Vuosi vaihtuu kohta......

Vuosi 2010 lähestyy loppuaan ja vuodenvaihde häämöttää heti Joulun takana. On aika kiittää kuluneesta vuodesta, kiitos! 

Vuoden vaihteen jälkeen Esteettömyysyhdistys ry:n hallituksen johdossa on uusi puheenjohtaja, Jyrki Posti ja hän luotsaa yhdistystä kohti uusia tuulia ja haasteita

Toivotan kaikille esteettömyysaktivisteille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011!

Terveisin

Mervi Valta

Yhteinen asia, mutta erilainen elämäntilanne

Olen luvannut pitää luennon rakentamisen esteettömyyteen liittyvistä haasteista vammaisten ja vanhusten näkökulmasta. Ensin aiheen asettelu tuntui hyvältä ja asialliselta – vaikuttavathan ympäristön ominaisuudet molempien ryhmien toimintaan, itsenäisyyteen ja avun tarpeeseen.

Pohdittuani aihetta, päädyin kuitenkin toiseen tulokseen. On totta, että kummankin ryhmän toimintatavat ja käytössä olevat apuvälineet vaikuttavat siihen, miten ympäristön pitäisi toimia. Ympäristön esteet vaikuttavat sekä vammaisten ihmisten että ikäihmisten toimintaan ja siihen, kuinka itsenäisesti he pystyvät toimimaan.

Kun näkökulmaa laajennetaan ja siirrytään pois hoivan, hoidon ja huolenpidon saralta, asia näyttäytyykin aivan uudenlaisessa valossa. Vammaisuus ja vanhuus eivät ole yksi ja sama asia. Jos hyväksymme näkökulman, että esteettömyyden eli toimivuuden näkökulmasta kummallakin ryhmällä, vammaisilla ja ikäihmisillä, on samat tarpeet, olemme tipahtaneet asemapiirroksen ulkopuolella emmekä enää erota metsää puilta.

On aika hylätä pelkästään huolenpitoon perustuva näkökulma ja tunnustaa, että vammaisten ihmisten pitäisi elää ikäkautensa mukaista, täysipainoista elämää tarvitsemiensa palvelujen, avun ja apuvälineiden tukemina. Kouluikäisenä käydään koulua, aikuisena tehdään töitä. nuorina aikuisina etsitään elämänkumppania ja perustetaan perhe sekä keski-iän jälkeen ikäännytään kuten ei-vammaiset ihmisetkin tekevät. Jo perheen perustaminen sekä vammaisille että ei-vammaisille ihmisille, tuo haasteita sekä esteettömyydelle rakennetussa ympäristössä että yhteiskunta rakenteille yleensä. Esimerkiksi perheen perustamiseen liittyvät perheasunnot ja työssä käyminen sekä arki elämään liittyvien asioiden hoitaminen, kuten vaikkapa ruoka ja harrastukset. Toki ruokaa ja harrastukia tarvitsevat myös ikäihmiset.

Ikäihmisten elämän suunnittelu on kuitenkin erilaista kuin lasten, nuorten tai työikäisten. Yli 65 –vuotiaana voidaan toki etsiä uutta kotia tai elämänkumppania, mutta ei yleensä enää hankita lapsia eikä käydä töissä. Nämä asiat vaikuttavat suoraan siihen, millaisia palveluja asunnon lähiympäristössä on oltava ja myös siihen, minkä kokoinen asunto on tarkoituksen mukainen. Lapsiperheet tarvitsevat päiväkoteja, peruskouluja jne. Ikäihmisille riittävät omaan elämään ja harrastamiseen liittyvät palvelut.

Mitä yritän sanoa? Esteettömyys on rakennetun ympäristön ominaisuus, jonka pitää pystyä vastaamaan ihmisten toiminnallisiin haasteisiin. Toiminnalliset haasteet voivat syntyä vamman, sairauden tai iän vuoksi. Asioita ei kuitenkaan saa eikä pidä niputtaa, vammaisuus ja ikä eivät ole samoja asioita eivätkä aiheuta samoja toiminnallisia haasteita.

Esteettömyyspohdinnoin
Mervi Valta

VAILLINAINEN ESTEETTÖMYYS ON OSA KESKENERÄISTÄ YHDENVERTAISUUTTA

Esteettömyysyhdistys ry
Syyskokous 2010

Kannanotto
13.11.2010

VAILLINAINEN ESTEETTÖMYYS ON OSA KESKENERÄISTÄ YHDENVERTAISUUTTA

Yhdenvertaisuussuunnitelmien laadintaohjeiden mukaan viranomaisten tulisi panostaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen tekemällä esteettömyysselvityksiä. Useasta näkökulmasta tehtävä esteettömyyskartoitus tuottaa konkreettista tietoa siitä, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä ympäristön toimivuuden ja esteettömyyden parantamiseksi.

Esteettömyysyhdistys ry:n jäsenet ovat törmänneet siihen, että tavanomaiseen elämään kuuluvia toimia ei voi suorittaa toimivuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden puutteiden vuoksi. Toimivuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi Esteettömyysyhdistys ry esittää seuraavaa:

1. perustetaan valtakunnallinen esteettömyysasiamiehen tehtävä. Asiamiehen tehtävänä on koordinoida ja organisoida valtakunnallisen ja kunnallisen esteettömyystyön yhdenmukaistamista ja viedä esteettömyysasiaa käytäntöön muun muassa ministeriöiden kautta.  
2. esteettömyyttä ohjaavaa lainsäädäntöä ja mitoitusta on täsmennettävä ja tarkennettava nykyaikaisen lainsäädännön ja yhteiskuntakehityksen tasolle ja
3. esteettömyystieto pitää sisällyttää kaikkeen perus-, lisä- ja täydennyskoulutukseen.

ESTEETTÖMYYSYHDISTYS RY

Kansainvälinen Valkoisen kepin päivä 15.10.

Valkoinen keppi on liikkumisen apuväline henkilölle, joka ei pysty liikkumaan turvallisesti ja itsenäisesti näön / näköaistin avulla. Valkoinen keppi toimii tuntoaistin apuna ja sen avulla liikkuja saa tiedon muun muassa kulkureitin tasoeroista, pintamateriaaleista, reunakivistä ja reitillä olevista vyötärön alapuolisista esteistä. Valkoinen keppi kertoo muille liikkujille, että kepin käyttäjällä on näkövamma. 

