Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Suvi Kitunen on saanut kansainvälisen palkinnon opinnäytetyöstään. Hän kehitti verkkosivuston suunnittelua, jossa otetaan huomioon kuulovammaisten kulttuuri sekä viittomakieli äidinkielenä.
Opinäytetyön tuloksia on käytetty hyväksi Kuurojen liiton sivustolla www.knack.fi
Työ palkittiin Kestävän kehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden sarjassa. Tunnustuksen antoi maailman laajin taide-, design- ja media-alan koulutusta ja tutkimusta edustava verkosto Cumulus.
www.knack.fi on erilainen verkkosivusto ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua.
Lisätietoja:
Aalto-yliopiston uutinen palkinnosta
Suvi Kitusen kotisivu
perjantai 17. syyskuuta 2010
torstai 16. syyskuuta 2010
Miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä?
Vastausta siihen, miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita, etsitään Hyvä Ikä 2010 -messuilla Tampereella.
Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 1.10. klo 10.30–12.30. Paikka on Tähtien Sali, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Tilaisuuden järjestävät KÄKÄTE-projekti ja VTT.
Lisätietoja Hopeamarkkinat- keskustelutilaisuudesta.
Esteettömiä ratkaisuja tarvitsevien ihmisten näkökulmasta yhteiskunnan ilmapiiri joskus tuntuu jopa esteettömyyden vastaiselta. Yksi tuore esimerkki tästä on esteettömyysyhdistyksen käyttäarvioijien kokemukset Kuopion asuntomessuilla. Ryhmän tavoitteena oli tutustua asumisen uusiin ideoihin ja ratkaisuihin, mutta sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivät vain yhteen messukohteeseen sisään.
Hyvä Ikä 2010 - messuilla pohditaan asumisen, teknologian ja tietoteknologian esteettömyyden edistämiseen liittyviä haasteita. Väestön ikääntyessä voisi olettaa esteettömyyden kiinnostavan yrityksiä kilpailuetuna, mutta miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita?
Jos pääset mukaan tilaisuuteen, lähettäisitkö meille mielipiteesi keskustelusta. Sähköpostimme on esteettomyysyhdistys (at) gmail.com . Jos kirjoitat tilaisuudesta blogiisi, niin lähettäisitkö meille linkin?
Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 1.10. klo 10.30–12.30. Paikka on Tähtien Sali, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Tilaisuuden järjestävät KÄKÄTE-projekti ja VTT.
Lisätietoja Hopeamarkkinat- keskustelutilaisuudesta.
Esteettömiä ratkaisuja tarvitsevien ihmisten näkökulmasta yhteiskunnan ilmapiiri joskus tuntuu jopa esteettömyyden vastaiselta. Yksi tuore esimerkki tästä on esteettömyysyhdistyksen käyttäarvioijien kokemukset Kuopion asuntomessuilla. Ryhmän tavoitteena oli tutustua asumisen uusiin ideoihin ja ratkaisuihin, mutta sähköpyörätuolin käyttäjät pääsivät vain yhteen messukohteeseen sisään.
Hyvä Ikä 2010 - messuilla pohditaan asumisen, teknologian ja tietoteknologian esteettömyyden edistämiseen liittyviä haasteita. Väestön ikääntyessä voisi olettaa esteettömyyden kiinnostavan yrityksiä kilpailuetuna, mutta miksi senioreiden tarpeet eivät kiinnosta tuotekehittäjiä ja markkinoita?
Jos pääset mukaan tilaisuuteen, lähettäisitkö meille mielipiteesi keskustelusta. Sähköpostimme on esteettomyysyhdistys (at) gmail.com . Jos kirjoitat tilaisuudesta blogiisi, niin lähettäisitkö meille linkin?
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
12.-18.9. vietetään epilepsiaviikkoa
Epilepsialiiton verkkosivulla on tietoa kampanjaviikon paikallisista tapahtumista ja tositarinoita epilepsiasta. Voit myös testata tietosi epilepsiasta.
Epilepsialiitto
Asumispalvelusäätiö ASPA:n oppaassa "Turvallinen asuminen ja epilepsia" on tietoa epilepsiasta ja esteettömyydestä.
