esiteltiin etäpalvelupäätteen käyttöä. Sain olla esittelyn leikkivirkamies, johon asiakas otti yhteyttä erityisen etäpalvelupäätteen avulla. Asiakkaalla ei siis tarvitse olla omaa tietokonetta ja nettiyhteyttä. Maallikon sanoin kuvattuna siinä kävi näin: Asiakas tuli etäpalvelupäätteelle ja otti yhteyttä virkamieheen, joka vastasi "puheluun" toimistossaan. Asiakas ja virkamies keskustelivat videokuvan välityksellä, asiakas skannasi hakemuksensa ja lähetti sen sitten virkamiehelle nappia painamalla. Virkamies tulosti hakemuksen, katsoi sen läpi, antoi ohjeita, teki merkintöjä lomakkeeseen, skannasi hakemuksen, lähetti takaisin asiakkaalle ja pyysi palauttamaan korjatun version...

Vaikutti melko helppokäyttöiseltä. Etäpalvelupääte on hankkeen aikana otettu käyttöön Lieksassa ja Nurmeksessa, ja toivottavasti loppuseminaarissa kuullaan myös käyttäjien palautetta. Seminaarissa, joka on 20. toukokuuta, keskustellaan myös palveluiden esteettömyyden kehittämisestä.

Lisätietoja
Linkki SASPA-hankkeen nettisivulle.

Linkki loppuseminaarin nettisivulle.

Käyttäjäarvioijatoiminta

Esteettömyysyhdistyksen toimintaan kuuluu käyttäjäarviointi. Tarjolla on ainutlaatuista osaamista, tietoa ja mahdollisuus rakentavaan vuoropuheluun. Käyttäjäarvioijalta saa kysyä vaikeita ja myös niitä tyhmiä kysymyksiä esteettömyyteen liittyen.

Keitä ovat käyttäjäarvioijat?
Esteettömyysyhdistys ry:n käyttäjäarvioijat ovat vammaisjärjestöjen aktiivitoimijoita, jotka ovat sitoutuneet esteettömyyden käytännön arvioimiseen ja kartoittamiseen sekä kehittämiseen. He ovat osallistuneet aiheeseen liittyvään koulutukseen, ovat itse apuvälineiden käyttäjiä ja kokeneet vammaisuuden omakohtaisesti.

Käyttäjäarvioijat kartoittavat tilojen esteettömyyttä toimeksiantajille ja aktiivitoimijoina käyttäjäarvioijat tuovat osaamisensa ja tietonsa mukanaan sinne missä liikkuvatkin - myös nettiin. Esteettömyysyhdistyksen äskettäin aloittama keskustelupalsta (edit: on lopetettu roskapostin takia), tämä blogi ja käyttäjäarvioija Nissen esteettömyysblogi tuovat käyttäjäarvioijien toimintaa näkyville laajemminkin.


Linkki Nissen blogiin.

Esteiden asettajat määrittävät vammaisuuden, sanoo professori

Vates-päivillä puhunut professori Timo Airaksinen sanoi, että esteettömyys tarkoittaa yksilön vapautta toimia sellaisena kun hän on ja että tasa-arvoinen yhteiskunta on kaikille jäsenilleen esteetön. Tämä on hänen mukaansa mittava haaste demokratialle. Hänen mielestään vammaisuutta ei edes voida määritellä, koska sille ei ole olemassa vastakohtaa. "Vammaisuuden määrittelevät ne, jotka haluavat asettaa esteitä." Niinpä mitä enemmän yhteiskunnassa on esteitä sitä suuremmaksi vammaisuuden aste kasvaa. Lue lisää Airaksisen näkemyksestä uusimmasta Vates-Info -lehdestä (1/2008). Timo Airaksinen on Helsingin yliopiston etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori.

Rakentamisen normitalkoot

Asuntoministeri Jan Vapaavuori on esittänyt, että rakentamisen kustannuksia pitäisi laskea. Ministeri on asettanut Rakentamisen normitalkoot -hankkeen projektiryhmän selvittämään, millaiset kaavamääräykset ja rakentamismääräyskokoelman määräykset tarpeettomasti kohottavat rakennuskustannuksia. Yhtenä mahdollisesti turhan kalliina, sinänsä hyvänä päämääränä hän mainitsee rakennusten esteettömyyden. Lue asuntoministerin puhe Rakennustarkastuspäivillä 2.4.2008 ympäristöministeriön sivulta.

Linkki asuntoministerin puheeseen

Linkki Rakentamisen normitalkoot tiedotteeseen.