Esteetön kaupunki 2013 -kilpailu (Access City Award)

Esteetön●kaupunki 2013 -kilpailun lanseeraus

Euroopan komissio pyytää kilpailutöitä kaikista jäsenvaltioista

Bryssel, 22/05/2012 – Euroopan komissio on käynnistänyt tänään Esteetön kaupunki –kilpailun (Access City Award). Vuosittain jaettavalla palkinnolla annetaan tunnustusta kaupungeille, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan kaikille, ja varsinkin vammaisille henkilöille, esteettömän ympäristön. Palkinto on osa EU:n laajempia pyrkimyksiä luoda esteetön Eurooppa: esteettömyyden parantaminen tuo kaupungeille pysyviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä, etenkin väestön ikääntyessä. Kilpailuun voivat ilmoittautua yli 50 000 asukkaan kaupungit 5. syyskuuta 2012 mennessä (klo 16 Brysselin aikaa).

”Kaupunkiemme porttien tulee olla avoimet kaikille”, sanoo Euroopan unionin oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding. ”Esteettömyydelle on hyvä peruste. Kilpailussa tuodaan esille kaupunkeja, jotka osoittavat, miten kaupunkiympäristöistä voidaan tehdä esteettömiä. Jakamalla kokemuksia onnistuneesta toiminnasta voidaan innostaa muitakin eri puolilla Eurooppaa.”

Noin 80 miljoonalla eurooppalaisella on jokin fyysinen tai henkinen vamma. Yhteiskunnan ikääntyessä kasvaa vammaisten tai liikuntakyvyn heikkenemisestä kärsivien määrä. Julkisen liikenteen, julkisten tilojen ja palveluiden sekä teknologian tuominen kaikkien ulottuville on muuttunut todelliseksi haasteeksi. Esteettömyys tarjoaa myös taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä sekä edistää kaupunkiympäristön kestävää kehitystä ja syrjimättömyyttä.

Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti esteettömyys kuuluu Euroopan unionin vammaisstrategiaan 2010–2020, jolla pyritään luomaan esteetön Eurooppa kaikille kansalaisille.

Valintaprosessi

Valintaprosessi on kaksivaiheinen: esivalinta kansallisella tasolla ja lopullinen valinta Euroopan tasolla. Euroopan tason kilpailuvaiheessa esteettömyysasiantuntijoista, kuten Euroopan vammaisfoorumin edustajista, koostuva tuomaristo valitsee eri maiden ehdokkaista neljä finalistia, jotka kutsutaan palkitsemistilaisuuteen Brysseliin. Tilaisuus järjestetään samaan aikaan Euroopan vammaisten teemapäivän seminaarin kanssa 3.–4. joulukuuta 2012. Kilpailun paras julistetaan Esteetön kaupunki -palkinnon 2012 voittajaksi.

Euroopan tason tuomaristo myöntää myös kunniamainintoja kaupungeille, jotka ovat onnistuneet hyvin ja saavuttaneet tuloksia tietyillä esteettömyyden aloilla tai asennoitumisessa.

Palkitsemisperusteet

Esteettömyys tulee toteuttaa johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti, ja sen tulee koskea tavaroita, palveluita ja infrastruktuuria. Hankkeita arvioidaan kokonaisvaltaisesti neljällä keskeisellä alueella: rakennettu ympäristö ja julkiset tilat, liikenne ja siihen liittyvä infrastruktuuri, tiedonvälitys ja viestintä, mukaan lukien uudet tekniikat, sekä julkiset rakennukset ja palvelut.

Tuomaristo arvioi erityisesti esteettömyyttä edistävien toimien vaikutusta vammaisten henkilöiden jokapäiväiseen elämään ja koko kaupunkiin sekä ottaa huomioon saavutettujen tulosten laadun ja kestävyyden. Kaupunkien on osoitettava myös, että ne ottavat vammaiset ja näitä edustavat järjestöt aktiivisesti mukaan kaupungin esteettömyyspolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen.

Osallistumisohjeet

Hakemuksia voi lähettää 5. syyskuuta 2012 (klo 16.00 Brysselin aikaa) saakka englanniksi, ranskaksi tai saksaksi verkko-osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/access-city.

Taustaa

Ensimmäinen ja toinen Esteetön kaupunki -kilpailu

Esteetön kaupunki -kilpailu käynnistettiin vuonna 2010, ja ensimmäinen palkinnon saaja oli Avilan kaupunki Espanjassa. Vuonna 2011 kilpailuun osallistui 114 kaupunkia 23 EU-maasta. Itävaltalainen Salzburgin kaupunki palkittiin Brysselissä 1. joulukuuta 2011 järjestetyssä tilaisuudessa.

