Keino, mutta mihin ja miksi?

Monet meistä ovat vankkumattomasti sitä mieltä, että esteettömyys on välttämätöntä ja ehdottomasti tarpeellista. Joulukuussa 2014 julkaistiin Ympäristöministeriön raportteja 27 | 2014, Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi, kirjoittajat: Niina Kilpelä, Johanna Hätönen, Arto Palo ja Tapio Holopainen. Raportin mukaan esteettömyydestä ei synny merkittäviä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Esteettömyys on siis yksi ominaisuus, toiminnallinen elementti kokonaisuudessa, jolla ei yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta ole suurtakaan kustannusmerkitystä. Raportti ei kuitenkaan nostanut tuloksillaan esteettömyyskeskustelua uudelle tasolle.

Me, jotka olemme vakuuttuneita esteettömyyden tarpeellisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksellisyydestä, olemme tottuneet toimimaan esteettömyyden edistämiseksi ja olisimme ehkä kaivanneet esteettömyyskeskusteluun uudenlaista tasoa YMn raportin jälkeen. Koska näin ei julkisuudessa ole tapahtunut, päätin lämmitellä esteettömyyskeskustelua näin meidän kesken:

Mitä esteettömyys itse asiassa on?

Miksi esteettömyys on tärkeää?

Mihin esteettömyyttä tarvitaan?

Kenelle esteettömyydestä on hyötyä?

Missä asioissa erityisesti esteettömyys koskettaa omaa elämää?

Missä esteettömyys koskettaa läheistemme elämää?

Missä esteettömyyttä tarvittaisiin lisää?

Tietävätkö kansalaiset, mitä esteettömyys on?

Tiedustelee

Mervi Valta

YMn tiedote: Selvitys: esteettömyyden kustannukset maltillisia

Ympäristöministeriö

Tiedote: 12.12.2014 12.44

Selvitys: esteettömyyden kustannukset maltillisia

Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista ja soveltuvin osin korjausrakentamista.

Selvityksessä arvioidaan esimerkkikohteiden avulla erilaisia esteettömän kerrostaloasumisen ratkaisuja. Esteettömyysratkaisut noudattavat voimassa olevia määräyksiä, jotka koskevat muun muassa wc- ja pesutilojen mitoitusta, kulkuaukkoja ja -yhteyksiä kuten ovia ja hissejä sekä käsijohteita. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti uudisrakentamista, mutta siinä huomioidaan myös korjausrakentaminen.

Selvityksessä lasketaan asuntojen, yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen esteettömyysratkaisuja keskimääräisin rakentamisen yksikköhinnoin. Helsingin alueella esteettömyyden rakentamisen minimikustannukset ovat kuusikerroksisen talon kolmiossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri (sis. alv 24 %). Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista.



Tehokasta esteettömyyttä huolellisella suunnittelulla

Raportin tulokset korostavat erityisesti huolellisen suunnittelun merkitystä. Esteettömyyteen tulee panostaa esimerkiksi suunnittelijoiden koulutuksessa, ja esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä esimerkiksi rakenneta turhaa tilaa. Selvityksessä arvioitiin, että esteettömyydestä johtuva WC- ja pesutilojen pinta-alaosuus on noin 1−1,5 neliömetriä.

Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat uudisrakentamiseen verrattuna. Lisäksi kaikkia rakennuksia ei ole mahdollista muuttaa esteettömiksi jälkikäteen. Jotta Suomen asuntokannassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen, tulisi esteettömyys huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä asuntoja korjattaessa.

Selvityksen rahoittivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Sen tekivät Niina Kilpelä ja Johanna Hätönen Kynnys ry:stä sekä Arto Palo ja Tapio Holopainen Rakennuttajapalvelu Arto Palo Oy:stä.

Lisätietoja

Yliarkkitehti Erja Väyrynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 326, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 093, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi



Lisää aiheesta:

Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi (Helda):
http://hdl.handle.net/10138/144427

Ylistetyt Esteet!

Yhteiskunta on herännyt siihen, että esteettömyyttä tarvitaan. Yleisessä keskustelussa yhteiskunnallista ohjaamisesta ja palveluiden järjestämisestä vastaavat tahot puoltavat ponnekkaasti esteettömyyttä. Konkreettisesta rakentamisesta vastaava tahot taas vastustavat. Olemme päätyneet esteettömyyskeskustelussa pattitilanteeseen, jossa juupas vastaan eipäs asemat eivät vie esteettömyyttä eteenpäin millään tavalla. Keskusteluun on vaikea löytää uusia ja rakentavia näkökulmia.

