YMn tiedote: Selvitys: esteettömyyden kustannukset maltillisia

Ympäristöministeriö

Tiedote: 12.12.2014 12.44

Selvitys: esteettömyyden kustannukset maltillisia

Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista ja soveltuvin osin korjausrakentamista.

Selvityksessä arvioidaan esimerkkikohteiden avulla erilaisia esteettömän kerrostaloasumisen ratkaisuja. Esteettömyysratkaisut noudattavat voimassa olevia määräyksiä, jotka koskevat muun muassa wc- ja pesutilojen mitoitusta, kulkuaukkoja ja -yhteyksiä kuten ovia ja hissejä sekä käsijohteita. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti uudisrakentamista, mutta siinä huomioidaan myös korjausrakentaminen.

Selvityksessä lasketaan asuntojen, yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen esteettömyysratkaisuja keskimääräisin rakentamisen yksikköhinnoin. Helsingin alueella esteettömyyden rakentamisen minimikustannukset ovat kuusikerroksisen talon kolmiossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri (sis. alv 24 %). Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista.



Tehokasta esteettömyyttä huolellisella suunnittelulla

Raportin tulokset korostavat erityisesti huolellisen suunnittelun merkitystä. Esteettömyyteen tulee panostaa esimerkiksi suunnittelijoiden koulutuksessa, ja esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä esimerkiksi rakenneta turhaa tilaa. Selvityksessä arvioitiin, että esteettömyydestä johtuva WC- ja pesutilojen pinta-alaosuus on noin 1−1,5 neliömetriä.

Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat uudisrakentamiseen verrattuna. Lisäksi kaikkia rakennuksia ei ole mahdollista muuttaa esteettömiksi jälkikäteen. Jotta Suomen asuntokannassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen, tulisi esteettömyys huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä asuntoja korjattaessa.

Selvityksen rahoittivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Sen tekivät Niina Kilpelä ja Johanna Hätönen Kynnys ry:stä sekä Arto Palo ja Tapio Holopainen Rakennuttajapalvelu Arto Palo Oy:stä.

Lisätietoja

Yliarkkitehti Erja Väyrynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 326, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 093, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi



Lisää aiheesta:

Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi (Helda):
http://hdl.handle.net/10138/144427

Ylistetyt Esteet!

Yhteiskunta on herännyt siihen, että esteettömyyttä tarvitaan. Yleisessä keskustelussa yhteiskunnallista ohjaamisesta ja palveluiden järjestämisestä vastaavat tahot puoltavat ponnekkaasti esteettömyyttä. Konkreettisesta rakentamisesta vastaava tahot taas vastustavat. Olemme päätyneet esteettömyyskeskustelussa pattitilanteeseen, jossa juupas vastaan eipäs asemat eivät vie esteettömyyttä eteenpäin millään tavalla. Keskusteluun on vaikea löytää uusia ja rakentavia näkökulmia.

Yleisen esteettömyyden toteuttamisen osalta meillä on siis kaksi puolta: he, jotka puhuvat ja työskentelevät esteettömyyden eteen ja he, jotka puhuvat ja työskentelevät esteiden puolesta. Esteiden puhujien puolella ikivanhoja ja rikkomattomia argumentteja ovat ”näinä on tehty aina”, ”meillä on näin ja tämä toimii” ja ”kukaan ei ole valittanut aikaisemmin . Näiden argumenttien pohjalta tekisi mieli vetää johtopäätös, että tosiasiallista tietoa esteettömyyden hyödyistä ei ole olemassa ja esteettömyyden vastustaminen perustuu taikauskoon ja muutosvastarintaan. Esteettömyys toisi ”ne” meidän joukkoomme ja osaksi jokapäiväistä arkeamme.

Oman kokemukseni mukaan mielenkiintoisinta esteettömyydessä on, että sen naamioituessa joksikin muuksi, sitä ei vastusteta. Automarkettien automaattiset ja kynnyksettömät sisäänkäynnit, huoltoasemien wc-tilojen automaattihanat, pihamaiden valoautomatiikka, valtateiden kilometrien pitkät valaistukset, etäluettavat sähkö- ja vesimittarit ovat kaikki loistavia esimerkkien turvallisuuden ja toimivuuden toteuttamisesta eli esteettömyydestä. Käsittääkseni kukaan rakentajista ei ole vastustanut niiden toteuttamista.

Itse asiassa esteettömyydestä tulee kompastuskivi vasta, kun ryhdymme puhumaan talojen rakentamista asumista varten. Lillukanvarsia alkaa kasvaa kylpyhuoneiden ovileveyksien ja kynnysten kohdalla. Ja pakkohan tässä yhteydessä on mainita myös hissi ja autopaikat.

