Rakentamisen normitalkoita on seurattu tässä blogissa viime vuoden puolella. Mitä kuuluu talkoille nyt?
Kävin normitalkoiden nettisivuilla tutustumassa tilanteeseen. Kuluttajakyselyn tuloksia oli julkaistu loppuvuodesta ja asuntoministeri Vapaavuori haastoi kunnat mukaan talkoisiin puheessaan 1.12.2008.
Silmäilin lukijakyselyn raporttia. Esteettömyyden näkökulmasta tuloksena on, että suurin osa vastaajista arvioi asuntosuunnittelun aiheuttavan "ei lainkaan" tai "vähän" turhia kustannuksia. Alle 5 % vastaajista arvioi, että turhia kuluja aiheutuu "erittäin paljon". Kyselyssä selvitettiin mielipidettä siitä, aiheuttavatko kylpyhuoneen mitoitus, muiden tilojsen esteettömyys ja piha-alueiden luiskat "turhia kustannuksia". Esimerkiksi julkisivumääräyksiä pidettiin enemmän turhia kustannuksia aihettavana.
Asuntoministeri Vapaavuori kertoi puheessaan, että selvityksessä saatuja tuloksia vielä pohditaan ja lisäksi verrataan Suomen tilannetta muihin Euroopan maihin. Johtopäätöksiä ei vielä ole saatavilla.
Lisätietoja
Linkki kuluttajatutkimuksen tiedotteeseen.
Linkki asuntoministerin puheeseen (1.12.2008).
Esteettömyysyhdistyksen toiminta on päättynyt v. 2017. Tämä sivusto toimii arkistona, josta voit lukea yhdistyksen tuottamia kirjoituksia ja artikkeleita. Lisäksi sivulla on linkkejä esteettömyysaiheisille sivustoille.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakentamisen normitalkoot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakentamisen normitalkoot. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 29. maaliskuuta 2009
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Rakentamisen normitalkoot - kyselyn tuloksia
Ympäristöministeriö teki viime keväänä kyselyn rakentamisen turhista kustannuksista. Kysely oli suunnattu rakentamisen ammattilaisille ja sen lisäksi 14 asiantuntijaa haastateltiin kesän aikana. Nyt selvityksen tulokset on julkaistu verkossa.
Yhteenvedon mukaan: "Esteettömyyden edistämiseen tähtäävien määräysten kustannusvaikutukset kohdistuvat lähinnä kylpyhuoneen mitoitukseen. Esteettömyysvaatimusten takia rakennettavan suuremman kylpyhuoneen lisäkustannus on pari tuhatta euroa."
Linkki normitalkoiden tiedotteeseen.
Osallistu keskusteluun ja tuo esiin kylpyhuonetta käyttävän ihmisen näkökulma.
Linkki normitalkoiden keskusteluun.
Yhteenvedon mukaan: "Esteettömyyden edistämiseen tähtäävien määräysten kustannusvaikutukset kohdistuvat lähinnä kylpyhuoneen mitoitukseen. Esteettömyysvaatimusten takia rakennettavan suuremman kylpyhuoneen lisäkustannus on pari tuhatta euroa."
Linkki normitalkoiden tiedotteeseen.
Osallistu keskusteluun ja tuo esiin kylpyhuonetta käyttävän ihmisen näkökulma.
Linkki normitalkoiden keskusteluun.
tiistai 7. lokakuuta 2008
Keskustelua esteettömyydestä
MTV3:n Joka kodin asuntomarkkinat - ohjelman nettisivuilla löytyy keskustelu siitä, aiheutuuko esteettömyydestä turhia kustannuksia rakentamisessa. Keskustelussa vastustetaan ja puolustetaan kylpyhuoneen tilavuutta. Tarvitaanko pyörähdysympyrä kaikkien asuntojen kylpyhuoneisiin?
Linkki keskusteluun.
Linkki keskusteluun.
tiistai 9. syyskuuta 2008
Esteettömyydestä televisiossa pe 19.9.