Yleisen esteettömyyden toteuttamisen osalta meillä on siis kaksi puolta: he, jotka puhuvat ja työskentelevät esteettömyyden eteen ja he, jotka puhuvat ja työskentelevät esteiden puolesta. Esteiden puhujien puolella ikivanhoja ja rikkomattomia argumentteja ovat ”näinä on tehty aina”, ”meillä on näin ja tämä toimii” ja ”kukaan ei ole valittanut aikaisemmin . Näiden argumenttien pohjalta tekisi mieli vetää johtopäätös, että tosiasiallista tietoa esteettömyyden hyödyistä ei ole olemassa ja esteettömyyden vastustaminen perustuu taikauskoon ja muutosvastarintaan. Esteettömyys toisi ”ne” meidän joukkoomme ja osaksi jokapäiväistä arkeamme.

Oman kokemukseni mukaan mielenkiintoisinta esteettömyydessä on, että sen naamioituessa joksikin muuksi, sitä ei vastusteta. Automarkettien automaattiset ja kynnyksettömät sisäänkäynnit, huoltoasemien wc-tilojen automaattihanat, pihamaiden valoautomatiikka, valtateiden kilometrien pitkät valaistukset, etäluettavat sähkö- ja vesimittarit ovat kaikki loistavia esimerkkien turvallisuuden ja toimivuuden toteuttamisesta eli esteettömyydestä. Käsittääkseni kukaan rakentajista ei ole vastustanut niiden toteuttamista.

Itse asiassa esteettömyydestä tulee kompastuskivi vasta, kun ryhdymme puhumaan talojen rakentamista asumista varten. Lillukanvarsia alkaa kasvaa kylpyhuoneiden ovileveyksien ja kynnysten kohdalla. Ja pakkohan tässä yhteydessä on mainita myös hissi ja autopaikat.

Tietenkin on selvää, että kohtuuhintaisuuden ja toimivuuden osalta on aina ja koko ajan tehtävä uusia ratkaisuja. Uusia tapoja ratkaista asiat tarvitaan, jotta löytyisi se optimaalinen toimintatapa, jolla esteettömyyttä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman moneen paikkaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko esteettömyys pitäisi heittää romukoppaan. Nyt olisi oikea aika kerätä osaajat yhteen ja ryhtyä luomaan esteettömiä ratkaisuja. Romukoppaan sen sijaan pitäisi heittää pohtiminen, kenelle esteettömyydestä on hyötyä ja missä.

Nyt on oikea aika luopua esteistä!

Mervi Valta

RISTIRIITOJA JA NÄKEMYSEROJA

” Kuka, mitä, saunassa meteliä piti, mitä, häh?” kyseli muun muassa Sleepy Sleepers aikoinaan. Sanat kumpusivat mieleeni, kun pohdin esteettömyyden edistämistyötä.

Luin Valtakunnallisen vammaisneuvoston nettisivuilta, että ”Valtakunnallinen vammaisneuvosto järjestää ESTEETTÖMYYS ON YHTEINEN TAVOITTEEMME – seminaarin, jossa pureudutaan esteettömyyden ytimeen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, rakentamisen, sähköisen viestinnän, liikenteen, tutkimuksen ja kokemusasiantuntemuksen näkökulmista.” Seminaarin tavoite on puhua ihmisille luotavista mahdollisuuksista ja keinoista, joilla ihmisten olisi entistä helpompi olla ihmisiä.

Tämän syksyn aikana, syyskuun alussa on tiedotettu, että Ympäristöministeriö on käynnistänyt Ikäkoti kuntoon –kampanjan. Sen avulla halutaan herättää suomalaisia pohtimaan, pärjääkö omassa kodissa myös ikääntyneenä. Ympäristöministeriö toivoo Ikäkoti kuntoon -kampanjalla saavansa jokaisen yli 55-vuotiaan katsomaan omaa ja lähipiirinsä kotia myös ikäihmisen silmin. Arviointi kohteena ovat muun muassa turvallisuus ja esteettömyys. DISCOVER 55+ raportin mukaan yli 55 -vuotiaita on jo 1,2 miljoonaa. 

Rakennustieto ylläpitää RT Esteettömyystieto –palvelua, minkä pitäisi helpottaa ja nopeuttaa suunnittelijoiden työtä tilojen mitoituksessa ja materiaalien valinnassa, kun tavoitteena on esteettömyyden toteutuminen asuinympäristössä ja parempi suunnittelun laatu.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tiedottaa, että valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan ensi vuoden korjaus- ja energia-avustusten määräraha on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Näistä muun muassa kuntien myöntämille avustuksille määrärahat jakautuisivat seuraavasti: vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustus 12 milj. euroa ja kuntotutkimus kosteusvaurioituneeseen, terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen 1 milj. euroa. 

Esteettömyysasiaa viedään siis eteenpäin monella tavalla ja monien kanavien kautta. Toimenpiteillä pyritään tavoittamaan asiassa monia eri toimijoita ja luoda yhteistä mielikuvaa siitä, miten esteettömyyttä tulevaisuudessa toteutetaan. 

