keskiviikko 30. joulukuuta 2009

ESITYS ETÄPALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA KUNTIEN ASIAKASPALVELUISSA

Esteettömyysyhdistys ry esittää kunnille, että ne ryhtyvät selvittämään, millä aikataululla yleisön keskeisiin palvelupisteisiin saadaan mahdollisuus asioida myös videoneuvottelulaitteiden (käytetään myös termiä kuvapuhelin) välityksellä.

Palvelupisteitä, joihin etäpalvelumahdollisuutta esitetään: terveyskeskusten ajanvaraukset, kirjastot, sosiaalitoimistot ja erilaiset yhteispalvelupisteet.

Oikeanlainen teknologia ja osaaminen luovat uusia mahdollisuuksia:
- suuri joukko viittomakielisiä henkilöitä käyttää jo tällä hetkellä videoneuvottelua osana tulkkauspalvelua,
- puhevammaisten tulkkauspalvelua kehitetään ja myös puhevammaiset henkilöt hyötyvät videoneuvottelutekniikan välityksellä tehtävästä tulkkauspalvelusta,
- itsenäinen asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu ja
- tulkkien saatavuus paranee – tulkkien työajasta suurempi aika on käytettävissä tulkkaukseen matkustamisen sijaan.

Yhteiskunnallista taustaa
Vammaispoliittisessa ohjelmaluonnoksessa korostuvat vammaisten ihmisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus – vammaisten ihmisten yhdenvertainen asema yhteiskunnassa. Valmistelutyötä on tehty laajalla rintamalla ja niin, että vammaiset ihmiset ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Valmistelutyön tavoitteena on vammaispolitiikan valtavirtaistaminen ja valmistelutyöhön on haastettu kaikki ministeriöt (ulko-, oikeus-sisäasiain-, opetus-, valtiovarain-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö). Ohjelmatyön ohjauksessa ovat olleet mukana Suomen vammaisfoorumi, Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työmarkkinaosapuolet, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto. Valmistuva ohjelma vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi tulkkauspalveluja tullaan tulevaisuudessa kehittämän.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevasta ns. tulkkauspalvelulaista on johdettavissa joitakin vaatimuksia ja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa 2010, näin koko palvelukokonaisuus tulee yhden valtakunnallisen toimijan tehtäväksi. Tavoite on, että tulkkauspalvelua tarvitsevia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Lakiesitykseen on kirjoitettu selkeästi, että tulkkauspalvelua voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Tämä maininta laissa velvoittaa kehittämään etäteknologian välityksellä tapahtuvaa tulkkauspalvelua.

Jotta vammaispoliittisen ohjelman tahtotila ja tulkkauspalvelulain henki toteutuvat, on julkisten palveluiden järjestäjien otettava kehittämissuunnitelmiinsa etäpalvelujen kehittäminen. Valtion ja kuntien asiakaspalvelun yhdeksi luonnolliseksi osaksi on otettava etäpalvelut.

Esteettömyys mielletään helposti vain rakennetun ympäristön esteettömyydeksi ja unohdetaan esimerkiksi viestintään liittyvät esteet. Esteettömyysyhdistyksellä on tärkeä rooli nostaa esiin sähköiseen viestintäympäristöön liittyviä kehittämishaasteita ja vastaavasti tuoda esiin niitä mahdollisuuksia, joita hyvin suunniteltu sähköinen viestintäympäristö tarjoavat.

Mervi Niemelä
puheenjohtaja

maanantai 21. joulukuuta 2009

Esteettömyys on osa yhdenvertaisuutta

Oikeusministeriön tiedotteessa 21.12.2009 todetaan, että ”Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistava toimikunta ehdottaa, että syrjinnän tulisi lähtökohtaisesti olla kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja asumisessa. Yksityiselämän piiriin kuuluvat tilanteet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle.”

”Toimikunta korostaa, että aidon yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi ei ole riittävää, että syrjintä muodollisesti kielletään lainsäädännössä. Syrjintää ja häirintää tulee aktiivisin toimenpitein ehkäistä, ja esimerkiksi rakennettua ympäristöä tulee pyrkiä kehittämään sellaiseksi, että kaikilla, myös vammaisilla, on pääsy palveluihin. Viranomaisten tulisi laatia erityinen yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka perusteella voidaan toteuttaa toimenpiteet kaikkien ihmisten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi.

Toivottavasti toimikunnan ehdotus, että rakennettua ympäristöä kehitetään esteettömään suuntaan, ei ole pelkkää sanahelinää. Jos esteettömyys eli esteiden purkaminen otetaan aidosti osaksi yhdenvertaisuuden toteuttamista, on esteettömyys nousemassa taas yleisesti esille - ja silloin tarvitaan ihmisiä, meitä, esteettömyystyön puurtajia ja esteiden esille tuojia.

Lisää aiheesta:
Toimikunnan ehdotus:
http://www.om.fi/1247668106175


Vaikuttavaa esteettömyystyötä vuonna 2010
toivotellen
Mervi Niemelä
puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys ry

lauantai 12. joulukuuta 2009

Esteettömyys on sekä tekninen että yhteiskunnallinen asia

Suomen vammaispoliittista ohjelmaa työstetään parhaillaan. Vammaispoliittisesta ohjelmasta (VAMPO) on 16.11.2009 julkistettu työpaperi, jossa on paljon kiinnitetty huomiota esteettömyyden merkitykseen ja siihen, että esteettömyyttä on vietävä eteenpäin kaikilla mahdollisilla ihmisen elinkaareen ja erilaisin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa.

VAMPOn työpaperissa on mm. todettu:
Vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden tiellä olevien epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. seuraavilla sisältöalueilla:

- Itsenäinen elämä, johon kuuluvat asumisen ja perhe-elämän valinnanvapauden, kommunikoinnin, tiedonsaannin ja viestinnän sekä yhdenvertaisen asioinnin mahdollisuudet.

- Rakennettu ympäristö, jossa haasteina ovat rakennusten ja ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden tason nosto ja edelleen kehittäminen.

- Liikennepalvelut, joiden käyttökelpoisuus kaikille edellyttää liikennevälineiden ja niiden ympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden vahvistamista sekä avunsaannin varmistamista.

- Koulutus, jossa koulunkäyntiin, opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen yhdessä muiden kanssa liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.

- Työ, jossa vammaisten ihmisten työllistymiseen, työn tekemiseen ja työelämässä etenemiseen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä.

- Kulttuuri ja vapaa-aika, jossa liikunta-, taide-, kirjasto- ja matkustuspalveluiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden kysymykset ovat keskeisiä.

Tiivistettynä voisi todeta, että esteettömyys on ehdoton perusta vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Esteettömyys on siis välttämätön toiminta- ja elinympäristön ominaisuus, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää elämäänsä omien lähtökohtiensa ja valintojensa mukaisesti.

-Mervi Niemelä-