Kuntien esteettömyysasiamiehet vaativat lisää kollegoja

Suomen kunnista seitsemällä esteettömyysasiamies

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet tapasivat Turussa kymmenvuotisen toiminnan kunniaksi.

Tapaamisessa vaadittiin kuntia edistämään esteettömyyttä palkkaamalla lisää asiamiehiä. Tällä hetkellä seitsemässä Suomen kunnassa on palkattu esteettömyysasiamies.

Esteettömyysasiamiesten tehtäviin kuuluu muiden muassa liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten tukeminen palveluiden ja tilojen käyttäjinä sekä suunnittelijoiden ja rakennusvalvontaviranomaisten ohjeistaminen. Asiamiehet olivat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi kaikkien kaupunkien joukkoliikenteen saavutettavuudessa on paljon parannettavaa. Busseissa ei ole automaattisesti toimivia luiskia pyörätuolilla liikkuville, eikä kuulutuksia pysäkeistä aistivammaisille.

 Kulttuuripääkaupunkivuosi saa kiitosta Turun esteettömyysasiamieheltä

Turku niitti viime vuonna mainetta paitsi kulttuuripääkaupunkina myös yhtenä saavutettavimpana kaupunkina EU:n esteettömyyskilpailussa. Turku valittiin kilpailussa neljän esteettömimmän kaupungin joukkoon.

Kulttuuri- ja esteettömyysmenestys nivoutuivat hyvin yhteen keskenään.
- Olen hyvin tyytyväinen kulttuuripääkaupunkisäätiön toimintaan. Muutamaa yksittäistä tapausta lukuun ottamatta kaikki sujui hienosti. Tapahtumajärjestäjiä koulutettiin hyvin esteettömyyden toimimiseksi, iloitsee Turun esteettömyysasiamies Heikki Haulisto.

- Merkittävää on myös se, että kulttuuripääkaupunkisäätiö järjesti Kansainvälisen vammaisten päivän juhla, hän kiittelee. Juhla järjestettiin yhdessä Kynnys ry:n kanssa.
- Aiomme pitää kulttuuripääkaupunkisäätiön toimitusjohtaja Cay Sevónin kanssa palaverin kulttuuritapahtumien säilyttämisestä esteettöminä myös vuoden 2011 jälkeen.

- Jos joka puolella saavutettavuus otettaisiin näin hyvin huomioon, elämä olisi paljon helpompaa, Haulisto kiteyttää.

Lue lisää:

• Esteettömyys (Turun kaupunki)

Turun esteettömyystoiminnalla suuri merkitys kaupungin ja koko maan kannalta

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on ilmoittanut, ettei se voi jatkaa esteettömyysasiamiehen tointa nykyisen asiamiehen jäätyä eläkkeelle vuoden 2011 marras­kuusta. Lautakunta katsoo toimen kuitenkin tarpeelliseksi. Esteettömyysasiamies on ollut toimessaan 1.5.2004 alkaen. Hän toimii myös esteettömyyden toteutumista seuraavan työryhmän puheenjohtajana.

Kaupunginhallitus on ilmoittanut ottavansa asian käsit­telyyn syksyllä 2010. Turun kaupungin esteettömyysohjelma edellyttää esteet­tömyys­asia­miehen toimen vakinaistamista. Mikäli esteettömyysasiamiehen tointa ei jatketa, on todennäköistä esteet­tömyys­toiminnan kuihtuminen.

Selvittääkseen mitä merkitystä asiamiehen johdolla tehdyllä esteettömyys­toiminnalla on ollut, on esteettömyysasiamies suorittanut aiheesta koko maan kattavan kyselyn helpottaakseen kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Se on lähetetty kaik­kiaan 71 vastaanottajalle. Heiltä on pyydetty vastausta kysymyk­siin Turun esteettömyystoiminnan merkityksestä Turun ja koko maan kannalta.

Kaikkiaan 25 vastaanottajaa on vastannut kyselyyn. Yleisesti vastaukset ovat Turkua ja sen esteettömyysasiamiestä kiittävät, suo­rastaan mairittelevat. Turun toimintaa esteettömyyden hyväksi arvostetaan ja sen saavutukset tunnetaan sekä Turussa että sen ulkopuolella, jopa jossain määrin ulkomaillakin. Turkua pidetään Helsingin ohella esteettömyyden edellä kävijänä. Yksikään vastaajista ei ole ilmaissut tyytymättömyyttä toimintaan.

