Selkokeskus on myöntänyt Kelalle "Vuoden selväsanainen" -palkinnon selkokielen käytöstä esitteissä.
Selkokielisistä esitteistä onkin saatu asiakkailta niin hyvää palautetta, että Kelassa jo harkitaan kannattaako muita esitteitä enää julkaista. Selkoesitteitä julkaistaan pian myös ruotsiksi.
Kelan tiedote palkinnosta.
Tutustu selkoesitteisiin netissä.
Kelan selkoesitteet
Esteettömyysyhdistyksen toiminta on päättynyt v. 2017. Tämä sivusto toimii arkistona, josta voit lukea yhdistyksen tuottamia kirjoituksia ja artikkeleita. Lisäksi sivulla on linkkejä esteettömyysaiheisille sivustoille.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste selkokieli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste selkokieli. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Jyrki Kasvi kirjoittaa digitaalisista kynnyksistä Tietokone - lehdessä
Tietokone -lehdessä 6/2010 Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoittaa tietotekniikan esteettömyydestä, joka on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen teema. Palvelut, viestintä ja yhteydenpito toisiin ihmisiin toteutuvat verkossa yhä useammin ja monipuolisemmin. Ovatko nämä mahdollisuudet kaikkien käytettävissä?
Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää.
Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.
Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä
Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä. Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.
Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:
"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."
Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.
Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää.
Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.
Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä
Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä. Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.
Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:
"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."
Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.
perjantai 21. toukokuuta 2010
Uusi selkokielinen ääniopas Ateneumissa
Kuuluisiin suomalaisiin taideteoksiin voit nyt tutustua uuden äänioppaan avulla. Opastuksessa kuvaillaan taideteosta selkokielellä. Kuuntelin selostuksia ja ne ovat oikein mielenkiintoisia. Kuvauksia voi kuunnella verkossa ja tietenkin Ateneumissa. Nyt on helppo päivittää taidehistorian tiedot.
Selkokielinen ääniopas on toteutettu Ateneumin taidemuseon ja YLE Puheen Radion Selkouutisten toimituksen yhteistyönä. Oppaan on kirjoittanut taidehistorioitsija, vapaa museopedagogi ja selkokielellä useita teoksia kirjoittanut Satu Itkonen. Lukijoina ovat YLE:n Selkouutisten toimittajat Brita Jokinen-Morris ja Mikko Jylhä.
Tutustu äänioppaaseen netissä:
ääniopas Ateneumin verkkosivulla
ääniopas Selkouutisten verkkosivuilla
Selkokielinen ääniopas on toteutettu Ateneumin taidemuseon ja YLE Puheen Radion Selkouutisten toimituksen yhteistyönä. Oppaan on kirjoittanut taidehistorioitsija, vapaa museopedagogi ja selkokielellä useita teoksia kirjoittanut Satu Itkonen. Lukijoina ovat YLE:n Selkouutisten toimittajat Brita Jokinen-Morris ja Mikko Jylhä.
Tutustu äänioppaaseen netissä:
ääniopas Ateneumin verkkosivulla
ääniopas Selkouutisten verkkosivuilla
Tilaa:
Kommentit (Atom)