ASPA: Turvallinen asuminen ja epilepsia
Epilepsialiitto
Asumispalvelusäätiö ASPA:n oppaassa "Turvallinen asuminen ja epilepsia" on tietoa epilepsiasta ja esteettömyydestä.
ASPA: Turvallinen asuminen ja epilepsia
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Jyrki Kasvi kirjoittaa digitaalisista kynnyksistä Tietokone - lehdessä
Tietokone -lehdessä 6/2010 Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi kirjoittaa tietotekniikan esteettömyydestä, joka on yhä ajankohtaisempi yhteiskunnallinen teema. Palvelut, viestintä ja yhteydenpito toisiin ihmisiin toteutuvat verkossa yhä useammin ja monipuolisemmin. Ovatko nämä mahdollisuudet kaikkien käytettävissä?
Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää.
Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.
Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä
Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä. Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.
Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:
"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."
Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.
Kasvi tarkastelee monipuolisesti esteettömyyden merkitystä sähköisessä viestinnässä ja tilannetta Suomessa. Viestinnän esteitä rakennetaan lisää koko ajan ja samalla luodaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Lopuksi hän toteaa, että tulevaisuudessa meistä jokainen tarvitsee esteetöntä sähköistä viestintää.
Puheenvuoro on luettavissa kokonaan Jyrki Kasvin verkkosivuilta.
Jyrki Kasvi: Digitaalisia kynnyksiä
Kasvin näkemys fyysisen ympäristön esteettömyyden toteutumisesta on kuitenkin liian myönteinen. Aluksi Kasvi nimittäin toteaa, että fyysisten tilojen esteettömyyttä pidetään itsestäänselvyytenä. Esteettömyysyhdistyksen piirissä fyysisen esteettömyyden tilannetta ei nähdä yhtä hyvänä, sillä fyysisen ympäristön esteettömyys ei tarkoita vain hissiä, luiskaa ja kynnysten poistamista. Esteettömyys on useimmille suomalaisille ja harmittavan usein myös rakennusalan asiantuntijoille ja ammattilaisille vieras asia.
Esteettömyysyhdistyksen esteettömyys -määritelmä on tällainen:
"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten, järjestelmien, tuotteiden, palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."
Esteettömän viestinnän näkökulmasta yllä oleva määritelmä pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Esteettömän viestinnän haasteet todellakin koskettavat meitä kaikkia.
maanantai 6. syyskuuta 2010
Kakkoskodissa kompastelematta otsikoi Meidän Mökki
Uusimassa Meidän Mökki- lehdessä (07/2010) esitellään kesähuvila, joka on suunniteltu esteettömäksi pyörätuolin käyttäjälle. Sen rakensi perhe, jossa yksi lapsista käyttää pyörätuolia. Näin koko perhe pääsee nauttimaan mökkeilystä järven rannalla. Samalla rakennettiin elinkaariasunto. Lehdessä todetaan, että esteetön mökki ja piha on sijoitus tulevaisuuteen.
Jutussa esitellään toteutettuja ratkaisuja kuvissa ja perheen kertomana. Hyvin kirjoitettu esittely antaa lukijalle selkeästi tietoa esteettömyydestä ja sen merkityksestä. Erilaisten teknisten ratkaisujen merkitys kerrotaan lukijalle perheen arjen näkökulmasta. Tällaisia esteettömästä asumisesta kertovia juttuja saisi mielellään olla useammin lehdissä.
Esteettömyystietoa on työläs saada, kun tavoitteena on rakentaa esteetön mökki.
Perhe oli itse mukana suunnittelemassa muutoksia talotehtaan valmishuvilaan. Varsinaisen asunnon suunnitteluun saa apua kunnalta, mutta mökin suunnittelussa on pärjättävä omin avuin, kertoo perheen äiti. Esteettömyys ei ollut tuttua talotehtaan suunnittelijalle, ja konkreettista tietoa oli hankala löytää edes netistä. Saunatilojen suunnitteluun osallistuikin perheen tuttu arkkitehti. Pihan suunnittelussa perhettä auttoi maisema-arkkitehti.