Tosin, samaan aikaan, kun herätellään yhteiskunnallista keskustelua esteettömyyden välttämättömyydestä ja tarpeellisuudesta, nousee esille myös soraääniä. Ääniä, joiden mukaan esteettömyys ei olekaan yhteinen asiamme. Tämän asian on tuonut esille muun muassa Talouselämä-lehdessä Rakennusteollisuus RT ry, jonka mukaan uudisrakentamisen esteettömyysvaatimukset ovat kohtuuttomia ja esteettömyyden säätelyä pitäisi väljentää. 

Surullisinta soraäänissä on, että niiden esittäjät eivät arvioi esteettömyyteen liittyvän kehittämistyön tai koulutuksen tarvetta. He eivät myöskään esitä argumenteissaan sitä, miten esteettömyys madaltaisi laatua tai haittaisi ihmisten tosiasiallista arkielämää. He vain vetoavat siihen, että perinteiseen, esteelliseen toimintatapaan verrattuna uudet tavat ja maailman muuttuminen lisäävät kustannuksia. 

Tottahan se on, että ensimmäiset tuotteet ovat aina kalliimpia kuin massatuotanto. Se kuitenkin kuuluu tuotteiden ja toimintatapojen elinkaareen. Kukaan ei ihmettele, miksi ensimmäiset versiot älypuhelimista maksavat paljon enemmän kuin saman puhelimen tuottaminen muutaman kuukauden päästä vakiintuneilla tuotantomenetelmillä.

Mervi Valta
projekti-insinööri

Elävästi esteetön

Esteettömyys on toimintaympäristön ominaisuus, jota voidaan arvioida mitoilla ja toiminnallisuuden erilaisilla mittareilla. Tosiasiassa esteettömyys on vain väline – ainoastaan ja pelkästään väline, jolla oikeasti toteutetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta päättää omaan elämään ja toimintaan liittyvistä asioista.

Ehkä tämä, ihmisten mahdollisuus osallisuuteen, on hämärtänyt esteettömyyden konkretisointia. Esteettömyys ei siis ole pelkästään leveyksiä, kaltevuuksia tai valomääriä. Osallisuuden mahdollistaminen, yhdenvertaisuus ei-vammaisten ja vammaisten ihmisten toimintamahdollisuuksien luomisessa, edellyttää kokonaisvaltaista käsitystä toiminnasta ja toimintaan liittyvistä esteistä. Pelkkä mitta ei johda mihinkään.

Asunto on asumisen alusta. Ilman asuntoa ei ole yhteiskunnallista osallisuutta. Suomalaiseen identiteettiin ja osallisuuteen kuuluu mielikuva omakotitalosta. Mielikuvaan liittyvät koivun lehtien havina, lintujen laulu ja aallokon liplatus. Arjessa kuva on kuitenkin toisenlainen.   

Keskuudessamme on edelleen ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta omaan asuntoon tai asuntoon, johon voisi rakentaa itselleen kodin. Vastaikään julkistettiin Ympäristöministeriön raportti mielenterveyskuntoutujien asumisolosuhteista. Lisäksi valtioneuvosto on linjannut, että asuntopolitiikassa painopiste on asunnottomille ja kehitysvammaisille ihmisille tarkoitetussa asuntotuotannossa.

Joensuun kaupungin ensimmäisessä vammaispoliittisessa ohjelmassa määriteltiin, että esteettömyys kostuu kolmesta eri osa-alueesta ja niiden erilaisista yhdistelmistä: fyysistä, rakennetun ympäristön esteettömyydestä, tarkoituksen mukaisista apuvälineistä ja toisen ihmisen avusta.

Asunto on alusta, jolta ihmiset ponnistavat ympäristön toiminnallisiin pyörteisiin. Asunto on myös paikka, jossa asukas saa ja voi itse määritellä, miten hän elämäänsä elää. Ja silti, itsenäisyyteen liittyy aina myös riittävä tuki ja apu, esteettömyys, jotta ihminen voi ja pääsee oman elämänsä täysivaltaiseksi toimijaksi.

Pelkästään jo asuntotilanteesta tehtyjen johtopäätösten pohjalta voi todeta, että esteettömyyden eteenpäin vieminen ei ole vanhanaikaista tai tarpeetonta. Päinvastoin, maailman monimutkaistuessa ja teknistyessä, esteettömyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja sitä on sovellettava tavalla, jolla turvataan ihmisten osallisuus oman elinympäristönsä tapahtumiin ja toimintoihin.

Mervi Valta

Me itse ry:n kannanotto: Laitos ei ole koti

Me itse ry on ottanut kantaa laitosasumisen purkamiseen.  Yhdistys on huolissaan siitä, muistetaanko kunnissa kenitysvammaisten ihmisoikeudet.

