Esteettömän rakennuksen esittely video: Iiris-keskus

Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris-keskuksen rakentamisessa ja toiminnassa ei ole unohdettu esteettömyyttä.

Iiris-keskuksesta on julkaistu esittelyvideo Youtubessa. Videolla esitellään useita esteettömiä ratkaisuja ja keskuksen toimintaa.




Linkki videoon Youtubessa

Lisätietoja

Iiris-keskus, Näkövammaisten keskusliitto

Tietoa viittomakielestä ja tulkkauksesta

Humanistinen ammattikorkeakoulu kouluttaa viittomakielen tulkkeja. Nyt Humak on perustanut blogin, jossa kouluttajat, toimijat ja kehittäjät kertovat alan kuulumisia.

Tulkin työtä voi kuvata sillan rakentamiseksi kahden kielen ja kahden kulttuurin välille. Blogin nimi on Alaviitteitä siltatyömaalta.

Blogista löysin mielenkiintoisen tiedon. Suomessa on julkaistu viittomakielten kielipoliittinen ohjelma viime vuonna. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa viittomakielen asemaa, selkiyttää kysymystä viittomakielen omistajuudesta ja herättää keskustelua kielestä ja sen merkityksestä. Ohjelma on myös ajankohtainen tietopaketti viittomakielestä ja sen käytöstä sekä viittomakielisten yhteisöstä.

Lisätietoja:

Alaviitteitä siltayömaalta blogi - Humak

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa

Liikenne- ja viestintäministeriön toimenpideohjelma esteettömän tietoyhteiskunnan edistämiseksi vuosille 2011-2015 on valmistunut. Toimenpideohjelma on julkaistu netissä. Toimenpideohjelman yhtenä tavoitteena on luoda koordinaatiota esteettömyystyöhön sekä laatia julkiselle sektorille esteettömyysopas. Julkisen hallinnon verkkosivujen esteettömyys kartoitetaan. Tutustu toimenpideohjelman tavoitteisiin ministeriön verkkosivuilla. 

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteeseen.

Linkki toimenpideohjelman sivulle.

Kela on Vuoden selväsanainen

Selkokeskus on myöntänyt Kelalle "Vuoden selväsanainen" -palkinnon selkokielen käytöstä esitteissä.

Selkokielisistä esitteistä onkin saatu asiakkailta niin hyvää palautetta, että Kelassa jo harkitaan kannattaako muita esitteitä enää julkaista. Selkoesitteitä julkaistaan pian myös ruotsiksi.

Kelan tiedote palkinnosta.

Tutustu selkoesitteisiin netissä.

Kelan selkoesitteet

Palkitussa opiskelijatyössä kehitettiin nettisivusuunnittelua kuurojen kulttuurin ehdoilla

Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Suvi Kitunen on saanut kansainvälisen palkinnon opinnäytetyöstään.  Hän kehitti verkkosivuston suunnittelua, jossa otetaan huomioon kuulovammaisten kulttuuri sekä viittomakieli äidinkielenä.

Opinäytetyön tuloksia on käytetty hyväksi Kuurojen liiton sivustolla www.knack.fi

Työ palkittiin Kestävän kehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden sarjassa.  Tunnustuksen antoi maailman laajin taide-, design- ja media-alan koulutusta ja tutkimusta edustava verkosto Cumulus.

www.knack.fi on erilainen verkkosivusto ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. 

Lisätietoja:

Aalto-yliopiston uutinen palkinnosta

Suvi Kitusen kotisivu

Jyrki Kasvi kirjoittaa digitaalisista kynnyksistä Tietokone - lehdessä

Tietokone -lehdessä 6/2010 Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoittaa tietotekniikan esteettömyydestä, joka on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen teema. Palvelut, viestintä ja yhteydenpito toisiin ihmisiin toteutuvat verkossa yhä useammin ja monipuolisemmin. Ovatko nämä mahdollisuudet kaikkien käytettävissä?

Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää. 

Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.

Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä  


Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä.  Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.

Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:

"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."

Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.