Korvaamattomana vahinkona Turun ja koko maan kannalta pidetään, jos esteettömyys­asiamiehen tointa Turussa ei vakinaisteta ja jatketa. Se samaistetaan esteet­tömyystoiminnan jatkumiseen. Yksikään vastanneista ei usko toiminnan juur­tuneen luonnolliseksi osaksi kaupungin hallintorutiineja ja yhteiskunnan toi­mintaa, mihin Turun esteettömyysohjelma 2005–2012 pyrkii.

Ohessa Raportti kyselystä esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta ja esteettömyystoiminnan jatkamisesta Turussa.

Linkki: Kysely esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta -raportti


Raportin liitteenä olevat vastaukset kyselyyn saa pyydettäessä esteettömyysasiamieheltä, joka antaa auliisti myös lisätietoja asiasta.

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Professori Kokkalan selvitys rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan tilasta

Ympäristöministeriö tiedotti 16.4.2010 tuloksia selvityksestä, jossa tarkasteltiin rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan analyysin perusteella selvitysmies Professori Kokkala ehdottaa isojen keskeisten kehittämistavoitteiden määrittelyä sekä tutkimusrahoituksen suunnitteltua ja tavoitteellista koordinointia.


Esteettömyysyhdistys on lähettänyt lausunnon selvityksestä professori Matti Kokkalalle. Esteettömyyden edistämiseksi on tärkeää, että esteettömyystieto on osa rakentamisen tutkimus- ja kehittämistyötä sekä osa alan opetusta. Estettömyysyhdistys ehdottaa myös valtakunnallisen esteettömyysasiamiehen tehtävän perustamista ja että lainsäädäntöä tulisi kehittää tutkimustiedon pohjalta.

Ympäristöministeriön tiedote.

Esteettömyysyhdistyksen lausunto.

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Joensuussa on viime aikoina alettu paikallisissa lehdissä keskustella esteettömyysasiamiehen tarpeesta ja tarpeellisuudesta.

Salli Alajuuma esteettömyysyhdistyksestä osallistui keskusteluun näin:

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Esteettömyysasiamiehiä toimii kaiken kaikkiaan n. 14-15 kuntien ja järjestöjen palkkaamina työntekijöinä ympäri maata. He kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita. Ja varmasti jokaisen tehtävä on viedä esteettömyysasiaa eteenpäin.

Joensuun kaupungin hallinnoimassa Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus -projektissa työskenteli maamme ensimmäinen esteettömyysasiamies vuosina 2002-2004. Joensuussa on siten perinnettä jatkaa esteettömyyden kehittämistä. Projektin aikana esteettömyyskartoitukset ja -arvioinnit sekä konsultointi- ja koulutuspyynnöt osoittivat, että esteettömyysasiamies on tarpeellinen. Esteettömyysasiamies koulutti työaikanaan kymmenen käyttäjäarvioijaa, jotka pystyvät käyttäjänä arvioimaan esteellisyyttä rakennetussa ympäristössä. Ryhmä koostui eri vammaisjärjestöistä kootuista aktiiveista. Heidän osaamistaan ja tietämystään esteettömyysasiamies opetti hyödyntämään esteettömyysarvioinneissa.

Myöhemmin projekti on synnyttänyt Joensuuhun valtakunnallisen esteettömyysyhdistyksen. Käyttäjäarvioija toimintaa voisi hyödyntää tulevaisuudessakin esteettömyysasiamiehen työkaluna. Tuon projektin jälkeen esteettömyysasiamies virkaa Joensuussa ei kuitenkaan ole ollut, miksi?

Usein sekoitetaan vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen työnkuvat keskenään. Se ei olekaan mikään ihme, sillä heidän toiminnassaan on paljon yhteisiä piirteitä.

Esteettömyysasiamies ei ole lausuntoautomaatti vaan hänen toimintansa tavoitteita pitäisi olla esteettömyystiedon etsiminen, välittäminen ja tuottaminen, vuoropuhelun käynnistäminen ja ylläpitäminen suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken sekä verkostojen luominen.

Joensuun kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa on ehdotettu vammaisasiamiehen viran perustamista kaupunkiin. Hänen tehtävänsä ovat ehdotuksessa pitkälti esteettömyysasiamiehen tehtävien kaltaiset. Nämä pitää kuitenkin erottaa toisistaan. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on myös ehdotettu, että vammaisasiamies olisi useamman kunnan yhteinen. Siten vahvistettaisi kuntien välistä yhteistyötä ja hyödynnettäisi kaikkien kuntien yhteisiä voimavaroja.