Kannaotossa sanotaan näin:

"On väärin, että jotkut kunnat suunnittelevat
yli 100 – 200 asukkaan kerrostaloja,
jonne vammaiset, vanhukset, päihdeongelmaiset
ja mielenterveysasiakkaat muuttaisivat asumaan."

Tämä on vastoin valtioneuvoston periaatetta, jonka mukaan kehitysvammaisten asuminen tulee järjestää pieniin, noin 5-10 henkilön yksiköihin.

Me itse ry muistuttaa, että kilpailutus ei saa mennä ihmisarvon edelle. Asumisessa tulee ottaa huomioon ihmisen näkökulma.

Lisätietoja
Me itse ry:n  kannanotto.

Osallistu ja vaikuta Jyväskylässä - Kaupungin Kangas

Asuinalueen ideointi Jyväskylässä
Jyväskylässä alkaa entisen tehdasalueen muuttaminen asuinalueeksi. Suunnitteluun liittyy kansalaisten ideointiprojekti. Ideat tulee lähettää 15.3.2011 mennessä HUB Jyväskylälle.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan Jyväskylän Kankaan alueen ideointiin, tutustu ohjeisiin Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla.

Linkki ohjesivulle


Lisätietoa

Jyväskylän Kaupunkirakennepalveluiden Anne Sandelinin esitys ja muuta taustaa projektille HUB Jyväskylän nettisivuilla.

HUB Jyväskylä

Teknologian käytön etiikka

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) on julkaissut kannanoton teknologian hyödyntämisen eettisistä kysymyksistä.

Lausunnossa kiinnitetään muunmuassa huomiota apuvälineisiin ja itsenäiseen suoriutumiseen. Kannanotossa korostetaan, että käyttäjiä, asiakkaita ja potilaita on kuultava ja heidän etunsa otettava huomioon, kun tehdään päätöksiä.

Linkki ETENEn tiedotteeseen.

Linkki ETENEn julkaisulistaan.

12.-18.9. vietetään epilepsiaviikkoa

Epilepsialiiton verkkosivulla on tietoa kampanjaviikon paikallisista tapahtumista ja tositarinoita epilepsiasta. Voit myös testata tietosi epilepsiasta.

Epilepsialiitto

Asumispalvelusäätiö ASPA:n oppaassa "Turvallinen asuminen ja epilepsia" on tietoa epilepsiasta ja esteettömyydestä.

ASPA: Turvallinen asuminen ja epilepsia

Kakkoskodissa kompastelematta otsikoi Meidän Mökki

Uusimassa Meidän Mökki- lehdessä (07/2010) esitellään kesähuvila, joka on suunniteltu esteettömäksi pyörätuolin käyttäjälle. Sen rakensi perhe, jossa yksi lapsista käyttää pyörätuolia. Näin koko perhe pääsee nauttimaan mökkeilystä järven rannalla. Samalla rakennettiin elinkaariasunto. Lehdessä todetaan, että esteetön mökki ja piha on sijoitus tulevaisuuteen.

Jutussa esitellään toteutettuja ratkaisuja kuvissa ja perheen kertomana. Hyvin kirjoitettu esittely antaa lukijalle selkeästi tietoa esteettömyydestä ja sen merkityksestä. Erilaisten teknisten ratkaisujen merkitys kerrotaan lukijalle perheen arjen näkökulmasta. Tällaisia esteettömästä asumisesta kertovia juttuja saisi mielellään olla useammin lehdissä.

Esteettömyystietoa on työläs saada, kun tavoitteena on rakentaa esteetön mökki.

Perhe oli itse mukana suunnittelemassa muutoksia talotehtaan valmishuvilaan. Varsinaisen asunnon suunnitteluun saa apua kunnalta, mutta mökin suunnittelussa on pärjättävä omin avuin, kertoo perheen äiti. Esteettömyys ei ollut tuttua talotehtaan suunnittelijalle, ja konkreettista tietoa oli hankala löytää edes netistä. Saunatilojen suunnitteluun osallistuikin perheen tuttu arkkitehti. Pihan suunnittelussa perhettä auttoi maisema-arkkitehti.

Usein yhdistyksen piirissä on keskusteltu siitä, että käyttäjän ensikäden kokemusta ja toisaalta olemassa olevaa tietoaa ei ole helppo yhdistää. Eri nettisivustoilla on esteettömyyden neuvontaa, mitoitusohjeita ja kartoituspohjia. Niiden löytäminen ja käyttäminen suunnittelun apuna on eri juttu. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen vaatii suunnittelijalta kuuntelemista ja asiantuntemusta. On monia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuus pitäisi hallita. Hänen tulisi ymmärtää, miksi asiakas haluaa tietyn esteettömän tai muunneltavan ratkaisun, ja miten suuri merkitys toimivilla esteettömillä ratkaisuilla on asiakkaalle. Tämä koskee kaikkia, jotka osallistuvat toteutukseen, sillä pienikin tietokatkos voi aiheuttaa virheen.