Uusi selkokielinen ääniopas Ateneumissa

Kuuluisiin suomalaisiin taideteoksiin voit nyt tutustua uuden äänioppaan avulla. Opastuksessa kuvaillaan taideteosta selkokielellä. Kuuntelin selostuksia ja ne ovat oikein mielenkiintoisia. Kuvauksia voi kuunnella verkossa ja tietenkin Ateneumissa. Nyt on helppo päivittää taidehistorian tiedot.

Selkokielinen ääniopas on toteutettu Ateneumin taidemuseon ja YLE Puheen Radion Selkouutisten toimituksen yhteistyönä. Oppaan on kirjoittanut taidehistorioitsija, vapaa museopedagogi ja selkokielellä useita teoksia kirjoittanut Satu Itkonen. Lukijoina ovat YLE:n Selkouutisten toimittajat Brita Jokinen-Morris ja Mikko Jylhä.

Tutustu äänioppaaseen netissä:

ääniopas Ateneumin verkkosivulla

ääniopas Selkouutisten verkkosivuilla

Vetoomus: Näkövammaisten asema tietoyhteiskunnan jäseninä turvattava

Näkövammaisten Keskusliitto kerää näkövammaisten tietokoneen käyttäjien  aloitteesta  nimiä vetoomukseen, jolla RAY:n päättäjille osoitetaan  tietokoneen ja sen apuvälineiden tärkeys näkövammaisille ihmisille.

Vetoomus on allekirjoitettavana osoitteessa  www.tietoasokeille.net heinäkuun loppuun asti.

Etäpalvelu, mitä se on?

Esteettömyysyhdistys on ehdottanut Kuntaliitolle laajempaa etäpalvelujen käyttöönottamista kuntien asiakaspalveluissa. Etätulkkaus helpottaa tulkkien saatavuutta ja asiointia monenlaisissa eri tilanteissa.

Miten tällainen etäpalvelu toimii?

Esteettömyysyhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2009 kokeiltiin käytännössä etätulkkausta. Tulkki ei ollut kokouksessa paikanpäällä, vaan hänet nähtiin ja kuultiin videolta. Etätulkkaus toimi kokoukseen osallistujan näkökulmasta aivan yhtä hyvin kuin tulkki olisi ollut paikalla.

Tutustu etätulkkaukseen etätulkki.fi -sivustolla. Löydät sieltä esittelyvideon ja muuta tietoa etätulkkauksesta.

Lisätietoja etätulkkauksesta:

Etätulkki.fi

Etätulkkausta kehitetään Honkalampisäätiön Punos-hankkeessa (Puhevammaisten tulkkipalveluun nostetta)ja Esteettömyysyhdistys on yhteistyöverkostossa mukana. Punos-hankkeen etenemistä voit seurata hankkeen verkkosivuilla.

Lisätietoja Punos-hankkeesta:

Punos-hanke

ESITYS ETÄPALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA KUNTIEN ASIAKASPALVELUISSA

Esteettömyysyhdistys ry esittää kunnille, että ne ryhtyvät selvittämään, millä aikataululla yleisön keskeisiin palvelupisteisiin saadaan mahdollisuus asioida myös videoneuvottelulaitteiden (käytetään myös termiä kuvapuhelin) välityksellä.

Palvelupisteitä, joihin etäpalvelumahdollisuutta esitetään: terveyskeskusten ajanvaraukset, kirjastot, sosiaalitoimistot ja erilaiset yhteispalvelupisteet.

Oikeanlainen teknologia ja osaaminen luovat uusia mahdollisuuksia:
- suuri joukko viittomakielisiä henkilöitä käyttää jo tällä hetkellä videoneuvottelua osana tulkkauspalvelua,
- puhevammaisten tulkkauspalvelua kehitetään ja myös puhevammaiset henkilöt hyötyvät videoneuvottelutekniikan välityksellä tehtävästä tulkkauspalvelusta,
- itsenäinen asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu ja
- tulkkien saatavuus paranee – tulkkien työajasta suurempi aika on käytettävissä tulkkaukseen matkustamisen sijaan.