Lisätietoja
Näkövammaisten Keskusliitto ry

White Cane Day, Englanninkielinen

Sillanrakentajat kulttuuripääkapungin tekijöinä Turussa

  Turku on vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kynnys ry on aktiivisesti mukana järjestämässä tapahtumia: tulossa on tanssia, elokuvaa, kursseja, näyttelyitä ja TaiKa -päätösfestivaali. Lisäksi järjestetään apuvälinesuunnittelukilpailu, jonka nimi on Makein Apuväline Ikinä. Sillanrakentajat on yhteinen nimi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumille, joissa tuodaan esiin vammaisuuteen ja vammaispoliittiseen taiteeseen liittyviä näkökulmia.

Kynnys ja Turku2011-säätiö järjestävät Turussa 4.11.2010 koulutusta siihen, miten järjestetään saavutettava kulttuuritilaisuus. Tilaisudessa esiintyy muiden muassa Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki Haulisto.

Lisätietoa koulutuksesta löytyy Kulttuuria kaikille-sivustolla.


Seuraa Sillanrakentajien kulttuuritarjontaa ja toimintaa verkkosivuilta.

Sillanrakentajat, Turku 2011


Osallistu apuvälinesuunnittelukilpailuun.


Makein Apuväline Ikinä - kilpailun säännöt

Kerro muistosi rakennuksesta

Alvar Aalto - museo kokoaa ihmisten muistoja rakennuksista  ja  yleensä rakennetusta ympäristöstä.  Tarinat julkaistaan Internetissä Kävin täällä -sivuston blogissa.


"Kävin täällä -sivusto on tarkoitettu eri-ikäisten ihmisten paikkatarinoille, muistoille ja kohtaamisille rakennetussa maisemassa. Sivuston tarkoituksena on kerätä erilaisia kuvauksia – tekstejä ja kuvia – ihmisiä puhutelleista, mieleen painuneista paikoista: merkityksellisiksi muodostuneista tiloista, maisemista tai näkymistä."

Oman tarinan lähettäminen onnistuu lähettämällä tarina ja mahdollinen kuvaliite sähköpostitse Kävin täällä -sivuston toimittajille.

Käy ensin tutustumassa kampanjan ohjeisiin, ja jos kiinnostut, kerro oma tarinasi. Toimittajat muokkaavat tarinat ja ne julkaistaan nimimerkillä.  Osallistumisaikaa on tämän vuoden loppuun.

Lisätietoja:

Kävin täällä - blogi

Ohjeet osallistumiseen

Kela on Vuoden selväsanainen

Selkokeskus on myöntänyt Kelalle "Vuoden selväsanainen" -palkinnon selkokielen käytöstä esitteissä.

Selkokielisistä esitteistä onkin saatu asiakkailta niin hyvää palautetta, että Kelassa jo harkitaan kannattaako muita esitteitä enää julkaista. Selkoesitteitä julkaistaan pian myös ruotsiksi.

Kelan tiedote palkinnosta.

Tutustu selkoesitteisiin netissä.

Kelan selkoesitteet

Syyskokous Kuopiossa la 13.11.

Esteettömyysyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 2010 pidetään la 13.11.2010 klo 13.00 alkaen Kansalaistoiminnan keskus Tukipilarissa, Koljonniemenkatu 2, 2 krs., Kuopio.

Palkitussa opiskelijatyössä kehitettiin nettisivusuunnittelua kuurojen kulttuurin ehdoilla

Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Suvi Kitunen on saanut kansainvälisen palkinnon opinnäytetyöstään.  Hän kehitti verkkosivuston suunnittelua, jossa otetaan huomioon kuulovammaisten kulttuuri sekä viittomakieli äidinkielenä.

Opinäytetyön tuloksia on käytetty hyväksi Kuurojen liiton sivustolla www.knack.fi

Työ palkittiin Kestävän kehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden sarjassa.  Tunnustuksen antoi maailman laajin taide-, design- ja media-alan koulutusta ja tutkimusta edustava verkosto Cumulus.

www.knack.fi on erilainen verkkosivusto ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. 

Lisätietoja:

Aalto-yliopiston uutinen palkinnosta

Suvi Kitusen kotisivu

Miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä?

Vastausta siihen, miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita, etsitään Hyvä Ikä 2010 -messuilla Tampereella.

Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 1.10. klo 10.30–12.30. Paikka on Tähtien Sali, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Tilaisuuden järjestävät KÄKÄTE-projekti ja VTT.

Lisätietoja Hopeamarkkinat- keskustelutilaisuudesta.


Esteettömiä ratkaisuja tarvitsevien ihmisten näkökulmasta yhteiskunnan ilmapiiri joskus tuntuu jopa esteettömyyden vastaiselta. Yksi tuore esimerkki tästä on esteettömyysyhdistyksen käyttäarvioijien kokemukset Kuopion asuntomessuilla. Ryhmän tavoitteena oli tutustua asumisen uusiin ideoihin ja ratkaisuihin, mutta sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivät vain yhteen messukohteeseen sisään. 

Hyvä Ikä 2010 - messuilla pohditaan asumisen, teknologian ja tietoteknologian esteettömyyden edistämiseen liittyviä haasteita. Väestön ikääntyessä voisi olettaa esteettömyyden kiinnostavan yrityksiä kilpailuetuna, mutta miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita?

Jos pääset mukaan tilaisuuteen, lähettäisitkö meille mielipiteesi keskustelusta. Sähköpostimme on esteettomyysyhdistys (at) gmail.com . Jos kirjoitat tilaisuudesta blogiisi, niin lähettäisitkö meille linkin?

12.-18.9. vietetään epilepsiaviikkoa

Epilepsialiiton verkkosivulla on tietoa kampanjaviikon paikallisista tapahtumista ja tositarinoita epilepsiasta. Voit myös testata tietosi epilepsiasta.

Epilepsialiitto

Asumispalvelusäätiö ASPA:n oppaassa "Turvallinen asuminen ja epilepsia" on tietoa epilepsiasta ja esteettömyydestä.

