Esteettömyysyhdistys ry esittää kunnille, että ne ryhtyvät selvittämään, millä aikataululla yleisön keskeisiin palvelupisteisiin saadaan mahdollisuus asioida myös videoneuvottelulaitteiden (käytetään myös termiä kuvapuhelin) välityksellä.
Palvelupisteitä, joihin etäpalvelumahdollisuutta esitetään: terveyskeskusten ajanvaraukset, kirjastot, sosiaalitoimistot ja erilaiset yhteispalvelupisteet.
Oikeanlainen teknologia ja osaaminen luovat uusia mahdollisuuksia:
- suuri joukko viittomakielisiä henkilöitä käyttää jo tällä hetkellä videoneuvottelua osana tulkkauspalvelua,
- puhevammaisten tulkkauspalvelua kehitetään ja myös puhevammaiset henkilöt hyötyvät videoneuvottelutekniikan välityksellä tehtävästä tulkkauspalvelusta,
- itsenäinen asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu ja
- tulkkien saatavuus paranee – tulkkien työajasta suurempi aika on käytettävissä tulkkaukseen matkustamisen sijaan.
Yhteiskunnallista taustaa
Vammaispoliittisessa ohjelmaluonnoksessa korostuvat vammaisten ihmisten oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus – vammaisten ihmisten yhdenvertainen asema yhteiskunnassa. Valmistelutyötä on tehty laajalla rintamalla ja niin, että vammaiset ihmiset ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Valmistelutyön tavoitteena on vammaispolitiikan valtavirtaistaminen ja valmistelutyöhön on haastettu kaikki ministeriöt (ulko-, oikeus-sisäasiain-, opetus-, valtiovarain-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriö). Ohjelmatyön ohjauksessa ovat olleet mukana Suomen vammaisfoorumi, Suomen Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työmarkkinaosapuolet, Valtakunnallinen Vammaisneuvosto. Valmistuva ohjelma vaikuttaa myös siihen, miten esimerkiksi tulkkauspalveluja tullaan tulevaisuudessa kehittämän.
Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevasta ns. tulkkauspalvelulaista on johdettavissa joitakin vaatimuksia ja haasteita, jotka tulee ottaa huomioon kehittämistyössä. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelalle syyskuun alussa 2010, näin koko palvelukokonaisuus tulee yhden valtakunnallisen toimijan tehtäväksi. Tavoite on, että tulkkauspalvelua tarvitsevia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Lakiesitykseen on kirjoitettu selkeästi, että tulkkauspalvelua voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Tämä maininta laissa velvoittaa kehittämään etäteknologian välityksellä tapahtuvaa tulkkauspalvelua.
Jotta vammaispoliittisen ohjelman tahtotila ja tulkkauspalvelulain henki toteutuvat, on julkisten palveluiden järjestäjien otettava kehittämissuunnitelmiinsa etäpalvelujen kehittäminen. Valtion ja kuntien asiakaspalvelun yhdeksi luonnolliseksi osaksi on otettava etäpalvelut.
Esteettömyys mielletään helposti vain rakennetun ympäristön esteettömyydeksi ja unohdetaan esimerkiksi viestintään liittyvät esteet. Esteettömyysyhdistyksellä on tärkeä rooli nostaa esiin sähköiseen viestintäympäristöön liittyviä kehittämishaasteita ja vastaavasti tuoda esiin niitä mahdollisuuksia, joita hyvin suunniteltu sähköinen viestintäympäristö tarjoavat.
Mervi Niemelä
puheenjohtaja