Tietenkin on selvää, että kohtuuhintaisuuden ja toimivuuden osalta on aina ja koko ajan tehtävä uusia ratkaisuja. Uusia tapoja ratkaista asiat tarvitaan, jotta löytyisi se optimaalinen toimintatapa, jolla esteettömyyttä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman moneen paikkaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko esteettömyys pitäisi heittää romukoppaan. Nyt olisi oikea aika kerätä osaajat yhteen ja ryhtyä luomaan esteettömiä ratkaisuja. Romukoppaan sen sijaan pitäisi heittää pohtiminen, kenelle esteettömyydestä on hyötyä ja missä.

Nyt on oikea aika luopua esteistä!

Mervi Valta

Esteettömyysyhdistyksen syyskokous 2014

Esteettömyysyhdistys ry:n

sääntömääräinen syyskokous 2014 pidetään 21.11.2014 Joensuussa.

Aika: Perjantai 21.11.2014 klo 16:30 alkaen.

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.fi/p/tietoja-yhdistyksesta.html

 

Lisätietoja sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com 

 

Tervetuloa!

-Hallitus-

RISTIRIITOJA JA NÄKEMYSEROJA

” Kuka, mitä, saunassa meteliä piti, mitä, häh?” kyseli muun muassa Sleepy Sleepers aikoinaan. Sanat kumpusivat mieleeni, kun pohdin esteettömyyden edistämistyötä.

Luin Valtakunnallisen vammaisneuvoston nettisivuilta, että ”Valtakunnallinen vammaisneuvosto järjestää ESTEETTÖMYYS ON YHTEINEN TAVOITTEEMME – seminaarin, jossa pureudutaan esteettömyyden ytimeen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, rakentamisen, sähköisen viestinnän, liikenteen, tutkimuksen ja kokemusasiantuntemuksen näkökulmista.” Seminaarin tavoite on puhua ihmisille luotavista mahdollisuuksista ja keinoista, joilla ihmisten olisi entistä helpompi olla ihmisiä.

Tämän syksyn aikana, syyskuun alussa on tiedotettu, että Ympäristöministeriö on käynnistänyt Ikäkoti kuntoon –kampanjan. Sen avulla halutaan herättää suomalaisia pohtimaan, pärjääkö omassa kodissa myös ikääntyneenä. Ympäristöministeriö toivoo Ikäkoti kuntoon -kampanjalla saavansa jokaisen yli 55-vuotiaan katsomaan omaa ja lähipiirinsä kotia myös ikäihmisen silmin. Arviointi kohteena ovat muun muassa turvallisuus ja esteettömyys. DISCOVER 55+ raportin mukaan yli 55 -vuotiaita on jo 1,2 miljoonaa. 

Rakennustieto ylläpitää RT Esteettömyystieto –palvelua, minkä pitäisi helpottaa ja nopeuttaa suunnittelijoiden työtä tilojen mitoituksessa ja materiaalien valinnassa, kun tavoitteena on esteettömyyden toteutuminen asuinympäristössä ja parempi suunnittelun laatu.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tiedottaa, että valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan ensi vuoden korjaus- ja energia-avustusten määräraha on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Näistä muun muassa kuntien myöntämille avustuksille määrärahat jakautuisivat seuraavasti: vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustus 12 milj. euroa ja kuntotutkimus kosteusvaurioituneeseen, terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen 1 milj. euroa. 

Esteettömyysasiaa viedään siis eteenpäin monella tavalla ja monien kanavien kautta. Toimenpiteillä pyritään tavoittamaan asiassa monia eri toimijoita ja luoda yhteistä mielikuvaa siitä, miten esteettömyyttä tulevaisuudessa toteutetaan. 

Tosin, samaan aikaan, kun herätellään yhteiskunnallista keskustelua esteettömyyden välttämättömyydestä ja tarpeellisuudesta, nousee esille myös soraääniä. Ääniä, joiden mukaan esteettömyys ei olekaan yhteinen asiamme. Tämän asian on tuonut esille muun muassa Talouselämä-lehdessä Rakennusteollisuus RT ry, jonka mukaan uudisrakentamisen esteettömyysvaatimukset ovat kohtuuttomia ja esteettömyyden säätelyä pitäisi väljentää. 

Surullisinta soraäänissä on, että niiden esittäjät eivät arvioi esteettömyyteen liittyvän kehittämistyön tai koulutuksen tarvetta. He eivät myöskään esitä argumenteissaan sitä, miten esteettömyys madaltaisi laatua tai haittaisi ihmisten tosiasiallista arkielämää. He vain vetoavat siihen, että perinteiseen, esteelliseen toimintatapaan verrattuna uudet tavat ja maailman muuttuminen lisäävät kustannuksia. 