Vammaisasiamiehen tehtäviä voisivat olla mm:

• koordinoida vammaispoliittista työtä laaja-alaisesti,
• vahvistaa päättäjien, toimihenkilöiden ja vammaistoimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta,
• valmistella eri hallinnon aloille lausuntoja vammaisasioista,
• toimia seudullisena asiantuntijana asunnonmuutostöissä yhdessä kuntien vammaistyöntekijöiden ja korjausneuvojien kanssa,
• organisoida laaja-alaiset esteettömyysarvioinnit (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma).

Nyt olisikin tarpeen yhdessä miettiä, mikä merkitys esteettömyys-/vammaisasiamiehelle luodaan. Molempien työ olisi tarpeellista tässä maakunnassa. Löytyykö kunnilta tahtoa ja rahaa edes toisen vammaisasioidenkoordinoijan palkkaamiseen? Tässä säästettäisi sekä kuntien sosiaalitoimen resursseja että helpotettaisi vammaisten henkilöiden asiointia byrokratiaviidakossa.

Salli Alajuuma

Lisätietoa
Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan - Julkilausuma

Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.

Käyttäjäarvioijan puheenvuoro

Tämä on Salli Alajuuman puheenvuoro sosionomi-opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa Päättäjien esteellinen seikkailu, joka järjestettiin Joensuussa tänään 12.5.2009.

Vuoropuhelun merkitys esteettömyyden edistämisessä

Esteettömyysyhdistys ry on perustettu 2005. Alun alkujaan perustimme yhdistyksen kokonaisvaltaisen esteettömyyden eteenpäin viejäksi ja kokemuksellisen tiedon eli käyttäjäarvioijien antaman palautteen hyödyntämiseksi. Käyttäjäarvioijatoiminta on edelleen ainutlaatuista - varsinkin, jos palaute annetaan suoraan tahoille, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät rakennuksia, ympäristöjä ja palveluja.

 Meidän yhdistyksemme tehtävä on yli toimijarajojen menevän esteettömyyden kehittäminen. Siis kiteytettynä: tietoa, vaikuttamista ja vuoropuhelua.

Esteettömyys ajatuksena hajoaa. Se on hyvin monimuotoinen ja sen vuoksi kokonaisuutta on vaikea hallita. Jokainen katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja kaikesta syntyvä todellisuus on aivan muuta kuin esteettömyyttä. Lopputulos on kuin sillisalaattia. Pinnalta esteettömältä näyttävä onkin jotain muuta. Käyttäjille esteettömyys avautuu juuri näin. Joku kohta on suunniteltu ja rakennettu hyvin, mutta siihen ei pääse käsiksi koska esim. hissin lähiympäristö on esteellinen. Tyyliin; hissille päästäkseen täytyy nousta muutama porras.

Kaikki alkaa kaavoituksesta ja kunnallistekniikan suunnittelusta. Monien lautakunta ja valtuustokäsittelyjen jälkeen päästään vihdoin rakentamaan. Työntekijät vaihtuvat ja tekemisen mallit muuttuvat, kaikessa pitäisi olla yksi johtava teema. Esteettömyys.

Miten siihen päädytään? Koordinoiko tätä kukaan? Ei, koska esteettömyysasiamiestä ei ole. Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta teki Joensuun kaupungille aloitteen esteettömyysasiamiehen viran perustamisesta, mutta tuo virka on yhä käsittelyssä. Milloin tähän kaupunkiin saadaan esteettömyysasiamies?

Samanlaisena voimavarana näen käyttäjäarvioijat esteettömyyskartoittamisessa. Tiivis koulutettu ryhmä käy läpi eri rakentamisen vaiheita ja kertoo huomaamistaan epäkohdista ennen kuin ne pääsevät murentamaan kokonaisvaltaista esteettömyyttä.
Käyttäjäarvioijat on koulutettu joukko ihmisiä, jotka joutuvat päivittäisessä elämässä kohtaamaan sen tosiasian ettei pääse, ei kuulu, eikä näe eikä tule huomioiduksi, koska ympäristö on esteellinen. Verkostoituminen auttaa monipuolistamaan kartoituksen tuloksen, esteettömyysraportin sekä käyttäjiä että rakentamisesta vastaavia tyydyttäväksi.