ASPA: Turvallinen asuminen ja epilepsia

Jyrki Kasvi kirjoittaa digitaalisista kynnyksistä Tietokone - lehdessä

Tietokone -lehdessä 6/2010 Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoittaa tietotekniikan esteettömyydestä, joka on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen teema. Palvelut, viestintä ja yhteydenpito toisiin ihmisiin toteutuvat verkossa yhä useammin ja monipuolisemmin. Ovatko nämä mahdollisuudet kaikkien käytettävissä?

Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää. 

Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.

Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä  


Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä.  Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.

Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:

"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."

Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.

Kakkoskodissa kompastelematta otsikoi Meidän Mökki

Uusimassa Meidän Mökki- lehdessä (07/2010) esitellään kesähuvila, joka on suunniteltu esteettömäksi pyörätuolin käyttäjälle. Sen rakensi perhe, jossa yksi lapsista käyttää pyörätuolia. Näin koko perhe pääsee nauttimaan mökkeilystä järven rannalla. Samalla rakennettiin elinkaariasunto. Lehdessä todetaan, että esteetön mökki ja piha on sijoitus tulevaisuuteen.

Jutussa esitellään toteutettuja ratkaisuja kuvissa ja perheen kertomana. Hyvin kirjoitettu esittely antaa lukijalle selkeästi tietoa esteettömyydestä ja sen merkityksestä. Erilaisten teknisten ratkaisujen merkitys kerrotaan lukijalle perheen arjen näkökulmasta. Tällaisia esteettömästä asumisesta kertovia juttuja saisi mielellään olla useammin lehdissä.

Esteettömyystietoa on työläs saada, kun tavoitteena on rakentaa esteetön mökki.

Perhe oli itse mukana suunnittelemassa muutoksia talotehtaan valmishuvilaan. Varsinaisen asunnon suunnitteluun saa apua kunnalta, mutta mökin suunnittelussa on pärjättävä omin avuin, kertoo perheen äiti. Esteettömyys ei ollut tuttua talotehtaan suunnittelijalle, ja konkreettista tietoa oli hankala löytää edes netistä. Saunatilojen suunnitteluun osallistuikin perheen tuttu arkkitehti. Pihan suunnittelussa perhettä auttoi maisema-arkkitehti.

Usein yhdistyksen piirissä on keskusteltu siitä, että käyttäjän ensikäden kokemusta ja toisaalta olemassa olevaa tietoaa ei ole helppo yhdistää. Eri nettisivustoilla on esteettömyyden neuvontaa, mitoitusohjeita ja kartoituspohjia. Niiden löytäminen ja käyttäminen suunnittelun apuna on eri juttu. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen vaatii suunnittelijalta kuuntelemista ja asiantuntemusta. On monia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuus pitäisi hallita. Hänen tulisi ymmärtää, miksi asiakas haluaa tietyn esteettömän tai muunneltavan ratkaisun, ja miten suuri merkitys toimivilla esteettömillä ratkaisuilla on asiakkaalle. Tämä koskee kaikkia, jotka osallistuvat toteutukseen, sillä pienikin tietokatkos voi aiheuttaa virheen.

Monien osasten on satuttava kohdalleen, että kokonaiseen rakennukseen saadaan toivottu lopputulos. Tästä on esimerkki lehtijutussa. Ikkunoiden korkeuden ennakointi epäonnistui, ja sen takia jo tilattuja matalampia keittiön työpöytätasoja ei voitu toteuttaa. Keittiö ei toteutunut tilauksen mukaisesti, vaikka yhteistyö sujui ongelmitta. Sattui mittavirhe.

Lehden toisessa esteettömyys-jutussa otetaan esille se, että suomalaiset mökinomistajat ovat keskimäärin 60-vuotitaita. Mökkeily on monen iäkkään suomalaisen mieliharrastus jutussa todetaan. Esteettömiä ratkaisuja kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omaan mökkiin, tulevaa ennakoiden. Esteettömyyskeskuksen (Eske) pääsihteeri, arkkitehti Maija Könkkölä kertoo esimerkkejä esteettömyyden toteutuksesta. Suunnitteluneuvoja voi kysyä Eskestä tai omasta kunnasta.

Lisätietoja esteettömästä asumisesta netissä:

Eske, esteettömyystiedonkeskus

Esteettömän asumisen sivut, toimivakoti.fi

Suomen VAMPO - Kuuluuko asiakkaan eli yksilön ääntä?

Valtakunnallisen vammaisneuvoston (VANE) sivuilta löytyy kansalaisnäkökulma Vammaispoliittiseen ohjelmaan, tuttavallisemmin Suomen VAMPO.

Mervi Valta luki vammaispoliittista ohjelmaa kansalaisen näkökulmasta ja esitti puheenvuoron VAMPOn  julkistamistilaisuudessa 26.8.2010. Puheenvuoro on julkaistu VANEn verkkosivuilla kuukauden kolumnina. Siinä pohditaan, millainen on matka visioista konkreettiseen toimintaan ja arkeen. Auttaako VAMPO toteuttamaan laajempia valinnan mahdollisuuksia tai jopa yhdenvertaisia valinnan mahdollisuuksia vammaisille ihmisille?

Lue puheenvuoro VANEn sivuilta: 

VAMPOn toimenpiteet velvoittavat konkreettiseen vammaispoliittiseen työhön

www.esteeton.fi on esteettömyystiedon keskus Internetissä

Invalidiliiton esteettömyyssivut osoitteessa www.esteeton.fi tarjoavat monipuolisesti tietoa.

Ajankohtaista osiosta löytyy Tapahtumakalenteri, jota kannattaa seurata. Linkki tapahtumakalenteriin löytyy tämän sivun oikeasta palkista ja sen avulla saat helposti tietoa tulevista tapahtumista.


Verkkopalvelua esteeton.fi ylläpitää Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE. 

Lisätietoa:
www.esteeton.fi

Turun esteettömyystoiminnalla suuri merkitys kaupungin ja koko maan kannalta

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on ilmoittanut, ettei se voi jatkaa esteettömyysasiamiehen tointa nykyisen asiamiehen jäätyä eläkkeelle vuoden 2011 marras­kuusta. Lautakunta katsoo toimen kuitenkin tarpeelliseksi. Esteettömyysasiamies on ollut toimessaan 1.5.2004 alkaen. Hän toimii myös esteettömyyden toteutumista seuraavan työryhmän puheenjohtajana.