MTV3 -kanavalla Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjassa käsitellään "esteettömyyttä koskevia vaatimuksia" perjantaina 19.9. klo 18.30 ja uusinta lähetetään sunnuntaina klo 9.25
Syksyn mittaan käsitellään muitakin rakentamisen kustannuksiin liittyviä aiheita. Ensimmäisessä osassa 5.9. asuntoministeri Jan Vapaavuori kertoi normitalkoiden taustasta ja tavoitteista. Ohjelmasarjan vanhoja jaksoja voi katsoa Netti-tv:sta.
Linkki Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjan sivulle.
Syksyn mittaan käsitellään muitakin rakentamisen kustannuksiin liittyviä aiheita. Ensimmäisessä osassa 5.9. asuntoministeri Jan Vapaavuori kertoi normitalkoiden taustasta ja tavoitteista. Ohjelmasarjan vanhoja jaksoja voi katsoa Netti-tv:sta.
Linkki Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmasarjan sivulle.
Joustoa esteettömyyteen
Ympäristöministeriö kutsui keväällä kuntia mukaan hankkeeseen, jossa kokeillaan kevennettyjä rakentamis- ja kaavamääräyksiä. Tavoitteena on asuntorakentamisen kustannusten vähentäminen. Nevottelut kokeilusta ovat juuri käynnistymässä, sillä mukaan on ilmoittautunut kuusi kuntaa. Kokeilussa kunnat saavat itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia kevennettyjä määräyksiä kunnassa toteutettaisiin.
Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan:
"Kaupungit ehdottavat joustoa muun muassa esteettömyyttä, paloturvallisuutta, energiankulutusta ja ilmanvaihtoa koskeviin rakentamismääräyksiin sekä väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen."
Ilmeisesti jousto esteettömyydessä tarkoittaa tässä erilaisten liikkumisen ja toiminnan esteiden lisärakentamista, sillä ainakin aiemmin rakentamisen normitalkoisiin liittyen nykyisten määräysten mukaista esteettömyyttä on esitetty turhia rakentamiskuluja aiheuttavaksi. Tiedotteessa ei kerrota, mitkä kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta, joten seuraamme tilannetta esteettömyysyhdistyksen hallituksessa aktiivisesti.
Onko kukaan vielä tullut pohtineeksi mitä mahdollisia säästöjä esteettömyys tuottaa?
Miksi esteettömyyteen otetaan näin yksipuolinen näkökulma?
Tietääkö joku? Ja kertoisiko?
Muista osallistua myös kansalaiskeskusteluun. Linkki keskusteluun.
Ja muista vastata syyskuun aikana kyselyyn rakentamisen kustannuksista. Linkki kyselyyn.
Linkki joustokokeilun omalle sivulle Ympäristöministeriöön.
Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan:
"Kaupungit ehdottavat joustoa muun muassa esteettömyyttä, paloturvallisuutta, energiankulutusta ja ilmanvaihtoa koskeviin rakentamismääräyksiin sekä väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen."
Ilmeisesti jousto esteettömyydessä tarkoittaa tässä erilaisten liikkumisen ja toiminnan esteiden lisärakentamista, sillä ainakin aiemmin rakentamisen normitalkoisiin liittyen nykyisten määräysten mukaista esteettömyyttä on esitetty turhia rakentamiskuluja aiheuttavaksi. Tiedotteessa ei kerrota, mitkä kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta, joten seuraamme tilannetta esteettömyysyhdistyksen hallituksessa aktiivisesti.
Onko kukaan vielä tullut pohtineeksi mitä mahdollisia säästöjä esteettömyys tuottaa?
Miksi esteettömyyteen otetaan näin yksipuolinen näkökulma?
Tietääkö joku? Ja kertoisiko?
Muista osallistua myös kansalaiskeskusteluun. Linkki keskusteluun.
Ja muista vastata syyskuun aikana kyselyyn rakentamisen kustannuksista. Linkki kyselyyn.
Linkki joustokokeilun omalle sivulle Ympäristöministeriöön.
tiistai 2. syyskuuta 2008
Rakentamisen normitalkoot - kysely kuluttajille
Kesälomien jälkeen keväällä 2008 aloitetut asuntoministeriön Rakentamisen normitalkoot käynnistyvät uusilla verkkosivuilla. Rakentamisen normitalkoiden omat nettisivut löytyvät osoitteesta www.normitalkoot.fi
Rakentamisen normitalkoot kiinnostavat esteettömyysyhdistystä, sillä esteettömyyden toteuttamiseen liittyy rakentamisen normeja esimerkiksi minimimitoituksia. Normitalkoiden tavoitteena on selvittää, voitaisiinko joitakin rakentamisen sääntöjä lieventämällä edistää halvempaa asuntotuotantoa.