Muut kolme loppukilpailijaa olivat: Krakova (Puola), Marburg (Saksa) ja Santander (Espanja). Vuonna 2011 tuomaristo myönsi kolme kunniamainintaa: Terrassa (Espanja) luokassa rakennettu ympäristö ja julkiset tilat, Ljubljana (Slovenia) luokassa liikenne ja siihen liittyvä infrastruktuuri, Olomouc (Tšekin tasavalta) luokassa tiedonvälitys ja viestintä, mukaan lukien uudet tekniikat, sekä Grenoble (Ranska) luokassa julkiset rakennukset ja palvelut.

EU:n esteettömyyspolitiikka

EU:n vammaisstrategia 2010–2020 tarjoaa yleiset toimintapuitteet vammais- ja esteettömyysasioissa EU:n tasolla jäsenvaltioiden toimien täydennykseksi ja tueksi. Euroopan komissio valmistelee samalla ehdotusta EU:n esteettömyysdirektiiviksi, joka esitellään joulukuussa 2012.

EU:n lainsäädännössä on erityismääräyksiä liikenteen ja sähköisten viestintäpalveluiden kaltaisille aloille. Lainsäädännön ja politiikan lisäksi EU:lla on käytössään monenlaisia muitakin välineitä, esimerkiksi tutkimustyö ja standardointi, joilla voidaan optimoida rakennetun ympäristön, tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen ja muiden alojen esteettömyyttä sekä edistää EU:n laajuisia markkinoita esteettömyyteen liittyville tuotteille ja palveluille.

EU pyrkii parantamaan lisäksi apuvälinemarkkinoiden toimivuutta vammaisten henkilöiden eduksi sekä tukee Esteetön suunnittelu -lähestymistapaa, joka hyödyttää laajempaakin väestönosaa, kuten vanhuksia ja liikuntakyvyn heikkenemisestä kärsiviä.

Lisätietoja

Lisätietoja Esteetön kaupunki -kilpailusta: http://ec.europa.eu/justice/access-city

Elävästi esteetön

Esteettömyys on toimintaympäristön ominaisuus, jota voidaan arvioida mitoilla ja toiminnallisuuden erilaisilla mittareilla. Tosiasiassa esteettömyys on vain väline – ainoastaan ja pelkästään väline, jolla oikeasti toteutetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta päättää omaan elämään ja toimintaan liittyvistä asioista.

Ehkä tämä, ihmisten mahdollisuus osallisuuteen, on hämärtänyt esteettömyyden konkretisointia. Esteettömyys ei siis ole pelkästään leveyksiä, kaltevuuksia tai valomääriä. Osallisuuden mahdollistaminen, yhdenvertaisuus ei-vammaisten ja vammaisten ihmisten toimintamahdollisuuksien luomisessa, edellyttää kokonaisvaltaista käsitystä toiminnasta ja toimintaan liittyvistä esteistä. Pelkkä mitta ei johda mihinkään.

Asunto on asumisen alusta. Ilman asuntoa ei ole yhteiskunnallista osallisuutta. Suomalaiseen identiteettiin ja osallisuuteen kuuluu mielikuva omakotitalosta. Mielikuvaan liittyvät koivun lehtien havina, lintujen laulu ja aallokon liplatus. Arjessa kuva on kuitenkin toisenlainen.   

Keskuudessamme on edelleen ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta omaan asuntoon tai asuntoon, johon voisi rakentaa itselleen kodin. Vastaikään julkistettiin Ympäristöministeriön raportti mielenterveyskuntoutujien asumisolosuhteista. Lisäksi valtioneuvosto on linjannut, että asuntopolitiikassa painopiste on asunnottomille ja kehitysvammaisille ihmisille tarkoitetussa asuntotuotannossa.

Joensuun kaupungin ensimmäisessä vammaispoliittisessa ohjelmassa määriteltiin, että esteettömyys kostuu kolmesta eri osa-alueesta ja niiden erilaisista yhdistelmistä: fyysistä, rakennetun ympäristön esteettömyydestä, tarkoituksen mukaisista apuvälineistä ja toisen ihmisen avusta.

Asunto on alusta, jolta ihmiset ponnistavat ympäristön toiminnallisiin pyörteisiin. Asunto on myös paikka, jossa asukas saa ja voi itse määritellä, miten hän elämäänsä elää. Ja silti, itsenäisyyteen liittyy aina myös riittävä tuki ja apu, esteettömyys, jotta ihminen voi ja pääsee oman elämänsä täysivaltaiseksi toimijaksi.

Pelkästään jo asuntotilanteesta tehtyjen johtopäätösten pohjalta voi todeta, että esteettömyyden eteenpäin vieminen ei ole vanhanaikaista tai tarpeetonta. Päinvastoin, maailman monimutkaistuessa ja teknistyessä, esteettömyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja sitä on sovellettava tavalla, jolla turvataan ihmisten osallisuus oman elinympäristönsä tapahtumiin ja toimintoihin.

Mervi Valta