Kaupunginhallitus on ilmoittanut ottavansa asian käsit­telyyn syksyllä 2010. Turun kaupungin esteettömyysohjelma edellyttää esteet­tömyys­asia­miehen toimen vakinaistamista. Mikäli esteettömyysasiamiehen tointa ei jatketa, on todennäköistä esteet­tömyys­toiminnan kuihtuminen.

Selvittääkseen mitä merkitystä asiamiehen johdolla tehdyllä esteettömyys­toiminnalla on ollut, on esteettömyysasiamies suorittanut aiheesta koko maan kattavan kyselyn helpottaakseen kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Se on lähetetty kaik­kiaan 71 vastaanottajalle. Heiltä on pyydetty vastausta kysymyk­siin Turun esteettömyystoiminnan merkityksestä Turun ja koko maan kannalta.

Kaikkiaan 25 vastaanottajaa on vastannut kyselyyn. Yleisesti vastaukset ovat Turkua ja sen esteettömyysasiamiestä kiittävät, suo­rastaan mairittelevat. Turun toimintaa esteettömyyden hyväksi arvostetaan ja sen saavutukset tunnetaan sekä Turussa että sen ulkopuolella, jopa jossain määrin ulkomaillakin. Turkua pidetään Helsingin ohella esteettömyyden edellä kävijänä. Yksikään vastaajista ei ole ilmaissut tyytymättömyyttä toimintaan.

Korvaamattomana vahinkona Turun ja koko maan kannalta pidetään, jos esteettömyys­asiamiehen tointa Turussa ei vakinaisteta ja jatketa. Se samaistetaan esteet­tömyystoiminnan jatkumiseen. Yksikään vastanneista ei usko toiminnan juur­tuneen luonnolliseksi osaksi kaupungin hallintorutiineja ja yhteiskunnan toi­mintaa, mihin Turun esteettömyysohjelma 2005–2012 pyrkii.

Ohessa Raportti kyselystä esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta ja esteettömyystoiminnan jatkamisesta Turussa.

Linkki: Kysely esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta -raportti


Raportin liitteenä olevat vastaukset kyselyyn saa pyydettäessä esteettömyysasiamieheltä, joka antaa auliisti myös lisätietoja asiasta.

Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies

Suomen vammaispoliittinen (2010-2015) ohjelma on valmistunut

Ohjelman julkaisun nimi on "Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle"

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa kerrotaan, että vammaisten asemaa parannetaan konkreettisin toimin. Vammaispolitiikan painopiste on siirtynyt hoivasta ja hoidosta kohti ihmisoikeus- ja perusoikeusajattelua. Tämä näkyy myös vammaispoliittisessa ohjelmassa. Se koskee kaikkia hallinnonaloja ja tiedotteessa todetaankin, että kaikkialla hallinnossa toteutetaan vammaispolitiikkaa - joko paremmin tai huonommin.  Hyvää vammaispolitiikkaa on sellainen, jossa otetaan huomioon päätösten  ja toiminnan vaikutukset vammaisten ihmisten elämään. Tähän vammaispoliittinen ohjelma tähtää.

Oman toiminnan vaikutukset vammaisten ihmisten elämään jäävät meiltä erittäin usein huomaamatta.  Arkipäiväinen esimerkki on se, kun polkupyöriä usein pysäköidään luiskien päälle tai eteen. Tämä arkinen päätös voi vaikuttaa siihen, pääsekö toinen ihminen sisälle rakennukseen vai ei. Toivotaan, että ohjelman myötä julkisen hallinnon työstekijöiden ja päättäjien on helpompi tiedostaa omien päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään, ja että myönteistä asennetta löytyy konkreettisiin toimiin esimerkiksi esteettömyyden toteuttamiseen.



Lisätietoa:
Vammaispoliittisen ohjelman esittely STM:n verkkosivuilla 

Vanmmaispolittinen ohjelma Valtakunnallisen vammaisneuvoston verkkosivuilla 

Käyttäjäarvioijat vierailivat Kuopion asuntomessuilla

Esteettömyysyhdistyksen käyttäjäarvioijaryhmä vieraili 29.7. Kuopion asuntomessuilla. Vierailusta on tulossa raportti. Ryhmä, jossa oli mukana 5 käyttäjäarvioijaa ja 4 avustajaa, kävi tutustumassa ennakkotietojen perusteella helppokulkuisimpiin kohteisiin. Ryhmän näkökulmana oli apuvälineiden kanssa liikkuminen.

Asuntomessujen kohteista ryhmä oli saanut ennakkotietoa Savon Sanomien lehtijutusta. Siinä kerrotaan alueen haasteellisuudesta pyörätuolin käyttäjälle. Jutussa annetaan lista messujen yksikerroksisista kohteista, joihin pyörätuolin käyttäjän olisi mahdollista tutustua, jos sisäänpääsy järjestetään luiskalla.

Asuntomessuilla esteettömyys ei ole ollut teemana. Näin myös Kuopiossa. Kuopion asuntomessujen ohjeessa "Asuntomessut kaikille" vain 6 kohdetta 39:stä oli merkitty esteettömiksi, sillä ainakin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen oli järjestäjän mukaan pääsy pyörätuolin käyttäjillä.

Tämäkin osoittautui vierailun aikana liian optimiseksi. Vaikka rakennuksiin oli tehty messuvieraita varten väliaikaiset luiskat, niin asuntoihin ei päässyt sähköpyörätuolilla sisälle, sillä ulko-oven edessä ei ollut tilaa kääntää pyörätuolia. Sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivätkin tutustumaan sisältä vain yhteen asuntoon.

Käyttäjäarvioijien yhtenä tavoitteena oli katsella asuntoja sillä silmällä, voisiko asunto olla toimiva koti pyörätuolin käyttäjälle. Useimmista asunnoista jäi mieleen monet portaat ja terassit, ylä- tai alakertaan vievät kapeat ja jyrkät portaat, ja pihojen tasoerot ja katujen korkeat reunakivet. Liikkuminen pyörätuolilla on alueella erittäin haasteellista ja useille mahdotonta tai turvatonta ilman avustusta. Ryhmä arvioi, että alueella alempana sijaitsevien rivitalojen asunnoista voisi saada asunnonmuutostöiden jälkeen toimivia koteja.