Aiemmassa ammattilaisille suunnatussa kyselyssä kylpyhuoneiden mitoitusta koskevat vaatimukset pääsi 5 eniten turhia kustannuksia aiheuttavien sääntöjen joukkoon. Tästä kyselystä, ja nimenomaan sen asenteellisesti kysymyksen asettelusta jätti Kynnys ry tutkintapyynnön. Uudessa kyselyssä onkin käytetty vähemmän sanaa "esteettömyys", sen sijaan puhutaan "asuntosuunnittelusta".
Nyt on siis kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus vastata normitalkoiden kyselyyn. Osaan huonosti arvioida nettisivujen esteettömyyttä. Toivottavasti pian saadaan tietoa siitä, onko todellakin kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus osallistua.
Linkki rakentamisen normitalkoiden kuluttajakyselyyn.
Rakentamisen normitalkoot kiinnostavat esteettömyysyhdistystä, sillä esteettömyyden toteuttamiseen liittyy rakentamisen normeja esimerkiksi minimimitoituksia. Normitalkoiden tavoitteena on selvittää, voitaisiinko joitakin rakentamisen sääntöjä lieventämällä edistää halvempaa asuntotuotantoa.
Aiemmassa ammattilaisille suunnatussa kyselyssä kylpyhuoneiden mitoitusta koskevat vaatimukset pääsi 5 eniten turhia kustannuksia aiheuttavien sääntöjen joukkoon. Tästä kyselystä, ja nimenomaan sen asenteellisesti kysymyksen asettelusta jätti Kynnys ry tutkintapyynnön. Uudessa kyselyssä onkin käytetty vähemmän sanaa "esteettömyys", sen sijaan puhutaan "asuntosuunnittelusta".
Nyt on siis kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus vastata normitalkoiden kyselyyn. Osaan huonosti arvioida nettisivujen esteettömyyttä. Toivottavasti pian saadaan tietoa siitä, onko todellakin kaikilla kiinnostuneilla mahdollisuus osallistua.
Linkki rakentamisen normitalkoiden kuluttajakyselyyn.
tiistai 15. heinäkuuta 2008
Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin?
Mediatiedote julkaistavaksi heti /10.7.2008
Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin
Viime aikoina on tehty parikin tutkimusta esteettömyyden vaikutuksista asuinrakentamiseen ja sen kustannuksiin. Ympäristöministeriö on käynnistänyt Rakentamisen normitalkoot -hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää kaava- ja rakentamismääräysten vaikutus nostaa tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia. Helsingin kaupungin rakennussuunnitteluviraston ja mm. ympäristöministeriön toimesta on teetetty selvitys esteettömyysmääräysten vaikutuksista kerrostalorakentamiseen.
Kummankin tutkimuksen tavoite kuulostaa sangen hyvältä ja esteettömyyttä edistävältä. Monella taholla on kuitenkin noussut epäilys siitä, että selvityksillä halutaan tehdä esteettömyydestä syntipukki kohoaviin rakennuskustannuksiin. Tutkimuksia on väitetty johdatteleviksi ja ennalta määrättyyn tulokseen pyrkiviksi. On jopa väitetty kyselyn saattavan syrjiä vammaisia ihmisiä ja loukkaavan heidän oikeuksiaan tasa-arvoiseen elämään. Kynnys ry:n tekemä tutkimuspyyntö selvittänee tämän. Esteettömyyden hyviä vaikutuksia ei kummassakaan tutkimuksessa huomioida ikään kuin sellaisia ei olisi.
Johdattelevina, osin jopa loukkaavina on pidetty mm. seuraavia kysymyksiä: ”Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?” Vaikuttaa kummalliselta, että kysymyksessä korostetaan määräyksistä ja ohjeista poikkeamista eli johdatellaan velvoitteiden toteuttamatta jättämiseen. Toinen kysymys: ”Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?” Miten pyörätuoli saisi tai edes voisi lävistää pesukoneen? Kysymykset kummassakin tutkimuksessa ovat samanhenkisiä, edellä mainitut Helsingin kaupungin teettämästä tutkimuksesta.