Monien osasten on satuttava kohdalleen, että kokonaiseen rakennukseen saadaan toivottu lopputulos. Tästä on esimerkki lehtijutussa. Ikkunoiden korkeuden ennakointi epäonnistui, ja sen takia jo tilattuja matalampia keittiön työpöytätasoja ei voitu toteuttaa. Keittiö ei toteutunut tilauksen mukaisesti, vaikka yhteistyö sujui ongelmitta. Sattui mittavirhe.

Lehden toisessa esteettömyys-jutussa otetaan esille se, että suomalaiset mökinomistajat ovat keskimäärin 60-vuotitaita. Mökkeily on monen iäkkään suomalaisen mieliharrastus jutussa todetaan. Esteettömiä ratkaisuja kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omaan mökkiin, tulevaa ennakoiden. Esteettömyyskeskuksen (Eske) pääsihteeri, arkkitehti Maija Könkkölä kertoo esimerkkejä esteettömyyden toteutuksesta. Suunnitteluneuvoja voi kysyä Eskestä tai omasta kunnasta.

Lisätietoja esteettömästä asumisesta netissä:

Eske, esteettömyystiedonkeskus

Esteettömän asumisen sivut, toimivakoti.fi

Suomen VAMPO - Kuuluuko asiakkaan eli yksilön ääntä?

Valtakunnallisen vammaisneuvoston (VANE) sivuilta löytyy kansalaisnäkökulma Vammaispoliittiseen ohjelmaan, tuttavallisemmin Suomen VAMPO.

Mervi Valta luki vammaispoliittista ohjelmaa kansalaisen näkökulmasta ja esitti puheenvuoron VAMPOn  julkistamistilaisuudessa 26.8.2010. Puheenvuoro on julkaistu VANEn verkkosivuilla kuukauden kolumnina. Siinä pohditaan, millainen on matka visioista konkreettiseen toimintaan ja arkeen. Auttaako VAMPO toteuttamaan laajempia valinnan mahdollisuuksia tai jopa yhdenvertaisia valinnan mahdollisuuksia vammaisille ihmisille?

Lue puheenvuoro VANEn sivuilta: 

VAMPOn toimenpiteet velvoittavat konkreettiseen vammaispoliittiseen työhön

Käyttäjäarvioijat vierailivat Kuopion asuntomessuilla

Esteettömyysyhdistyksen käyttäjäarvioijaryhmä vieraili 29.7. Kuopion asuntomessuilla. Vierailusta on tulossa raportti. Ryhmä, jossa oli mukana 5 käyttäjäarvioijaa ja 4 avustajaa, kävi tutustumassa ennakkotietojen perusteella helppokulkuisimpiin kohteisiin. Ryhmän näkökulmana oli apuvälineiden kanssa liikkuminen.

Asuntomessujen kohteista ryhmä oli saanut ennakkotietoa Savon Sanomien lehtijutusta. Siinä kerrotaan alueen haasteellisuudesta pyörätuolin käyttäjälle. Jutussa annetaan lista messujen yksikerroksisista kohteista, joihin pyörätuolin käyttäjän olisi mahdollista tutustua, jos sisäänpääsy järjestetään luiskalla.

Asuntomessuilla esteettömyys ei ole ollut teemana. Näin myös Kuopiossa. Kuopion asuntomessujen ohjeessa "Asuntomessut kaikille" vain 6 kohdetta 39:stä oli merkitty esteettömiksi, sillä ainakin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen oli järjestäjän mukaan pääsy pyörätuolin käyttäjillä.

Tämäkin osoittautui vierailun aikana liian optimiseksi. Vaikka rakennuksiin oli tehty messuvieraita varten väliaikaiset luiskat, niin asuntoihin ei päässyt sähköpyörätuolilla sisälle, sillä ulko-oven edessä ei ollut tilaa kääntää pyörätuolia. Sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivätkin tutustumaan sisältä vain yhteen asuntoon.

Käyttäjäarvioijien yhtenä tavoitteena oli katsella asuntoja sillä silmällä, voisiko asunto olla toimiva koti pyörätuolin käyttäjälle. Useimmista asunnoista jäi mieleen monet portaat ja terassit, ylä- tai alakertaan vievät kapeat ja jyrkät portaat, ja pihojen tasoerot ja katujen korkeat reunakivet. Liikkuminen pyörätuolilla on alueella erittäin haasteellista ja useille mahdotonta tai turvatonta ilman avustusta. Ryhmä arvioi, että alueella alempana sijaitsevien rivitalojen asunnoista voisi saada asunnonmuutostöiden jälkeen toimivia koteja.

Raporttia vierailusta valmistellaan ja se julkaistaan täällä myöhemmin.

Lisätietoa

Asuntomessujen Esteettömyys asuntomessuilla -tiedote.