Raporttia vierailusta valmistellaan ja se julkaistaan täällä myöhemmin.

Lisätietoa

Asuntomessujen Esteettömyys asuntomessuilla -tiedote.

Savon Sanomien artikkeli: Pyörätuolilla pääsee useimpiin messukoteihin

"Ole esteetön minulle"

Muistelen, että lapsuudessa oli sanonta ”Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle”. Vanhaa hokemaa voisi mukauttaa rakennusten esteettömyydestä muotoon ”Kolme sanaa talolle, ole esteetön minulle”.

Tulevaisuuteen luotaavissa, mielikuvitukseen perustuvissa amerikkalaisissa elokuvissa hyödynnetään virtuaalimaailmaa. Elokuvissa ihmisen päähän pannaan erilaisilla sensoreilla varustettu kypärä tai käteen sujautetaan vastaavanlainen hanska – tai voi olla, että elokuvissa ihmiselle puetaan sekä kypärä että hanska. Niin tai näin, pukineitten avulla ihmisen aivot loihtivat esiin kuvitteellisen, virtuaalimaailman. Silmän isku, pupillin värähdys tai puristus hanskassa ja kaikenlaista alkaa tapahtua – täysin mielikuvituksissa, mutta silti kehon mukaansa tempaisevasti, ikään kuin toimittaisiin oikeasti.

Miltä mahtaisikaan tuntua, kun astellessani rakennukseen päähäni ilmestyisi erilaisilla antureilla ja sensoreilla varustettu kypärä. Kypärän avulla saisin sähkömagneettisen yhteyden ympäristööni ja voisin vapaasti säädellä ja muuttaa tilan ominaisuuksia. Sen lisäksi, että kypärästä olisi langaton yhteys tilan säätöhanikoihin, se pystyisi aistimaan kehoni kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Hämärässä tuulikaapissa saisin aivoihini tiedon, että lisäämme valoa näkemisen turvaamiseksi. Itse voisin samalla tavalla vaikuttaa kypärän kautta olosuhteisiin. Huumaavassa taustamelussa tavaratalon kassalla voisin supista kypärääni, että lisätäänpä volyymiä kassaneidin puheiden vahvistamiseksi. Ovien edessä voisin lausua mahtipontiset sanat ”Sesam aukene” ja ovet avautuisivat. Rakennusta, jonka ominaisuuksia ohjaisin ja mukauttaisin kypäräni avulla, voisin kutsua älytaloksi.

Älyttömiltä, sen sijaan, tuntuvat asenteet, joilla esteettömyyden ja toimivuu-den kehittäminen tyrmätään. Rakentamisen esteettömyydessä näperrellään edelleen hevosrattaiden aikakaudella, älykkäästä ohjauskypärästä ei ole tietoakaan. Vaikka pyörä on keksitty jo monta kertaa, jokaisessa rakennushankkeessa sitä ryhdytään keksimään uudelleen – tai pikemminkin keksitään perusteluja sille, miksi vaihtoehtoisia ratkaisuja ei kannata toteuttaa, ei edes suunnitella. Ja vaikka suunnitelmissa olisikin jotakin todella innovatiivista, jää se yleensä irralliseksi osaksi kokonaisuutta, haavekuplaksi.

Luin, että Suomessa satsataan älyteollisuuteen ja muun muassa rakenne-taan älykkäitä talotekniikan järjestelmiä. Kännykän kilautus kiukaalle ja kiu-as alkaa lämmetä. Kotoa poistuttaessa yksi ainut napin painallus, kevyt kosketus ja kodin joka ikinen ovi lukittuu sekä pistorasioista katkeaa virta. Silti, kun on kyse ihmisistä, jotka aikuisten oikeaksi tarvitsivat vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, ajatuksemme hyytyvät ja päädymme siihen iän ikuiseen betoniluiskaan.

Pätkä luiskaa ulko-ovella on takuuvarma merkki siitä, että joku on tiennyt pyörän olemassa olosta, muttei ole muistanut hyödyntää sitä. Kun maagiset sanat ”Ole esteetön minulle” on lausuttu, talo on sylkäissyt ihmisten avustamana luiskan pätkän sisäänkäynnille – jälkikäteen ja ilman älyn häivääkään.

Mervi Niemelä

Uusi selkokielinen ääniopas Ateneumissa

Kuuluisiin suomalaisiin taideteoksiin voit nyt tutustua uuden äänioppaan avulla. Opastuksessa kuvaillaan taideteosta selkokielellä. Kuuntelin selostuksia ja ne ovat oikein mielenkiintoisia. Kuvauksia voi kuunnella verkossa ja tietenkin Ateneumissa. Nyt on helppo päivittää taidehistorian tiedot.

Selkokielinen ääniopas on toteutettu Ateneumin taidemuseon ja YLE Puheen Radion Selkouutisten toimituksen yhteistyönä. Oppaan on kirjoittanut taidehistorioitsija, vapaa museopedagogi ja selkokielellä useita teoksia kirjoittanut Satu Itkonen. Lukijoina ovat YLE:n Selkouutisten toimittajat Brita Jokinen-Morris ja Mikko Jylhä.

Tutustu äänioppaaseen netissä:

ääniopas Ateneumin verkkosivulla

ääniopas Selkouutisten verkkosivuilla

YKSISILMÄINEN SAUNATONTTU

On maanantai-aamu ja kuuntelen puolella korvalla radiota. Höristelen korviani, kuulinko uutisten lukijan mainitsevan sanan ”esteettömyys”. Päätän keskittyä seuraavien uutisten kuunteluun, olinko kuullut oikein?

Kuuntelen silmät ymmyrkäisenä, miten radiossa kommentoidaan esteettö-myydestä ja sen toteuttamiseen liittyvistä käytännön haasteista. Uutisten lukija lukee vakavalla uutisäänellään, miten pienimpäänkin yksiöön pitää tehdä pyörätuolilla mentävät ovet.