Epäilyksiä vahvistavat ympäristöministeriön arvovaltaisten edustajien kannanotot julkisuudessa. Kuitenkin ministeriö ja sen samaiset edustajat ovat itse olleet laatimassa rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat, joiden määräyksiä rakennus- ja maankäyttölaki velvoittaa noudattamaan. Nyt eri haastatteluissa ja puheenvuoroissa ikään kuin yllytetään poikkeamaan vaatimuksista. Esteettömyys poistaa yhteiskunnallisia ongelmia, ei lisää niitä. Pääosa elinkaariajattelun teknisestä toteutumisesta on esteettömyyden varassa. Sillä pyritään yhteiskunnallisiin säästöihin, ei kulujen kasvattamiseen.
Tekeillä olevien selvitysten kysymyksistä saattaakin helposti saada sen käsityksen, että selvitykset ja niiden tekijät ajavat rakennusteollisuuden etua. Siihen näyttää kuuluvan esteettömyysvaatimusten romuttaminen eikä niinkään asumistason parantaminen. Korostamalla eräitä esteettömyydestä annettuja määräyksiä saadaan suuri yleisö harhautetuksi vastustamaan esteettömyyttä ylipäätään. Surullista, kun esteettömyydestä koituu hyöty juuri heidän parhaakseen. Esimerkiksi: kuinka helppo onkaan lastenvaunujen tai ostoslaukkujen kanssa kulkea riittävän leveistä ja itsestään avautuvista ovista.
Yleisön kirjoituksissa ja jopa tv-uutisissa on syytetty esteettömyyttä mm. ylileveistä ovista ja hehtaarin kokoisista kylpyhuoneista. Rakennusteollisuuden käyttämien ovien hintaan ei oven leveys juurikaan vaikuta. Kautta aikojen saunaa rakastavien suomalaisten kylpyhuoneet ovat olleet ahtaat ja siksi myös tapaturmia aiheuttavia verrattuna moniin muihin sivistysmaihin. Eikö mukavuuden ja turvallisuuden lisäys olekaan asukkaiden, etenkin lapsiperheiden mieleen? Vaaditun ”pyörähdysympyrän” alasta on pinta-alan todellista lisäystä vain noin yksi ”tyhjä” neliömetri. Sekö muka aiheuttaa asuntojen hintatason merkittävän nousun?
Tuntuukin pöyristyttävältä, että nyt jopa Ympäristöministeriö pyrkisi romuttamaan esteettömyyspyrkimyksen asuinrakentamisen osalta. Siitä seuraisi väistämättä yleisön asenteen muutos entisestäänkin esteettömyydelle vastaisemmaksi. Sen sijaan, että vaikeroidaan esteettömyyden ikeen alla, tehtäisiin paljon viisaammin kehittämällä ratkaisuja kaikkien hyödyksi. Nykyiset rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat minimiluokkaa eivätkä aina riitä tekemään rakennuksesta toimivalla tavalla esteetöntä, saavutettavaa. Osa ohjeista olisikin muutettava määräyksiksi.
Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto on tutkimusten johdosta lähettänyt ympäristöministeriölle tiedustelun siitä, mihin mikä on ministeriön kanta esteettömyyteen. Tiedustelussa kysytään, aikooko ministeriö luopua ihmisten, ei vain vammaisten ja vanhusten hyväksi laadituista esteettömyysmääräyksistä ja ohjeista. Vaarantuuko nyt maassamme hyvään alkuun päässyt esteettömyystoiminta, josta esimerkkinä mm. kunnallisten esteettömyysasiamiesten tarjoamat palvelut.
Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Rakennusarkkitehti RIA
Esteettömyyskö syypää asuinkustannuksiin
Viime aikoina on tehty parikin tutkimusta esteettömyyden vaikutuksista asuinrakentamiseen ja sen kustannuksiin. Ympäristöministeriö on käynnistänyt Rakentamisen normitalkoot -hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää kaava- ja rakentamismääräysten vaikutus nostaa tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia. Helsingin kaupungin rakennussuunnitteluviraston ja mm. ympäristöministeriön toimesta on teetetty selvitys esteettömyysmääräysten vaikutuksista kerrostalorakentamiseen.