Savon Sanomien artikkeli: Pyörätuolilla pääsee useimpiin messukoteihin

Uusi esteettömyyshanke

Viime aikoina on tuntunut siltä, että tulee vain uutisia esteettömyyshankkeiden päättymisestä.

Tänään kuitenkin tuli uutinen uudesta noin parivuotisesta hankkeesta Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvointia itsenäisesti toimien eli Hyvisto - hanke keskittyy asumiseen. Erityisen hyvä uutinen on se, että hanke on mukana Kokkolan asuntomessujen 2011 järjestelyissä.

Hankkeen omia nettisivuja en löytänyt, mutta pari uutista hankkeen käynnistymisestä on julkaistu verkossa.

Uutisia Hyvisto-hankkeesta.

Yleisradion juttu Hyvisto-hankkeesta.

Tiedote maakuntasivuilla Keski-Pohjanmaa.fi

Esteettisyysarvot eivät saa mennä yli ihmisoikeuksien

Esteettisyysarvot eivät saa mennä yli ihmisoikeuksien

”Talokaunotar kompastui esteettömyysmääräyksiin. Arabianrantaan tuleville taloille vaadi-taan useita esteettömiä sisäänkäyntejä ja lisää luiskia. Lain tiukka tulkinta yllätti rakennuttajan.”

Helsingin teollistuminen sai alkunsa, kuulemma, kun vuonna 1874 posliinituotteiden val-mistusta varten rakennettiin tehdasrakennukset alueelle, jota nykyisin kutsutaan Arabianrannaksi. Teollistumisen edellytyksiä ovat olleet kehittämistyö ja tekninen osaaminen. Arabianrannan historian ja Helsinki Kaikille -projektin toiminnan pohjalta on suorastaan häkellyttävää törmätä tapaan, jolla esteettömyyttä käsitellään ja siihen, miten siihen suhtaudutaan.

Olemme hämmästyneet siitä, miten omat asenteet naamioidaan toisten vetkuttelun
nimiin ja muita (pyörätuolinkäyttäjät) syyllistetään. Perusteluna käytetään tiukkaa lain tul-kintaa ja mahdottomia määräyksiä. Esteettömyyden toteutumiseksi yleisen ajatusmallin on muututtava. Ongelmana eivät ole apuvälineiden käyttäjät, ongelma on huonosti suunniteltu ympäristö, joka tukee yhdenlaisia toimijoita - keski-ikäisiä vammattomia ihmisiä, joilla ei ole käytössään apuvälineitä. Toimintaympäristö on käyttöliittymä. Toimivan käyttöliittymän pitää luoda käyttäjälle olosuhteet, joissa hän voi valita ympäristöstä toimintaansa tukevat elementit eli tekniset välineet, rakenteelliset ratkaisut ja toimintamallit. Toimintaympäristössä on oltava ominaisuuksia, joita käyttäjät voivat vapaasti ja omaehtoisesti valita oman toimintatapansa pohjalta - ei-vammaisina tai vammaisina ihmisinä. On aivan saman tekevää kutsutaanko tätä ympäristön ominaisuutta esteettömyydeksi vai toimivuudeksi.

Esteettömyys on hyvää suunnittelua, nykyaikaisen tekniikan tehokasta hyödyntämistä, kaikkien ihmisten kunnioittamista ja mahdollisuuksien luomista. Paljonko esteettömyys maksaa, riippuu siitä, huomioidaanko se etukäteen suunnittelussa vai jälkikäteen korjaustoimenpiteinä. Ihmisiä varten suunniteltu, rakennettu ja kunnossa pidetty ympäristö toimivuudellaan - tai toimimattomuudellaan kuvaa yhteiskunnan sivistys- ja kehitystasoa yksiselitteisesti. Kysymys on myös ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Esteettistä ja esteetöntä on mahdollista rakentaa samanaikaisesti. Ne eivät ole toisiaan pois sulkevia.

RI Mervi Niemelä, puheenjohtaja , Esteettömyysyhdistys ry
ja
Sari Loijas, Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri

MuistiKoti - Mikä se on?

Muistiliiton MuistiKoti-palvelussa on havainnollisesti esitelty asumisen ratkaisuja, jotka helpottavat muistisairaan arkea.

Linkki MuistiKotiin.

Unohdettu esteettömyys!

On todella surullista seurata julkista keskustelua ja todeta, miten vähän me todella välitämme kanssaihmisistämme. On niin vaikea kuunnella tai ainakin tunnustaa, että toinen, yleensä asiakas tai palvelujen käyttäjä puhuu totta. Esteettömyyden kehittäminen vanhusten asumispalveluissa ja asumisessa voisi olla aikamoinen juttu juuri nyt.