Kaupunkiin ovat sekä Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta ja vammaisneuvosto ehdottaneet vammaisasiamiehen /esteettömyysasiamiehen viran perustamista. Näin on mainittu jopa Joensuun vammaispoliittisessa ohjelmassa. Asian pitäisi olla valmistelussa. Mutta jäikö se kuntaliitosten taa piiloon vaikka se piti ottaa puheeksi kuntaliitoksia tehtäessä? Muistaako sitä enää kukaan?

Vuodesta 2002 vuoteen 2004 kaupungissa toimi esteettömyyttä kartoittava käyttäjäryhmä osana Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus –projektia. Mihin meidät on unohdettu? Meidän koulutustamme ei ole hyödynnetty eikä jo tekemiämme kartoituksia ole huomioitu. Kysynkin lopuksi, onko Joensuun kaupungin esteettömyyttä julkituova imago kuihtumassa kokoon?

Koska puheenvuoroni aihe oli vuoropuhelun merkitys esteettömyydessä, niin voinemme kaiketi yhdessä pohtia sitä onko mahdollista synnyttää rakentavaa vuoropuhelua esteettömässä mielessä päättäjien ja kaupunkilaisten välille?

Salli Alajuuma
Käyttäjäarvioija

Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan

JULKILAUSUMA

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet Espoosta, Laitilasta, Lappeenrannasta, Tampereelta ja Turusta ovat kokoontuneet Turussa 27.10.2008. Yhteiskokous on ollut ensimmäinen ja siinä on keskusteltu esteettömyysasiamiehen työstä eri paikkakunnilla.

Asiamiesten tehtävänä on valvoa esteettömyyden toteutumista lain, ohjeiden ja kunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunta on esteetön, kun jokainen ihminen voi iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tai sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ympäristöä ja rakennettua tilaa pidetään esteettömänä silloin kun tämä tavoite toteutuu käytännössä. Esteettömyys ei siis ole pelkästään liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Se on yhteiskunnan laadun ja toimivuuden mittari.

Esteettömyys on tärkeä työkalu toteutettaessa kestävän kehityksen vaatimuksia. Esteettömyys on välttämätön ominaisuus myös elinkaariajattelussa. Sekä kestävän kehityksen että elinkaariajattelun tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi saada aikaan huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä, lähinnä sosiaali- ja terveyskulujen osalla. Turhien korjaus- ja muutostöiden välttäminen saa aikaan säästöjä muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Ennen muuta esteettömyydellä parannetaan kaikkien, myös vammattomien ihmisten, elämän laatua.

Tämän päämäärän toteuttamiseksi kunnalliset esteettömyys-asiamiehet ovat päättäneet antaa seuraavan julkilausuman.


Rakennusten esteettömyydestä

Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräykset ja ohjeet esteettömästä rakennuksesta. Laki velvoittaa noudattamaan sen määräyksiä. Ohjeiden noudattaminen on harkinnanvaraista. Kuitenkaan pelkkien määräysten noudattaminen ei riitä takaamaan sitä, että julkisesta rakennuksesta tulisi toimivalla tavalla esteetön eli saavutettava. Tapauskohtaisesti tarpeellisia ohjeita ei vapaaehtoisesti osata noudattaa. Sen johdosta kunnallisten esteettömyysasiamiesten mielestä ainakin osa ohjeita, esteettömyyden toteutumisen kannalta välttämättömimmät, tulee muuttaa määräyksiksi.

Yli 60 % uusistakin asunnoista on pientaloissa. Kunnalliset esteettömyysasiamiehet tuovat julki erityisen huolensa niiden esteellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomaisten nykyinen käytäntö on hyväksyä pientalot ilman lain edellyttämää esteetöntä sisäänkäyntiä. Sitä ei korvaa irrallinen luiska, koska luiskaa ja sen toimivuutta ei loppukatselmuksessa varmisteta. Pientalojen esteettömyys ei ole ainoastaan mahdollista vammaista asukasta varten, vaan palvelee muitakin talossa käyviä, vaikkapa huonosti liikkuvia isovanhempia, mutta myös asukkaita vaikkapa lasten-vaunujen siirtämisessä sisään ja ulos.

Hyvällä suunnittelulla sisäänkäynnit voidaan lähes aina toteuttaa esteettöminä. Pientaloteollisuuden etu ei saa olla tärkeämpi kuin asukkaiden etu.