Kummankin tutkimuksen tavoite kuulostaa sangen hyvältä ja esteettömyyttä edistävältä. Monella taholla on kuitenkin noussut epäilys siitä, että selvityksillä halutaan tehdä esteettömyydestä syntipukki kohoaviin rakennuskustannuksiin. Tutkimuksia on väitetty johdatteleviksi ja ennalta määrättyyn tulokseen pyrkiviksi. On jopa väitetty kyselyn saattavan syrjiä vammaisia ihmisiä ja loukkaavan heidän oikeuksiaan tasa-arvoiseen elämään. Kynnys ry:n tekemä tutkimuspyyntö selvittänee tämän. Esteettömyyden hyviä vaikutuksia ei kummassakaan tutkimuksessa huomioida ikään kuin sellaisia ei olisi.
Johdattelevina, osin jopa loukkaavina on pidetty mm. seuraavia kysymyksiä: ”Voiko suunnittelija / rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää ulkopuolista esteettömyyden arvioijaa perustellessaan määräyksistä / ohjeista poikkeamista?” Vaikuttaa kummalliselta, että kysymyksessä korostetaan määräyksistä ja ohjeista poikkeamista eli johdatellaan velvoitteiden toteuttamatta jättämiseen. Toinen kysymys: ”Saako pohjapiirustuksessa esitettävä pyörähdysympyrä leikata kalusteita? Myös pesukoneen?” Miten pyörätuoli saisi tai edes voisi lävistää pesukoneen? Kysymykset kummassakin tutkimuksessa ovat samanhenkisiä, edellä mainitut Helsingin kaupungin teettämästä tutkimuksesta.
Epäilyksiä vahvistavat ympäristöministeriön arvovaltaisten edustajien kannanotot julkisuudessa. Kuitenkin ministeriö ja sen samaiset edustajat ovat itse olleet laatimassa rakentamismääräyskokoelman esteettömyyttä käsittelevät osat, joiden määräyksiä rakennus- ja maankäyttölaki velvoittaa noudattamaan. Nyt eri haastatteluissa ja puheenvuoroissa ikään kuin yllytetään poikkeamaan vaatimuksista. Esteettömyys poistaa yhteiskunnallisia ongelmia, ei lisää niitä. Pääosa elinkaariajattelun teknisestä toteutumisesta on esteettömyyden varassa. Sillä pyritään yhteiskunnallisiin säästöihin, ei kulujen kasvattamiseen.
Tekeillä olevien selvitysten kysymyksistä saattaakin helposti saada sen käsityksen, että selvitykset ja niiden tekijät ajavat rakennusteollisuuden etua. Siihen näyttää kuuluvan esteettömyysvaatimusten romuttaminen eikä niinkään asumistason parantaminen. Korostamalla eräitä esteettömyydestä annettuja määräyksiä saadaan suuri yleisö harhautetuksi vastustamaan esteettömyyttä ylipäätään. Surullista, kun esteettömyydestä koituu hyöty juuri heidän parhaakseen. Esimerkiksi: kuinka helppo onkaan lastenvaunujen tai ostoslaukkujen kanssa kulkea riittävän leveistä ja itsestään avautuvista ovista.
Yleisön kirjoituksissa ja jopa tv-uutisissa on syytetty esteettömyyttä mm. ylileveistä ovista ja hehtaarin kokoisista kylpyhuoneista. Rakennusteollisuuden käyttämien ovien hintaan ei oven leveys juurikaan vaikuta. Kautta aikojen saunaa rakastavien suomalaisten kylpyhuoneet ovat olleet ahtaat ja siksi myös tapaturmia aiheuttavia verrattuna moniin muihin sivistysmaihin. Eikö mukavuuden ja turvallisuuden lisäys olekaan asukkaiden, etenkin lapsiperheiden mieleen? Vaaditun ”pyörähdysympyrän” alasta on pinta-alan todellista lisäystä vain noin yksi ”tyhjä” neliömetri. Sekö muka aiheuttaa asuntojen hintatason merkittävän nousun?