Ensimmäinen tunnustettava asia asumisessa on, että ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa ratkaisua. Joku ihmisistä haluaa elää maalla ja toinen kaupungissa, yksi omakotitalossa ja kolmas palvelutalossa - asumisen malleja tulisi siis kehittää erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille ihmisille.

Olisi myös aika tunnustaa, että terveyskeskusten vuodeosastot, laitosmaiset palvelutalot tai hoitokodit eivät täytä asumisen tunnusmerkkejä. Jos ihminen ei ole akuutisti sairas ja tarvitse nimenomaan lääketieteellistä hoitoa, hänelle olisi järjestettävä asunto tarpeellisine asumista tukevine palveluineen - ei säilytyspaikkaa tai vain vuodetta. Asuminen on arkipäivän askareita siinä laajuudessa kuin ihminen niitä kykenee ja pystyy tekemään avustettuna tai itsenäisesti.

Sektoroitunut palvelujärjestelmämme on lisännyt kapea-alaisia asiantuntijoita, muttei kokonaisvaltaista näkemystä ihmisistä tai ihmisen elämän kaaresta. Kotona asumisen tukemiseen ja kehittämiseenkin on jo olemassa työkalut ja osaaminen, jos ja kun, ne vain otettaisiin käyttöön.

Taloudellisen tilanteen antamalla oikeutuksella kunnat ovat ajaneet alas korjausneuvonnan ja asuntojen korjausrakentamisen. Jos ja kun satsattaisiin neuvontaan, ohjaukseen ja moni-ammatilliseen yhteistyöhön, moni asunto voitaisiin muokata (mukauttaa) vastamaan asukkaan toimintakykyä. Kun näihin korjausrakentamisen toimenpiteisiin lisättäisiin kotiin järjestettävä apu, monen elämä sujuisi paljon "sutjakammin".

Esteettömyyden kehittäminen on eräs väline asumisympäristön ja asukkaan välisen rajapinnan kehittämiseen. Keinoja siis on, jos vain on tahtoa ja uskallusta ottaa asia hoidettavaksi!

Mervi Niemelä
Puheenjohtaja
Esteettömyysyhdistys

Keskustelua erityisryhmien asumisesta - osallistu!

Sosiaalialan ammattilaisten Sosiaaliportti.fi -sivustolla käydään keskustelua erityisryhmien asumisesta.

Kysymyksesi voivat koskea sekä rakenteellisia että palvelullisia tarpeita ja eri keinoja järjestää ja tuottaa palveluja. Erityisryhmien asumisen konsulttiryhmä pyrkii vastaamaan kysymyksiin viikon kuluessa. Konsulttiryhmän toimintaa koordinoi Asumispalvelusäätiö ASPA

Seuraa keskustelua, kysy ja osallistu!

Linkki Sosiaaliportti.fi -sivustolle.

Mukavasti mukautettavaa

Mukavasti mukautettavaa – Esteettömyys toiminta- ja asumisympäristössä

Kehitys- ja muiden vaikeavammaisten asumista edistetään laitoshoidon vähentämiseksi, tiedottaa ympäristöministeriö. Asumisen kehittämisen tavoitteena on siis yksilöllisen asumisen turvaaminen ja ihmisen henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaaminen. Samaan aikaan puhutaan henkilökohtaisesta avusta, mikä liittyy vammaispalvelulain muuttumiseen. Keskusteluissa pohditaan sitä, mitä yksilöllisyys ja henkilökohtaisuus käytännössä tarkoittavat. Henkilökohtaista apua on määritelty kysymyssarjan avulla: mitä, miten, missä, milloin ja kuka? Henkilökohtaisessa avussa puhutaan avusta, jonka toinen ihminen toteuttaa. Tämä asettaa haasteita myös rakennus- ja asuntosuunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Toimintaympäristö on alusta, jolla myös asuminen, asumista tukevat palvelut ja henkilökohtainen apu toteutetaan.

Euroopan tasolla toimintaympäristön esteettömyysominaisuuksista puhutaan ympäristön mukauttamisena. Mukauttamisen malliesimerkkinä voisi nostaa tarkasteluun tietotekniikan käyttöliittymät ja – ympäristöt. Jokainen tietokoneen käyttäjä voi tietyissä rajoissa muokata erilaisia asetuksia toimintansa mukaiseksi joko osaamisensa tai toimintatapojensa pohjalta. Samat muokattavat elementit pitäisi löytää myös rakennetusta ympäristöstä – toiminnan tai asumisen käyttöliittymistä. Ympäristön toiminnallisten ominaisuuksien arvioinnissa voisi käyttää myös kysymyssarjaa: mitä, miten, missä, milloin ja keiden kanssa?