Usein yhdistyksen piirissä on keskusteltu siitä, että käyttäjän ensikäden kokemusta ja toisaalta olemassa olevaa tietoaa ei ole helppo yhdistää. Eri nettisivustoilla on esteettömyyden neuvontaa, mitoitusohjeita ja kartoituspohjia. Niiden löytäminen ja käyttäminen suunnittelun apuna on eri juttu. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen vaatii suunnittelijalta kuuntelemista ja asiantuntemusta. On monia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuus pitäisi hallita. Hänen tulisi ymmärtää, miksi asiakas haluaa tietyn esteettömän tai muunneltavan ratkaisun, ja miten suuri merkitys toimivilla esteettömillä ratkaisuilla on asiakkaalle. Tämä koskee kaikkia, jotka osallistuvat toteutukseen, sillä pienikin tietokatkos voi aiheuttaa virheen.
Monien osasten on satuttava kohdalleen, että kokonaiseen rakennukseen saadaan toivottu lopputulos. Tästä on esimerkki lehtijutussa. Ikkunoiden korkeuden ennakointi epäonnistui, ja sen takia jo tilattuja matalampia keittiön työpöytätasoja ei voitu toteuttaa. Keittiö ei toteutunut tilauksen mukaisesti, vaikka yhteistyö sujui ongelmitta. Sattui mittavirhe.
Lehden toisessa esteettömyys-jutussa otetaan esille se, että suomalaiset mökinomistajat ovat keskimäärin 60-vuotitaita. Mökkeily on monen iäkkään suomalaisen mieliharrastus jutussa todetaan. Esteettömiä ratkaisuja kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omaan mökkiin, tulevaa ennakoiden. Esteettömyyskeskuksen (Eske) pääsihteeri, arkkitehti Maija Könkkölä kertoo esimerkkejä esteettömyyden toteutuksesta. Suunnitteluneuvoja voi kysyä Eskestä tai omasta kunnasta.
Lisätietoja esteettömästä asumisesta netissä:
Eske, esteettömyystiedonkeskus
Esteettömän asumisen sivut, toimivakoti.fi
Jutussa esitellään toteutettuja ratkaisuja kuvissa ja perheen kertomana. Hyvin kirjoitettu esittely antaa lukijalle selkeästi tietoa esteettömyydestä ja sen merkityksestä. Erilaisten teknisten ratkaisujen merkitys kerrotaan lukijalle perheen arjen näkökulmasta. Tällaisia esteettömästä asumisesta kertovia juttuja saisi mielellään olla useammin lehdissä.
Esteettömyystietoa on työläs saada, kun tavoitteena on rakentaa esteetön mökki.
Perhe oli itse mukana suunnittelemassa muutoksia talotehtaan valmishuvilaan. Varsinaisen asunnon suunnitteluun saa apua kunnalta, mutta mökin suunnittelussa on pärjättävä omin avuin, kertoo perheen äiti. Esteettömyys ei ollut tuttua talotehtaan suunnittelijalle, ja konkreettista tietoa oli hankala löytää edes netistä. Saunatilojen suunnitteluun osallistuikin perheen tuttu arkkitehti. Pihan suunnittelussa perhettä auttoi maisema-arkkitehti.
Usein yhdistyksen piirissä on keskusteltu siitä, että käyttäjän ensikäden kokemusta ja toisaalta olemassa olevaa tietoaa ei ole helppo yhdistää. Eri nettisivustoilla on esteettömyyden neuvontaa, mitoitusohjeita ja kartoituspohjia. Niiden löytäminen ja käyttäminen suunnittelun apuna on eri juttu. Asiakkaan toiveiden toteuttaminen vaatii suunnittelijalta kuuntelemista ja asiantuntemusta. On monia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuus pitäisi hallita. Hänen tulisi ymmärtää, miksi asiakas haluaa tietyn esteettömän tai muunneltavan ratkaisun, ja miten suuri merkitys toimivilla esteettömillä ratkaisuilla on asiakkaalle. Tämä koskee kaikkia, jotka osallistuvat toteutukseen, sillä pienikin tietokatkos voi aiheuttaa virheen.
Monien osasten on satuttava kohdalleen, että kokonaiseen rakennukseen saadaan toivottu lopputulos. Tästä on esimerkki lehtijutussa. Ikkunoiden korkeuden ennakointi epäonnistui, ja sen takia jo tilattuja matalampia keittiön työpöytätasoja ei voitu toteuttaa. Keittiö ei toteutunut tilauksen mukaisesti, vaikka yhteistyö sujui ongelmitta. Sattui mittavirhe.