Tuntuukin pöyristyttävältä, että nyt jopa Ympäristöministeriö pyrkisi romuttamaan esteettömyyspyrkimyksen asuinrakentamisen osalta. Siitä seuraisi väistämättä yleisön asenteen muutos entisestäänkin esteettömyydelle vastaisemmaksi. Sen sijaan, että vaikeroidaan esteettömyyden ikeen alla, tehtäisiin paljon viisaammin kehittämällä ratkaisuja kaikkien hyödyksi. Nykyiset rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat minimiluokkaa eivätkä aina riitä tekemään rakennuksesta toimivalla tavalla esteetöntä, saavutettavaa. Osa ohjeista olisikin muutettava määräyksiksi.
Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O Haulisto on tutkimusten johdosta lähettänyt ympäristöministeriölle tiedustelun siitä, mihin mikä on ministeriön kanta esteettömyyteen. Tiedustelussa kysytään, aikooko ministeriö luopua ihmisten, ei vain vammaisten ja vanhusten hyväksi laadituista esteettömyysmääräyksistä ja ohjeista. Vaarantuuko nyt maassamme hyvään alkuun päässyt esteettömyystoiminta, josta esimerkkinä mm. kunnallisten esteettömyysasiamiesten tarjoamat palvelut.
Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Rakennusarkkitehti RIA
maanantai 16. kesäkuuta 2008
Keskustelua esteettömyydestä
Osallistu Rakennuslehden esteettömyysaiheiseen verkkokeskusteluun. Linkki ajankohtaiseen keskusteluun.
USA:n hallitus: Esteettömyydestä enemmän etua kuin kustannuksia
New York Times uutisoi Bushin hallituksen suunnitelmista tiukentaa esteettömyyteen liittyviä määräyksiä. Tarkoituksena on taata vammaisille ihmisille laajemmat ja tasavertaisemmat osallistumismahdollisuudet ja parantaa syrjinnän kieltävän lain toteutumista käytännössä. Konkreettiset määräykset koskisivat laajalti erilaisia julkisia tiloja ja palveluja.
Kulujakin on mietitty ja laskelmissa on tultu siihen tulokseen, että kustannukset ovat noin puolet arvioidun yhteisen hyödyn arvosta. Esteettömyyttä ei siis nähdä turhana kustannuksena. Hallitus arvioi nimittäin, että pyörätuolien ja muiden liikkumisen apuvälineiden käyttäjien määrä tulee kasvamaan selvästi, ja että myös ikähuonokuuloisuus lisääntyy huomattavasti. Julkinen keskustelu ehdotuksesta alkaa tällä viikolla, kun se julkaistaan kansalaisille kommentoitavaksi.
Lisätietoja
Linkki NY Timesin artikkeliin.
Kulujakin on mietitty ja laskelmissa on tultu siihen tulokseen, että kustannukset ovat noin puolet arvioidun yhteisen hyödyn arvosta. Esteettömyyttä ei siis nähdä turhana kustannuksena. Hallitus arvioi nimittäin, että pyörätuolien ja muiden liikkumisen apuvälineiden käyttäjien määrä tulee kasvamaan selvästi, ja että myös ikähuonokuuloisuus lisääntyy huomattavasti. Julkinen keskustelu ehdotuksesta alkaa tällä viikolla, kun se julkaistaan kansalaisille kommentoitavaksi.
Lisätietoja
Linkki NY Timesin artikkeliin.
maanantai 9. kesäkuuta 2008
Esteettömyys - tarpeeton kustannuserä vai perusoikeus?
Olen kirjoittanut pari kertaa aiemmin Rakentamisen normitalkoista, jotka asuntoministeri on käynnistänyt. Asuntoministerin puheessa ja talkoiden aluksi järjestetyssä kyselyssä tuotiin esteettömyys esiin mahdollisena turhana kustannuksena. Lukiessani kyselyä koin sen ihmisarvoa loukkaavaksi ja niin koki moni muukin.
Kynnys ry on tehnyt kyselystä tutkintapyynnön poliisille sen selvittämiseksi "onko ympäristöministeriön kyselystä vastaavien henkilöiden toiminnassa kysymys ihmisoikeusloukkauksesta ja syrjivästä sekä asenteellisesta kiihottamisesta kansanryhmää - vammaisia ihmisiä - vastaan."