Tänä päivänä on olemassa sekä osaamista että tekniikkaa, jolla näitä rakennetun ympäristön käyttöliittymiä voidaan mukauttaa toimijan taitoja ja toimintatapaa vastaavaksi. Tämä on todellinen haaste rakennuttajille, suunnittelijoille ja rakentajille. Ammattitaitoa mittaavaksi tekijäksi nousee osaaminen siitä, kuinka rakentamisen ja asumisen perusratkaisuihin sisällytetään mukautettavia ominaisuuksia.

Ominaisuuksia, joiden avulla rakennettuympäristö, tekniset järjestelmät ja kalusteet voidaan säätää toimijan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Kustannusten hallitsemiseksi ja tuotannon tehostamiseksi olisi ihanteellista saada erilaisia tuotepaketteja, jotka sisältävät mahdollisuuden yksilöllisiin säätöihin. Ympäristön toimivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien säätämiseen, lisäämiseen, poistamiseen ja muutoksiin eli käyttöliittymän henkilökohtaiseen muokkaamiseen ilman massiivisia muutos- ja korjaustöitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi erilaisten ominaisuuksien lisäämistä, korkeuksien säätämistä, erilaisten varusteiden asentamista, vaihtoehtoisia laitteita ja koneita, vaihdettavia pintamateriaaleja ja värejä, muutettavia heloja, lisättäviä tai poistettavia väliseiniä jne. – ja silti, pohjalla perusratkaisu, johon näitä henkilökohtaisia asetuksen muutoksia tehdään. Mukavasti mukautettavaa, kun käytössä on erilaisia apuvälineitä, tekniikoita ja toisen ihmisen apua.

On muistettava, että esteettömyys ei poista vammaisuutta eikä henkilökohtaisen avun tarvetta. Esteettömyys on kuitenkin asia, joka sekä mahdollistaa avun tehokkaan käyttämisen että muuttaa itsenäisen toimimisen ja avun tarpeen suhdetta. Esteettömyys koostuu edelleen kolmesta osa-alueesta: ympäristön esteettömyydestä, tarkoituksen mukaisista apuvälineistä ja toisen ihmisen avusta. Mukauttaminen on näiden kolmen osa-alueen yhteensovittamista ja toimijan itsenäisen toimimisen tukemista. Lisäksi esteettömyys luo ihmisille mahdollisuuden toimia tavalla, joka on hänelle tarkoituksen mukainen vamman, käytössä olevien apuvälineiden tai muuttuvan toimintakyvyn vuoksi.

RI Mervi Niemelä
puheenjohtaja, Esteettömyysyhdistys ry

Mitä kuuluu rakentamisen normitalkoille?

Rakentamisen normitalkoita on seurattu tässä blogissa viime vuoden puolella. Mitä kuuluu talkoille nyt?

Kävin normitalkoiden nettisivuilla tutustumassa tilanteeseen. Kuluttajakyselyn tuloksia oli julkaistu loppuvuodesta ja asuntoministeri Vapaavuori haastoi kunnat mukaan talkoisiin puheessaan 1.12.2008.

Silmäilin lukijakyselyn raporttia. Esteettömyyden näkökulmasta tuloksena on, että suurin osa vastaajista arvioi asuntosuunnittelun aiheuttavan "ei lainkaan" tai "vähän" turhia kustannuksia. Alle 5 % vastaajista arvioi, että turhia kuluja aiheutuu "erittäin paljon". Kyselyssä selvitettiin mielipidettä siitä, aiheuttavatko kylpyhuoneen mitoitus, muiden tilojsen esteettömyys ja piha-alueiden luiskat "turhia kustannuksia". Esimerkiksi julkisivumääräyksiä pidettiin enemmän turhia kustannuksia aihettavana.

Asuntoministeri Vapaavuori kertoi puheessaan, että selvityksessä saatuja tuloksia vielä pohditaan ja lisäksi verrataan Suomen tilannetta muihin Euroopan maihin. Johtopäätöksiä ei vielä ole saatavilla.

Lisätietoja

Linkki kuluttajatutkimuksen tiedotteeseen.

Linkki asuntoministerin puheeseen (1.12.2008).

Rakentamisen normitalkoot - kyselyn tuloksia

Ympäristöministeriö teki viime keväänä kyselyn rakentamisen turhista kustannuksista. Kysely oli suunnattu rakentamisen ammattilaisille ja sen lisäksi 14 asiantuntijaa haastateltiin kesän aikana. Nyt selvityksen tulokset on julkaistu verkossa.

Yhteenvedon mukaan: "Esteettömyyden edistämiseen tähtäävien määräysten kustannusvaikutukset kohdistuvat lähinnä kylpyhuoneen mitoitukseen. Esteettömyysvaatimusten takia rakennettavan suuremman kylpyhuoneen lisäkustannus on pari tuhatta euroa."

Linkki normitalkoiden tiedotteeseen.

Osallistu keskusteluun ja tuo esiin kylpyhuonetta käyttävän ihmisen näkökulma.
Linkki normitalkoiden keskusteluun.