Lehden toisessa esteettömyys-jutussa otetaan esille se, että suomalaiset mökinomistajat ovat keskimäärin 60-vuotitaita. Mökkeily on monen iäkkään suomalaisen mieliharrastus jutussa todetaan. Esteettömiä ratkaisuja kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omaan mökkiin, tulevaa ennakoiden. Esteettömyyskeskuksen (Eske) pääsihteeri, arkkitehti Maija Könkkölä kertoo esimerkkejä esteettömyyden toteutuksesta. Suunnitteluneuvoja voi kysyä Eskestä tai omasta kunnasta.
Lisätietoja esteettömästä asumisesta netissä:
Eske, esteettömyystiedonkeskus
Esteettömän asumisen sivut, toimivakoti.fi
perjantai 3. syyskuuta 2010
Suomen VAMPO - Kuuluuko asiakkaan eli yksilön ääntä?
Valtakunnallisen vammaisneuvoston (VANE) sivuilta löytyy kansalaisnäkökulma Vammaispoliittiseen ohjelmaan, tuttavallisemmin Suomen VAMPO.
Mervi Valta luki vammaispoliittista ohjelmaa kansalaisen näkökulmasta ja esitti puheenvuoron VAMPOn julkistamistilaisuudessa 26.8.2010. Puheenvuoro on julkaistu VANEn verkkosivuilla kuukauden kolumnina. Siinä pohditaan, millainen on matka visioista konkreettiseen toimintaan ja arkeen. Auttaako VAMPO toteuttamaan laajempia valinnan mahdollisuuksia tai jopa yhdenvertaisia valinnan mahdollisuuksia vammaisille ihmisille?
Lue puheenvuoro VANEn sivuilta:
VAMPOn toimenpiteet velvoittavat konkreettiseen vammaispoliittiseen työhön
Mervi Valta luki vammaispoliittista ohjelmaa kansalaisen näkökulmasta ja esitti puheenvuoron VAMPOn julkistamistilaisuudessa 26.8.2010. Puheenvuoro on julkaistu VANEn verkkosivuilla kuukauden kolumnina. Siinä pohditaan, millainen on matka visioista konkreettiseen toimintaan ja arkeen. Auttaako VAMPO toteuttamaan laajempia valinnan mahdollisuuksia tai jopa yhdenvertaisia valinnan mahdollisuuksia vammaisille ihmisille?
Lue puheenvuoro VANEn sivuilta:
VAMPOn toimenpiteet velvoittavat konkreettiseen vammaispoliittiseen työhön
www.esteeton.fi on esteettömyystiedon keskus Internetissä
Invalidiliiton esteettömyyssivut osoitteessa www.esteeton.fi tarjoavat monipuolisesti tietoa.
Ajankohtaista osiosta löytyy Tapahtumakalenteri, jota kannattaa seurata. Linkki tapahtumakalenteriin löytyy tämän sivun oikeasta palkista ja sen avulla saat helposti tietoa tulevista tapahtumista.
Verkkopalvelua esteeton.fi ylläpitää Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE.
Lisätietoa:
www.esteeton.fi
Ajankohtaista osiosta löytyy Tapahtumakalenteri, jota kannattaa seurata. Linkki tapahtumakalenteriin löytyy tämän sivun oikeasta palkista ja sen avulla saat helposti tietoa tulevista tapahtumista.
Verkkopalvelua esteeton.fi ylläpitää Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE.
Lisätietoa:
www.esteeton.fi
torstai 2. syyskuuta 2010
Turun esteettömyystoiminnalla suuri merkitys kaupungin ja koko maan kannalta
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on ilmoittanut, ettei se voi jatkaa esteettömyysasiamiehen tointa nykyisen asiamiehen jäätyä eläkkeelle vuoden 2011 marraskuusta. Lautakunta katsoo toimen kuitenkin tarpeelliseksi. Esteettömyysasiamies on ollut toimessaan 1.5.2004 alkaen. Hän toimii myös esteettömyyden toteutumista seuraavan työryhmän puheenjohtajana.