Kuuntelen uutisia ja alan hihittää – verkkokalvoilleni muodostuu kuva yksisilmäisestä saunatontusta, joka nokista nenäänsä nyrpistellen tiirailee saunaan, jossa on leveät ovet ja kauhistus, yksi ainut laude. Kuvat vilisevät verkkokalvollani ja näen, kuinka tontun ilmeet kuvaavat ihmetystä ja sitten lopulta närkästystä. Tontun eleet ja olemus kertovat ”Tämä ei ole sauna, täällä ei ole kolmen tason laudetta”.

Yhtä nopeasti kuin huvittuneisuuteni nousi, hymyni myös hyytyi. Tuijotin mielikuvani yksisilmäistä tonttua ja muodostin ajatuksissani hänelle närkästyneen vastakysymyksen ”Entäs minä?”

Heristelin tontulle sormeani ja sanoin pontevasti, olen nainen ja todennäköisesti elän pitempään kuin mieheni. Jossakin elämäni myöhäisemmässä vaiheessa asun ypöyksin rollaattorini kanssa. Mielikuvani saunatonttu tuijottaa minua takaisin ”Entäs sitten?”

Tuskastun. Ajattelen itseäni ja pohdin, että iäkkäänä naisena en jaksa ylläpitää isoa asuntoa ja pienessä asunnossa ei pääsisikään vessaan. Yksisilmäinen tonttu pakottaa minut vaippoihin ennen aikojaan tai mikä vielä pahempaa, laitokseen toisten mummeleiden joukkoon. Minä itse olisin valmis hyväksymään yksi lauteisen saunan saunaksi, jos vain pääsisin ovista sisälle silloisen poikakaverini eli rollaattorin kera.

Mieleeni pulpahtaa myös esimieheni sutkaus siitä, että esteettömät vessat ovat lentokenttiä – paljon pohjalaista lakeutta pienessä tilassa, seinät kaukana toisistaan. Olen varma, että esteettömyys ei sitä edellytä, mutta yksisilmäisyys ja osaamattomuus antavat tässä kohdassa kättä toisilleen eivätkä vapise eivätkä horju.
Vankkoja kuin tiiliseinä ovat myös asenteet. On riemastuttavaa huomata, miten rakentamisen ammattilaiset hallitsevat salaista tietoa tulevaisuudestamme. He tietävät vuosikymmeniä tai ainakin vuosia etukä-teen, kuka vanhenee ja kuka vammautuu, kenen geenit sortuvat elon tiellä ensimmäisenä ja kenestä tulee ihmiskunnan heikoin lenkki ja samalla rakennetun ympäristön suurin haaste.

Mielikuvitukseni dataprojektori hurahtaa käyntiin ja ryhdyn katselemaan mielikuvitukseni valkokankaalta asuntojen pakkovaihtoa. Arkkitehdin opastuksella valkokypäräinen yli-insinööri nappaa mummon toiseen ja rollaattorin toiseen kainaloonsa. Yli-insinööri astelee varmoin askelin kohti esteetöntä asuntoa, josta hän juuri heitti asukkaan avoimille asuntomarkkinoille, pois mummon tieltä.

Mervi Niemelä

Vetoomus: Näkövammaisten asema tietoyhteiskunnan jäseninä turvattava

Näkövammaisten Keskusliitto kerää näkövammaisten tietokoneen käyttäjien  aloitteesta  nimiä vetoomukseen, jolla RAY:n päättäjille osoitetaan  tietokoneen ja sen apuvälineiden tärkeys näkövammaisille ihmisille.

Vetoomus on allekirjoitettavana osoitteessa  www.tietoasokeille.net heinäkuun loppuun asti.

Professori Kokkalan selvitys rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan tilasta

Ympäristöministeriö tiedotti 16.4.2010 tuloksia selvityksestä, jossa tarkasteltiin rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan analyysin perusteella selvitysmies Professori Kokkala ehdottaa isojen keskeisten kehittämistavoitteiden määrittelyä sekä tutkimusrahoituksen suunnitteltua ja tavoitteellista koordinointia.


Esteettömyysyhdistys on lähettänyt lausunnon selvityksestä professori Matti Kokkalalle. Esteettömyyden edistämiseksi on tärkeää, että esteettömyystieto on osa rakentamisen tutkimus- ja kehittämistyötä sekä osa alan opetusta. Estettömyysyhdistys ehdottaa myös valtakunnallisen esteettömyysasiamiehen tehtävän perustamista ja että lainsäädäntöä tulisi kehittää tutkimustiedon pohjalta.

Ympäristöministeriön tiedote.

Esteettömyysyhdistyksen lausunto.

VAU edistää liikunnan esteettömyyttä - osallistu kyselyyn

Suomen vammaisurheilu ja -liikunta ry:n verkkosivuilta löytyy ESTE-kysely  rakennettujen liikuntapaikkojen käyttäjille  - ja myös heille, jotka ovat yrittäneet käyttää liikuntapaikkoja. Kyselyssä kartoitetaan, millaisia esteitä liikunnan harrastajat ovat kokeneet liikuntatiloissa. Tietoa käyttäjien kokemuksista käytetään hyväksi esteettömyyden edistämisessä.

En löytänyt tietoa siitä, miten pitkään kyselyyn saa vastata, joten kannattaa vastata pian. Kysely ei näytä kovin pitkältä. Halukkaat voivat myös ilmoittautua haastateltaviksi.

Löydät lisätietoa kyselystä ja sekä linkin kyselyyn VAU:n verkkosivuston etusivulta.

www.vammaisurheilu.fi


ESTE-hankkeessa tutkitaan osallistumisen esteitä liikunta- ja urheilutiloissa. Esteettömyys on hyödyllistä kaikille liikunnan harrastajille sekä alan ammattilaisille. Liikuntapaikathan ovat monille työpaikkoja, mitä ei tule usein ajateltua. Hanke pureutuu myös valtion ohjaukseen. Ohjaavatko opetusministeriön ohjeet suunnittelijoita ja rakentajia tekemään esteettömiä tiloja liikunnan harrastajille? Otetaanko ohjeissa huomioon käyttäjien tarpeet ja suunnittelijoiden tiedon tarpeet riittävästi? Pitäisikö ohjeita uudistaa? Miten liikuntatilojen estettömyyttä tulisi kartoittaa? Hanke toimii vuosina 2009-2011.