Yhteiskunnallista taustaa
Vammaispoliittisessa ohjelmaluonnoksessa korostuvat vammaisten ihmisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus – vammaisten ihmisten yhdenvertainen asema yhteiskunnassa. Valmistelutyötä on tehty laajalla rintamalla ja niin, että vammaiset ihmiset ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Valmistelutyön tavoitteena on vammaispolitiikan valtavirtaistaminen ja valmistelutyöhön on haastettu kaikki ministeriöt (ulko-, oikeus-sisäasiain-, opetus-, valtiovarain-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö). Ohjelmatyön ohjauksessa ovat olleet mukana Suomen vammaisfoorumi, Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työmarkkinaosapuolet, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto. Valmistuva ohjelma vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi tulkkauspalveluja tullaan tulevaisuudessa kehittämän.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevasta ns. tulkkauspalvelulaista on johdettavissa joitakin vaatimuksia ja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa 2010, näin koko palvelukokonaisuus tulee yhden valtakunnallisen toimijan tehtäväksi. Tavoite on, että tulkkauspalvelua tarvitsevia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Lakiesitykseen on kirjoitettu selkeästi, että tulkkauspalvelua voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Tämä maininta laissa velvoittaa kehittämään etäteknologian välityksellä tapahtuvaa tulkkauspalvelua.

Jotta vammaispoliittisen ohjelman tahtotila ja tulkkauspalvelulain henki toteutuvat, on julkisten palveluiden järjestäjien otettava kehittämissuunnitelmiinsa etäpalvelujen kehittäminen. Valtion ja kuntien asiakaspalvelun yhdeksi luonnolliseksi osaksi on otettava etäpalvelut.

Esteettömyys mielletään helposti vain rakennetun ympäristön esteettömyydeksi ja unohdetaan esimerkiksi viestintään liittyvät esteet. Esteettömyysyhdistyksellä on tärkeä rooli nostaa esiin sähköiseen viestintäympäristöön liittyviä kehittämishaasteita ja vastaavasti tuoda esiin niitä mahdollisuuksia, joita hyvin suunniteltu sähköinen viestintäympäristö tarjoavat.

Mervi Niemelä
puheenjohtaja

Etäteknologia sosiaalipalveluissa

Etäpalveluja - olkaa hyvä!

Näin kutsutaan pohjois-karjalaisia Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen eli SASPA-hankkeen loppuseminaariin Joensuussa. Seminaarissa annetaan katsaus etäteknologioiden käyttöön sosiaalipalveluissa. Tietoteknologian kehitys ja sen yhä laajempi käyttö, pitkät etäisyydet haja-asutusalueilla, vähenevä väestö sekä julkisten palveluiden tehostamispaineet luovat tarpeen ja mahdollisuuden etäpalveluiden kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa Honkalampisäätiö on tarttunut haasteeseen ja toteuttanut 2006-2008 SASPA-hanketta.

Esteettömyysyhdistyksen jäsenillä olikin jo viime syksynä mahdollisuus tutustua lähemmin SASPA:n toimintaan. Silloin meille esiteltiin etäpalvelupäätteen käyttöä. Sain olla esittelyn leikkivirkamies, johon asiakas otti yhteyttä erityisen etäpalvelupäätteen avulla. Asiakkaalla ei siis tarvitse olla omaa tietokonetta ja nettiyhteyttä. Maallikon sanoin kuvattuna siinä kävi näin: Asiakas tuli etäpalvelupäätteelle ja otti yhteyttä virkamieheen, joka vastasi "puheluun" toimistossaan. Asiakas ja virkamies keskustelivat videokuvan välityksellä, asiakas skannasi hakemuksensa ja lähetti sen sitten virkamiehelle nappia painamalla. Virkamies tulosti hakemuksen, katsoi sen läpi, antoi ohjeita, teki merkintöjä lomakkeeseen, skannasi hakemuksen, lähetti takaisin asiakkaalle ja pyysi palauttamaan korjatun version...

Vaikutti melko helppokäyttöiseltä. Etäpalvelupääte on hankkeen aikana otettu käyttöön Lieksassa ja Nurmeksessa, ja toivottavasti loppuseminaarissa kuullaan myös käyttäjien palautetta. Seminaarissa, joka on 20. toukokuuta, keskustellaan myös palveluiden esteettömyyden kehittämisestä.

Lisätietoja
Linkki SASPA-hankkeen nettisivulle.

Linkki loppuseminaarin nettisivulle.