Kaupunginhallitus on ilmoittanut ottavansa asian käsittelyyn syksyllä 2010. Turun kaupungin esteettömyysohjelma edellyttää esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamista. Mikäli esteettömyysasiamiehen tointa ei jatketa, on todennäköistä esteettömyystoiminnan kuihtuminen.
Selvittääkseen mitä merkitystä asiamiehen johdolla tehdyllä esteettömyystoiminnalla on ollut, on esteettömyysasiamies suorittanut aiheesta koko maan kattavan kyselyn helpottaakseen kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Se on lähetetty kaikkiaan 71 vastaanottajalle. Heiltä on pyydetty vastausta kysymyksiin Turun esteettömyystoiminnan merkityksestä Turun ja koko maan kannalta.
Kaikkiaan 25 vastaanottajaa on vastannut kyselyyn. Yleisesti vastaukset ovat Turkua ja sen esteettömyysasiamiestä kiittävät, suorastaan mairittelevat. Turun toimintaa esteettömyyden hyväksi arvostetaan ja sen saavutukset tunnetaan sekä Turussa että sen ulkopuolella, jopa jossain määrin ulkomaillakin. Turkua pidetään Helsingin ohella esteettömyyden edellä kävijänä. Yksikään vastaajista ei ole ilmaissut tyytymättömyyttä toimintaan.
Korvaamattomana vahinkona Turun ja koko maan kannalta pidetään, jos esteettömyysasiamiehen tointa Turussa ei vakinaisteta ja jatketa. Se samaistetaan esteettömyystoiminnan jatkumiseen. Yksikään vastanneista ei usko toiminnan juurtuneen luonnolliseksi osaksi kaupungin hallintorutiineja ja yhteiskunnan toimintaa, mihin Turun esteettömyysohjelma 2005–2012 pyrkii.
Ohessa Raportti kyselystä esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta ja esteettömyystoiminnan jatkamisesta Turussa.
Linkki: Kysely esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta -raportti
Raportin liitteenä olevat vastaukset kyselyyn saa pyydettäessä esteettömyysasiamieheltä, joka antaa auliisti myös lisätietoja asiasta.
Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Kaupunginhallitus on ilmoittanut ottavansa asian käsittelyyn syksyllä 2010. Turun kaupungin esteettömyysohjelma edellyttää esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamista. Mikäli esteettömyysasiamiehen tointa ei jatketa, on todennäköistä esteettömyystoiminnan kuihtuminen.
Selvittääkseen mitä merkitystä asiamiehen johdolla tehdyllä esteettömyystoiminnalla on ollut, on esteettömyysasiamies suorittanut aiheesta koko maan kattavan kyselyn helpottaakseen kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Se on lähetetty kaikkiaan 71 vastaanottajalle. Heiltä on pyydetty vastausta kysymyksiin Turun esteettömyystoiminnan merkityksestä Turun ja koko maan kannalta.
Kaikkiaan 25 vastaanottajaa on vastannut kyselyyn. Yleisesti vastaukset ovat Turkua ja sen esteettömyysasiamiestä kiittävät, suorastaan mairittelevat. Turun toimintaa esteettömyyden hyväksi arvostetaan ja sen saavutukset tunnetaan sekä Turussa että sen ulkopuolella, jopa jossain määrin ulkomaillakin. Turkua pidetään Helsingin ohella esteettömyyden edellä kävijänä. Yksikään vastaajista ei ole ilmaissut tyytymättömyyttä toimintaan.
Korvaamattomana vahinkona Turun ja koko maan kannalta pidetään, jos esteettömyysasiamiehen tointa Turussa ei vakinaisteta ja jatketa. Se samaistetaan esteettömyystoiminnan jatkumiseen. Yksikään vastanneista ei usko toiminnan juurtuneen luonnolliseksi osaksi kaupungin hallintorutiineja ja yhteiskunnan toimintaa, mihin Turun esteettömyysohjelma 2005–2012 pyrkii.
Ohessa Raportti kyselystä esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta ja esteettömyystoiminnan jatkamisesta Turussa.
Linkki: Kysely esteettömyysasiamiehen toimen vakinaistamisesta -raportti
Raportin liitteenä olevat vastaukset kyselyyn saa pyydettäessä esteettömyysasiamieheltä, joka antaa auliisti myös lisätietoja asiasta.
Heikki O Haulisto
Turun kaupungin esteettömyysasiamies
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)