Lisätietoja ESTE-hankkeesta:

ESTE-hankkeen verkkosivut

Kevätkokouskuulumisia

Esteettömyysyhdistyksen kevätkokous kokoontui eilen Joensuussa Ortodoksisen kulttuurikeskuksen kirjastossa.

Kevätkokouksen asiat keskittyvät sääntöjen mukaan edellisen vuoden toimintaan ja talouteen, mutta kokouksen jälkeen oli hyvä tilaisuus keskustella myös tämän vuoden toiminnasta.

Maaliskuussa aloitetut joensuulaisten käyttäjäarviojien kokoontumiset jatkuvat kesäkuussa ja uudestaan syksymmällä. Ensimmäisellä kerralla aiheena oli käyttäjän ja suunnittelijan vuoropuhelun merkitys ja sen toteuttaminen.

Jatkossa mietitään ja ideoidaan palautteen antamista. Millaisia eri tapoja on antaa palautetta? Millaisia palautteen antamisen tapoja yhdistyksessä kehitettäisiin? Tavoitteena on kehittää yhdistyksen jäsenten käyttöön palautteen antamista helpottavia valmiiksi mietittyjä toimintamalleja.

Syksymmällä tehdään kartoituskäynti myöhemmin varmistuvaan kohteeseen. Neljännen kokooontumisen aihe on vielä avoin. Rakennuspiirustusten opiskelu on ollut yksi ehdotus.

Yhdistyksen tiedotustoimintaan on suunnitteilla oma pari kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti. Tiedotusta jatketaan entiseen tapaan verkkosivuilla ja sähköpostitse.

Alla on linkki vuoden 2009 toimintakertomukseen.

Esteettömyysyhdistyksen toimintakertomus 2009

Yhdistys täyttää 5 vuotta

Blogia on päivitetty esteettömyystuulten suunnan mukaisesti. Välillä teksteissä on käsitelty suuria asioita ja välillä vähän pienempiä, mutta tältäkin sivulta löytyy monenmoista linkkiä esteettömyystiedon äärelle.

Esteettömyysyhdistyksen toiminta perustuu tiedonvälitykseen, ja jonkin verran keskustelun herättelyyn. Yhdistyksen jäsenistö on vakiintunutta eli uusia jäseniä tulee hyvin harvakseltaan ja he, jotka ovat verkostossa mukana, seuraavat esteettömyyden toimintaympäristön muutoksia.

Kehittyäkseen yhdistys tarvitsee uusia ideoita ja ennen kaikkea toimijoita. Näin kevätkokouksen kynnyksellä, voin tuoda julki sen, että yhdistys tarvitsee uuden puheenjohtajan. Tänä vuonna, syyskokouksessa, on vuorossa puheenjohtajan valinta. Löytääkseen uudenlaisia toimintakenttiä, yhdistyksen on aika vaihtaa perän pitäjää.

Syyskokoukseen on vielä aikaa, ainakin puoli vuotta. On siis aikaa katsoa ja etsiskellä sopivaa puheenjohtajaa - tai ilmoittautua puheenjohtaja ehdokkaaksi. Olisi loistavaa, jos vuonna 2010 voitaisiin pitää oikeat puheenjohtaja vaalit!

Terveisin
Mervi Niemelä
puheenjohtaja


JK vielä runo Väinö Pihlajamaa, Tehtaan työläinen, Antti Välikangas Oy, 2006:

Tunturilla
Tule kanssani tunturille,
tule kauaksi katsomaan.
Tule suomaan silmäsi sille,
mitä eteemme aukaistaan.
On totta kuin tavaihan kaari
jo lähemmäs laskenut ois
ja tunturi tää kuin saari
meren helmassa hekumois.

Niin kaukana kaiken ranta
siniäärinä siintää noin.
Alas jäänyt se ahdas panta,
lähitienoo, min tiukkuutta koin.
Yhä aukeepi uudet aavat,
yhö vääljyyttä tuulien tien.
ja ne kasvavat, suuremmiksi saavat
vaan ihminen itse on pien.

Kyllä kannatta tunturille tulla,
kiviriuttoja kiivetä niin.
Kuin painoja pois olis mulla,
niin paljon se palkittiin.
Kuin lapsi mä laajemmalle
sain astua itsestäin -
omat ympyrät lyön hajasalle,
kun uusia aloja näin.

Uusi esteettömyyshanke

Viime aikoina on tuntunut siltä, että tulee vain uutisia esteettömyyshankkeiden päättymisestä.

Tänään kuitenkin tuli uutinen uudesta noin parivuotisesta hankkeesta Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvointia itsenäisesti toimien eli Hyvisto - hanke keskittyy asumiseen. Erityisen hyvä uutinen on se, että hanke on mukana Kokkolan asuntomessujen 2011 järjestelyissä.

Hankkeen omia nettisivuja en löytänyt, mutta pari uutista hankkeen käynnistymisestä on julkaistu verkossa.

Uutisia Hyvisto-hankkeesta.

Yleisradion juttu Hyvisto-hankkeesta.

Tiedote maakuntasivuilla Keski-Pohjanmaa.fi

Helppo avata

Reumaliitolla on vaikuttamishanke Helppo pakkaus on ETU, jonka tavoitteena on vaikuttaa päivittäistavaroiden ja lääkkeiden pakkausten suunnitteluun. Tähän tavoitteeseen ei ole helppo päästä. Tieto siitä, millainen pakkaus on helppo avata, pitää saada vietyä käyttäjiltä pakkausteollisuuteen, kauppiaille ja suunnittelijoille. Käyttäjien ja suunnittelijoiden kesken tarvitaan vuoropuhelua.

Näillä keinoin hanke edistää esteettömyyttä:

• Hanke kannustaa kuluttajia antamaan yrityksille palautetta. Sitä varten on kehitetty palautelomake.
• Käyttäjätutkimuksessa on koottu tietoa siitä, millainen on helposti avattava pakkaus. Tutkimukseen osallistui heikkovoimaisia käyttäjiä.
• Helppo avata - merkki voidaan myöntää pakkaukselle, joka todetaan avattavuustestissä helpoksi avata.
• Hanke järjesti keksintökilpailun.