Ulkotilojen esteettömyydestä

Käytännön ohjeisto ulkotilojen suunnittelusta on syntynyt vuonna 2004 Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä esteettömään suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon keskittyneen SuRaKu-projektin tuloksena. Kunnalliset esteettömyys-asiamiehet esittävät, että nämä ns. SuRaKu-ohjekortit muodostetaan Rakentamismääräyskokoelman kaltaiseksi velvoittavaksi määräyskokoelmaksi. Siten on mahdollista saada aikaan koko maata koskevat yhtenäiset ulkoalueita koskevat normit. Tämä on hyvin tärkeää kaikille eri tavoin vammaisille. Etenkin näkövammaisten turvallinen liikkuminen missä päin Suomea tahansa edellyttää sitä. Eri pintamateriaalien sokeille antama informaatio ei saa olla erilainen eri paikkakunnilla.


Kunnallisesta esteettömyystoiminnasta

Esteettömyysasiamiehen tulee mm. käynnistää ja ylläpitää yhteydenpitoa sekä kunnallisten että yksityisten suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken ja luoda toimiva järjestelmä esteiden välttämiseksi luonnollisena osana kaupungin hallintoa. Lisäksi hänen tulee kouluttaa, neuvoa ja opastaa kaikissa esteettömyyteen liittyvissä asioissa. Tehtävä edellyttää monialaista asiantuntemusta ja asioihin keskittymistä. Siksi kunnalliset esteettömyysasiamiehet toivovat, että kaikki kunnat nimeäisivät esteettömyysasiamiehen. Saavutettava, esteetön yhteiskunta toteutuu ja yhteiskunnallisiin säästöihin päästään, kun esteettömyys kuuluu itsestään selvänä osana kunnan jokaisen hallintokunnan toimintaan.

Turussa 27.10.2008

Jaana Länkelin
Espoon kaupungin esteettömyysasiamies

Pekka Askola
Laitilan kaupungin esteettömyysasiamies

Mauri Backman
Lappeenrannan kaupungin esteettömyysasiamies

Jukka Kaukola
Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Mitä kuuluu esteettömyysasiamiehille?

Viime vuosina on Suomeen ilmestynyt pieni, mutta kasvava asiantuntijaryhmä: esteettömyysasiamiehet. Esteettömyysasiamies toimii useimmiten kaupungin palveluksessa, mutta heitä löytyy myös järjestöistä. Tulevalla viikolla minulla on tilaisuus tavata heitä esteettömyysyhdistyksen toiminnan puitteissa, ja kiinnostuin siitä, mitä kuuluu eri organisaatioissa toimivien esteettömyysasiamiesten toimenkuvaan.

Tutustuin Invalidiliiton järjestämän seminaarin "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) julkaisuun. Siinä 8 esteettömyysasiamiestä ja yksi seurakunnan esteettömyysyhdyshenkilö kertovat työstään.

Tiedon hankinta ja tiedottaminen liittyvät kaikkien esteettömyysasiamiesten työhön. He ovat oman organisaationsa esteettömyysasiantuntijoita, ja jos he eivät jotain ennestään tiedä, heidän on osattava etsiä tietoa. Lisäksi erilaiset lausunnot ja kannanotot kuuluvat olennaisesti työhön. Esteettömyysasiamiehen on oltava jatkuvasti ajan tasalla, sillä esimerkiksi kaupungeissa saavutettavuuteen vaikuttavia ratkaisuja tehdään useilla eri hallinnon aloilla.

Usein kunnallinen esteettömyysasiamies toimiikin yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa, hän myös kartoittaa esteettömyyttä yksin tai yhteistyötahojen kanssa. Moni heistä on myös raportoinut oman kaupungin esteettömyyden tilasta ja on valmistellut esteettömyysohjelmaa tai -hankkeita. Tyypillisesti sijoitusyksikkönä on tekninen virasto. Tampere on toiminut eri tavalla ja yhdistänyt vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävät.

Kun suurin osa toimii paikallisella tasolla omassa kaupungissa niin järjestöjen, esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyysasiamies toimii valtakunnallisella tasolla. Työhön kuuluvat samantyyppiset tehtävät, haasteet ja yhteistyö, mutta laajemmassa mittakaavassa. Valtakunnan tasolla kehitetään verkkotiedotusta, koulutusmateriaaleja ja ohjeita, joita paikallisen tason asiantuntijat ja muut toimijat voivat hyödyntää.

Valtakunnallinen esteettömyysasiamies meiltä siis vielä puuttuu. Nyt valtakunnan tason työtä tehdään järjestöissä ja erilaisissa verkostoissa.

Lisätietoja:
Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.