Kynnys ry perustelee tiedotteessaan, että esteettömyys on perus- ja ihmisoikeus.
Lisätietoja
Linkki Kynnyksen tiedotteeseen
Kynnys ry on tehnyt kyselystä tutkintapyynnön poliisille sen selvittämiseksi "onko ympäristöministeriön kyselystä vastaavien henkilöiden toiminnassa kysymys ihmisoikeusloukkauksesta ja syrjivästä sekä asenteellisesta kiihottamisesta kansanryhmää - vammaisia ihmisiä - vastaan."
Kynnys ry perustelee tiedotteessaan, että esteettömyys on perus- ja ihmisoikeus.
Lisätietoja
Linkki Kynnyksen tiedotteeseen
sunnuntai 25. toukokuuta 2008
Esteettömyys - tarpeeton kustannuserä?
Asuntoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämät Rakentamisen normitalkoot ovat edenneet kyselyyn rakennusalan toimijoille. Tutustuin kyselyyn, johon löytyy linkki ympäristöministeriön nettisivulta. Kyselyssä pyydetään rakennusalan ammattilaisia arvioimaan erilaisten rakennusmääräysten tarpeettomuutta, ja muun muassa esteettömyys on näkyvästi kyselyssä mukana.
Kyselyssä "Tarpeettomilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka eivät tuo lisäarvoa ympäristön laatuun tai asukkaille." Kun tätä määritelmää sovelletaan esteettömyyteen herää kysymys: Ovatko ihmisarvo ja tasa-arvo vain kaupattavia lisäarvoja?
Kyselyssä kysytään esimerkiksi miten paljon tarpeettomia kustannuksia aiheuttavat kylpyhuoneen esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja ulkotiloissa luiskia koskevat vaatimukset. "Esteettömyys" käsitteenä tuodaan minun mielestäni tässä yhteydessä erittäin negatiiviseen valoon. Vaikka vastaajalla on mahdollisuus vastata, että esteettömyys ei aiheuta lainkaan tarpeettomia kustannuksia, niin esteettömyys tuodaan vahvasti esiin mahdollisesti tarpeettomana kustannuksena. Esteettömyys määritellään negatiivisesti byrokraattiseksi "vaatimukseksi" ja esitetään, että tämä vaatimus aiheuttaa mahdollisesti tarpeettomia kustannuksia.
Seuraava lainaus asuntoministeri Jan Vaapavuoren puheesta kuvastaa asenteita kyselyn takana:
"Kaikelle on tietysti selityksensä. Ja kaikilla määräyksillä hyvää tarkoittava päämääränsä. Milloin tavoitteena on edistää paloturvallisuutta, milloin esteettömyyttä, milloin energiatehokkuutta tai vaikkapa kaunista kaupunkikuvaa. Kukaan ei kai sinänsä voi kiistää näiden tavoitteiden oikeellisuutta. Varsin keinotekoista olisi myöskään väittää, ettei yhteiskunnan tehtävänä olisi edistää näitä ja monia muita mm. rakentamisen laatuun liittyviä tekijöitä – myös sitovin määräyksin.
Tästä huolimatta voidaan – ja pitää – kysyä onko oikein, että kaikki nämä tavoitteet aina menevät rakentamisen kohtuuhintaisuuden edelle. Onko niin, että kahden intressin törmätessä - mitä maailmassa jatkuvasti sattuu - rakentamisen kohtuuhintaisuus on aina se, joka saa väistyä? Ovatko puheet rakentamisen kohtuuhintaisuudesta tässä suhteessa sittenkin vain liturgiaa?"
Vastaukseni asuntoministerille: Kohtuuhintaisuuden kohtuullinen lähtötaso on esteetön rakentaminen. Esteettömyyden toteuttaminen ei siis voi olla ristiriidassa kohtuuhintaisuuden kanssa. Esteetöntä rakentamista tulee kehittää ja edistää niin, että tulevaisuudessa rakennetaan yhä useammin koko elämänkaaren ajan toimivia kohtuuhintaisia asuntoja. Suosittelen tutustumaan näin aluksi arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämänkaaren kestävää asumista, joka on julkaistu Invalidiliiton esteettömyyssivuilla.
Linkki arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämäkaaren kestävää asumista.