Lisätietoja löytyy hankkeen verkkosivuilta.

Helppo pakkaus on ETU - Easy to use.

Etäpalvelu, mitä se on?

Esteettömyysyhdistys on ehdottanut Kuntaliitolle laajempaa etäpalvelujen käyttöönottamista kuntien asiakaspalveluissa. Etätulkkaus helpottaa tulkkien saatavuutta ja asiointia monenlaisissa eri tilanteissa.

Miten tällainen etäpalvelu toimii?

Esteettömyysyhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa 2009 kokeiltiin käytännössä etätulkkausta. Tulkki ei ollut kokouksessa paikanpäällä, vaan hänet nähtiin ja kuultiin videolta. Etätulkkaus toimi kokoukseen osallistujan näkökulmasta aivan yhtä hyvin kuin tulkki olisi ollut paikalla.

Tutustu etätulkkaukseen etätulkki.fi -sivustolla. Löydät sieltä esittelyvideon ja muuta tietoa etätulkkauksesta.

Lisätietoja etätulkkauksesta:

Etätulkki.fi

Etätulkkausta kehitetään Honkalampisäätiön Punos-hankkeessa (Puhevammaisten tulkkipalveluun nostetta)ja Esteettömyysyhdistys on yhteistyöverkostossa mukana. Punos-hankkeen etenemistä voit seurata hankkeen verkkosivuilla.

Lisätietoja Punos-hankkeesta:

Punos-hanke

Esteettisyysarvot eivät saa mennä yli ihmisoikeuksien

Esteettisyysarvot eivät saa mennä yli ihmisoikeuksien

”Talokaunotar kompastui esteettömyysmääräyksiin. Arabianrantaan tuleville taloille vaadi-taan useita esteettömiä sisäänkäyntejä ja lisää luiskia. Lain tiukka tulkinta yllätti rakennuttajan.”

Helsingin teollistuminen sai alkunsa, kuulemma, kun vuonna 1874 posliinituotteiden val-mistusta varten rakennettiin tehdasrakennukset alueelle, jota nykyisin kutsutaan Arabianrannaksi. Teollistumisen edellytyksiä ovat olleet kehittämistyö ja tekninen osaaminen. Arabianrannan historian ja Helsinki Kaikille -projektin toiminnan pohjalta on suorastaan häkellyttävää törmätä tapaan, jolla esteettömyyttä käsitellään ja siihen, miten siihen suhtaudutaan.

Olemme hämmästyneet siitä, miten omat asenteet naamioidaan toisten vetkuttelun
nimiin ja muita (pyörätuolinkäyttäjät) syyllistetään. Perusteluna käytetään tiukkaa lain tul-kintaa ja mahdottomia määräyksiä. Esteettömyyden toteutumiseksi yleisen ajatusmallin on muututtava. Ongelmana eivät ole apuvälineiden käyttäjät, ongelma on huonosti suunniteltu ympäristö, joka tukee yhdenlaisia toimijoita - keski-ikäisiä vammattomia ihmisiä, joilla ei ole käytössään apuvälineitä. Toimintaympäristö on käyttöliittymä. Toimivan käyttöliittymän pitää luoda käyttäjälle olosuhteet, joissa hän voi valita ympäristöstä toimintaansa tukevat elementit eli tekniset välineet, rakenteelliset ratkaisut ja toimintamallit. Toimintaympäristössä on oltava ominaisuuksia, joita käyttäjät voivat vapaasti ja omaehtoisesti valita oman toimintatapansa pohjalta - ei-vammaisina tai vammaisina ihmisinä. On aivan saman tekevää kutsutaanko tätä ympäristön ominaisuutta esteettömyydeksi vai toimivuudeksi.

Esteettömyys on hyvää suunnittelua, nykyaikaisen tekniikan tehokasta hyödyntämistä, kaikkien ihmisten kunnioittamista ja mahdollisuuksien luomista. Paljonko esteettömyys maksaa, riippuu siitä, huomioidaanko se etukäteen suunnittelussa vai jälkikäteen korjaustoimenpiteinä. Ihmisiä varten suunniteltu, rakennettu ja kunnossa pidetty ympäristö toimivuudellaan - tai toimimattomuudellaan kuvaa yhteiskunnan sivistys- ja kehitystasoa yksiselitteisesti. Kysymys on myös ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Esteettistä ja esteetöntä on mahdollista rakentaa samanaikaisesti. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia.

RI Mervi Niemelä, puheenjohtaja , Esteettömyysyhdistys ry
ja
Sari Loijas, Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri

Kevätkokous 2010 Joensuussa

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2010 pidetään la 17.4.2010 klo 14 alkaen Ortodoksinen Kulttuurikeskus, kirjasto, Kauppakatu 44, Joensuu.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § mukaiset asiat (Säännöt: http://www.esteettomyys.net).

Kahvituksen järjestämiseksi ilmoittautumiset 3.4.2010 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: esteettomyysyhdistys@gmail.com

-Hallitus-

Käyttäjälähtöisyys ja esteettömyys

Hiljaista on, elo esteettömyyden äärellä. Uutissa kerrottiin, että huoltoyhtiöt ovat vaikeuksissa lumen tulon vuoksi. Lumi, luonnon este kaikille meille, joiden on liikuttava muulla välineellä kuin jalkaisin tai suksilla. Reittien hahmottaminen on hankalaa, kun kaikki näyttää samalta, valkoiselta pinnalta. Lumipenkat ja auraamattomat reiti jättävät monet apuvälineen käyttäjät sisälle tai ainakin ulos lähdetään vain pakottavasta tarpeesta.

Tämmöisen talvisen sisäpakkotilan voisi hyödyntää vaikka niissä kuuluisissa sosiaalisissa medioissa tai kirjoittelemalla pikkujuttuja - miksei isompiakin esteettömyydestä.

Ymmärrän toisaalta senkin, ettei jokapäiväisestä elämästään jaksa aina kirjoittaa eikä varsinkaan samoja asioita moneen kertaan. Silti, jotakin eloa tähän tyyneen ja tapahtumattomaan esteettömyyseloon tarvitaan -

mitä siis ryhdytään tekemään, yhdessä?

Mervi Niemelä
puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys ry