Tottahan se on, että ensimmäiset tuotteet ovat aina kalliimpia kuin massatuotanto. Se kuitenkin kuuluu tuotteiden ja toimintatapojen elinkaareen. Kukaan ei ihmettele, miksi ensimmäiset versiot älypuhelimista maksavat paljon enemmän kuin saman puhelimen tuottaminen muutaman kuukauden päästä vakiintuneilla tuotantomenetelmillä.

Mervi Valta
projekti-insinööri

Esteet luovat toiseutta ja riippuvuutta

Esteettömyyden sisäistäminen ja sen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen on todella haastava juttu. Esteettömyyden tarkka määritteleminen on mahdotonta, koska esteettömyys on ympäristön (rakennetun ympäristön, tiedon ja toimintatapojen) ominaisuus, jonka pitäisi tukea myös vammaisten tai apuvälinettä käyttävien ihmisten omaehtoista ja itsenäistä toimintaa. Esteettömyys (tai esteellisyys) itse asiassa kuvaa yksilön ja ympäristön välisen suhteen toimivuutta. Helppoa kuin heinänteko, eikö vain?

Kokemukseni mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa esteettömyyttä. sen ymmärtäminen on kuitenkin työlästä. Riikka Hänninen on kirjoittanut Näkövammaisten Airut-lehdessä (16.9.2014) oivallisesti toiseuden tunteesta. Vammaisen ihmisen tunne siitä, että olen ulkopuolinen, jopa omassa elämässään. Kokemus syntyy, kun esteelliset toimintatavat ja asiat saavat ymmärtämään, ettei vain pysty – ei vain pysty.

Esteet korostavat toistakin inhimillisen elämän osa-aluetta: riippuvuutta toisista ihmisistä. Apuvälineitä käyttävien ihmisten riippuvuuden toisten ihmisten avusta – ja hyvöntahtoisuudesta. Silloin, kun ympäristö ei tue ja luo toimintamahdollisuuksia, syntyy riippuvuutta toisista ihmisestä. Apua tarvitaan monissa arkipäivän yksikertaisissa asioissa, kuten oven avaamisessa. Tämän on todennut muun muassa Yle Puheen Iltapäivän #ihmistestissä toimittaja Salla Vuolteenaho.

Siispä määrittelisin esteettömyyden syvimmän olemuksen seuraavasti: Esteettömyys on keino/väline, jolla tuetaan jokaisen ihmisen osallistumista ja osallisuutta – tekemistä ja mukana olemista ihmistä kunnioittaen ja arvostaen. 

Ei esteettömyys sen kummempi juttu ole!

Mervi Valta

projekti-insinööri

Tarvitaanko vielä esteettömyyden edistämistyötä?

YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista on oma artiklansa esteettömyydelle. 9 artikla on kokonaisuudessaan alla:

9. artikla Esteettömyys

1. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla

elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä

kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot,

terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalvelut

mukaan lukien.

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla:

a) kehitetään ja saatetaan voimaan yleisölle avoimien tai tarjottavien tilojen ja palvelujen

saavutettavuutta koskevia vähimmäisstandardeja ja -ohjeita ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa;

b) varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja

ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden

kannalta;

c) annetaan sidosryhmille koulutusta vammaisten henkilöiden kohtaamista esteettömyyskysymyksistä;

d) tuotetaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa;

e) järjestetään avustajia ja muuta apua, mukaan lukien oppaat, lukijat ja koulutetut viittomakielen tulkit, helpottamaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen esteettömyyttä;

f) edistetään muita asianmukaisia vammaisten henkilöiden avustamisen ja tukemisen

muotoja tarkoituksena varmistaa heille tiedon saavutettavuus;

g) edistetään uusien tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien, myös Internetin, saavutettavuutta vammaisille henkilöille;

h) edistetään saavutettavien tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua varhaisessa vaiheessa siten, että näistä teknologioista ja järjestelmistä tulee saavutettavia mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

Ovatko kaikki artiklassa esille nostetut asiat toteutuneet?

Tarvitaanko vielä esteettömyyden edistäjiä ja eteenpäin viejiä?

YKn vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus:  www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ykn_vammaissopimus_uudistettu_painos_2012.pdf

Mervi Valta

Kutsu kevätkokoukseen 26.4.2014 Joensuu

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2014 pidetään

Aika: Lauantaina 26.4.2014 klo 14.00 alkaen.

Paikka: Ravintola Aada, Kauppakatu 32, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Säännöt löytyvät yhdistyksen sivuilta http://esteettomyys.blogspot.fi/

 kohdasta Tietoa yhdistyksestä.

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Lounas ennen kokousta alkaen klo 13. 

Tervetuloa!

-Hallitus-