Linkki asuntoministeri Vapaavuoren puheeseen 2.4.2008
Linkki tiedotteeseen kyselystä
Kyselyssä "Tarpeettomilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka eivät tuo lisäarvoa ympäristön laatuun tai asukkaille." Kun tätä määritelmää sovelletaan esteettömyyteen herää kysymys: Ovatko ihmisarvo ja tasa-arvo vain kaupattavia lisäarvoja?
Kyselyssä kysytään esimerkiksi miten paljon tarpeettomia kustannuksia aiheuttavat kylpyhuoneen esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja ulkotiloissa luiskia koskevat vaatimukset. "Esteettömyys" käsitteenä tuodaan minun mielestäni tässä yhteydessä erittäin negatiiviseen valoon. Vaikka vastaajalla on mahdollisuus vastata, että esteettömyys ei aiheuta lainkaan tarpeettomia kustannuksia, niin esteettömyys tuodaan vahvasti esiin mahdollisesti tarpeettomana kustannuksena. Esteettömyys määritellään negatiivisesti byrokraattiseksi "vaatimukseksi" ja esitetään, että tämä vaatimus aiheuttaa mahdollisesti tarpeettomia kustannuksia.
Seuraava lainaus asuntoministeri Jan Vaapavuoren puheesta kuvastaa asenteita kyselyn takana:
"Kaikelle on tietysti selityksensä. Ja kaikilla määräyksillä hyvää tarkoittava päämääränsä. Milloin tavoitteena on edistää paloturvallisuutta, milloin esteettömyyttä, milloin energiatehokkuutta tai vaikkapa kaunista kaupunkikuvaa. Kukaan ei kai sinänsä voi kiistää näiden tavoitteiden oikeellisuutta. Varsin keinotekoista olisi myöskään väittää, ettei yhteiskunnan tehtävänä olisi edistää näitä ja monia muita mm. rakentamisen laatuun liittyviä tekijöitä – myös sitovin määräyksin.
Tästä huolimatta voidaan – ja pitää – kysyä onko oikein, että kaikki nämä tavoitteet aina menevät rakentamisen kohtuuhintaisuuden edelle. Onko niin, että kahden intressin törmätessä - mitä maailmassa jatkuvasti sattuu - rakentamisen kohtuuhintaisuus on aina se, joka saa väistyä? Ovatko puheet rakentamisen kohtuuhintaisuudesta tässä suhteessa sittenkin vain liturgiaa?"
Vastaukseni asuntoministerille: Kohtuuhintaisuuden kohtuullinen lähtötaso on esteetön rakentaminen. Esteettömyyden toteuttaminen ei siis voi olla ristiriidassa kohtuuhintaisuuden kanssa. Esteetöntä rakentamista tulee kehittää ja edistää niin, että tulevaisuudessa rakennetaan yhä useammin koko elämänkaaren ajan toimivia kohtuuhintaisia asuntoja. Suosittelen tutustumaan näin aluksi arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämänkaaren kestävää asumista, joka on julkaistu Invalidiliiton esteettömyyssivuilla.
Linkki arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämäkaaren kestävää asumista.
Linkki asuntoministeri Vapaavuoren puheeseen 2.4.2008
Linkki tiedotteeseen kyselystä
torstai 17. huhtikuuta 2008
Rakentamisen normitalkoot
Asuntoministeri Jan Vapaavuori on esittänyt, että rakentamisen kustannuksia pitäisi laskea. Ministeri on asettanut Rakentamisen normitalkoot -hankkeen projektiryhmän selvittämään, millaiset kaavamääräykset ja rakentamismääräyskokoelman määräykset tarpeettomasti kohottavat rakennuskustannuksia. Yhtenä mahdollisesti turhan kalliina, sinänsä hyvänä päämääränä hän mainitsee rakennusten esteettömyyden. Lue asuntoministerin puhe Rakennustarkastuspäivillä 2.4.2008 ympäristöministeriön sivulta.
Linkki asuntoministerin puheeseen
Linkki Rakentamisen normitalkoot tiedotteeseen.
Linkki asuntoministerin puheeseen
Linkki Rakentamisen normitalkoot tiedotteeseen.
Tilaa:
Kommentit (Atom)