Asuntoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämät Rakentamisen normitalkoot ovat edenneet kyselyyn rakennusalan toimijoille. Tutustuin kyselyyn, johon löytyy linkki ympäristöministeriön nettisivulta. Kyselyssä pyydetään rakennusalan ammattilaisia arvioimaan erilaisten rakennusmääräysten tarpeettomuutta, ja muun muassa esteettömyys on näkyvästi kyselyssä mukana.
Kyselyssä "Tarpeettomilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka eivät tuo lisäarvoa ympäristön laatuun tai asukkaille." Kun tätä määritelmää sovelletaan esteettömyyteen herää kysymys: Ovatko ihmisarvo ja tasa-arvo vain kaupattavia lisäarvoja?
Kyselyssä kysytään esimerkiksi miten paljon tarpeettomia kustannuksia aiheuttavat kylpyhuoneen esteettömyyttä koskevat vaatimukset ja ulkotiloissa luiskia koskevat vaatimukset. "Esteettömyys" käsitteenä tuodaan minun mielestäni tässä yhteydessä erittäin negatiiviseen valoon. Vaikka vastaajalla on mahdollisuus vastata, että esteettömyys ei aiheuta lainkaan tarpeettomia kustannuksia, niin esteettömyys tuodaan vahvasti esiin mahdollisesti tarpeettomana kustannuksena. Esteettömyys määritellään negatiivisesti byrokraattiseksi "vaatimukseksi" ja esitetään, että tämä vaatimus aiheuttaa mahdollisesti tarpeettomia kustannuksia.
Seuraava lainaus asuntoministeri Jan Vaapavuoren puheesta kuvastaa asenteita kyselyn takana:
"Kaikelle on tietysti selityksensä. Ja kaikilla määräyksillä hyvää tarkoittava päämääränsä. Milloin tavoitteena on edistää paloturvallisuutta, milloin esteettömyyttä, milloin energiatehokkuutta tai vaikkapa kaunista kaupunkikuvaa. Kukaan ei kai sinänsä voi kiistää näiden tavoitteiden oikeellisuutta. Varsin keinotekoista olisi myöskään väittää, ettei yhteiskunnan tehtävänä olisi edistää näitä ja monia muita mm. rakentamisen laatuun liittyviä tekijöitä – myös sitovin määräyksin.
Tästä huolimatta voidaan – ja pitää – kysyä onko oikein, että kaikki nämä tavoitteet aina menevät rakentamisen kohtuuhintaisuuden edelle. Onko niin, että kahden intressin törmätessä - mitä maailmassa jatkuvasti sattuu - rakentamisen kohtuuhintaisuus on aina se, joka saa väistyä? Ovatko puheet rakentamisen kohtuuhintaisuudesta tässä suhteessa sittenkin vain liturgiaa?"
Vastaukseni asuntoministerille: Kohtuuhintaisuuden kohtuullinen lähtötaso on esteetön rakentaminen. Esteettömyyden toteuttaminen ei siis voi olla ristiriidassa kohtuuhintaisuuden kanssa. Esteetöntä rakentamista tulee kehittää ja edistää niin, että tulevaisuudessa rakennetaan yhä useammin koko elämänkaaren ajan toimivia kohtuuhintaisia asuntoja. Suosittelen tutustumaan näin aluksi arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämänkaaren kestävää asumista, joka on julkaistu Invalidiliiton esteettömyyssivuilla.
Linkki arkkitehti Kirsti Pesolan artikkeliin Elämäkaaren kestävää asumista.
Linkki asuntoministeri Vapaavuoren puheeseen 2.4.2008
Linkki tiedotteeseen kyselystä
sunnuntai 25. toukokuuta 2008
Tietoa vammaispalveluista verkossa
Esteettömyysyhdistyksen aktiivit ovat olleet mukana luomassa uutta verkkosivustoa, jolle on koottu runsaasti tietoa vammaispalveluista. Sivustolla on omat esteettömyys-sivut, joiden tekemiseen käyttäjäarvioijat ja esteettömyysasiantuntija ovat osallistuneet. Sieltä löytyy hyödyllistä tietoa esimerkiksi asunnon muutostöihin.
Ei ole itsestään selvää, että vammaispalveluista tiedotetaan avoimesti. Pohjois-Karjalassa järjestettiin kysely vammaispalveluiden asiakkaille 2005-2006. Kyselyn mukaan palveluista on erittäin vaikea saada tietoa. Honkalampisäätiön SASPA-hanke päätti toimia ja ideoi verkkopalvelun, jossa tiedotetaan vammaispalveluista mahdollisimman saavutettavasti. Kaikille Pohjois-Karjalan kunnille tarjottiin mahdollisuutta osallistua uuteen tiedotuskanavaan. Kuitenkin vain yksi kunta, Lieksan kaupunki päätti osallistua avoimeen tiedotukseen. Tästä huolimatta sivujen tietopaketit ovat hyödyllisiä vammaispalveluiden asiakkaille ja työntekijöille kautta maan.
Sivuston saavutettavuudessa on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin se, että tieto ei ole vain ylhäältäpäin annettua, vaan mukana on vahvasti myös vammaispalveluiden asiakkaiden siis käyttäjien näkökulma. Toinen on sivujen esteettömyys. Toiveena on, että sivuston käyttäjiksi ja kehittäjiksi tulisi mahdollisimman laajasti kuntia ja vammaispalvelujen asiakkaita, joten tietoa sivustosta saa mielellään levittää eteenpäin.
Linkki Vammaispalvelut verkkosivustolle.
Linkki Asunnon muutostöiden tiedotukseen.
Ei ole itsestään selvää, että vammaispalveluista tiedotetaan avoimesti. Pohjois-Karjalassa järjestettiin kysely vammaispalveluiden asiakkaille 2005-2006. Kyselyn mukaan palveluista on erittäin vaikea saada tietoa. Honkalampisäätiön SASPA-hanke päätti toimia ja ideoi verkkopalvelun, jossa tiedotetaan vammaispalveluista mahdollisimman saavutettavasti. Kaikille Pohjois-Karjalan kunnille tarjottiin mahdollisuutta osallistua uuteen tiedotuskanavaan. Kuitenkin vain yksi kunta, Lieksan kaupunki päätti osallistua avoimeen tiedotukseen. Tästä huolimatta sivujen tietopaketit ovat hyödyllisiä vammaispalveluiden asiakkaille ja työntekijöille kautta maan.
Sivuston saavutettavuudessa on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin se, että tieto ei ole vain ylhäältäpäin annettua, vaan mukana on vahvasti myös vammaispalveluiden asiakkaiden siis käyttäjien näkökulma. Toinen on sivujen esteettömyys. Toiveena on, että sivuston käyttäjiksi ja kehittäjiksi tulisi mahdollisimman laajasti kuntia ja vammaispalvelujen asiakkaita, joten tietoa sivustosta saa mielellään levittää eteenpäin.
Linkki Vammaispalvelut verkkosivustolle.
Linkki Asunnon muutostöiden tiedotukseen.
keskiviikko 14. toukokuuta 2008
Mielenosoitus!
Yhdistykseltä on tullut toive koota kaikki kynnelle kykenevät ilmaisemaan mielipiteensä Joensuun kyytikeskusasiasta... Ja siitähän voi olla vain yhtä mieltä.
Kaupunginvaltuusto käsittelee aihetta maanantaina 26.5.2008. Kokoonnumme kaupungintalon eteen klo 15 alkaen.
Nähdään siellä!
Kaupunginvaltuusto käsittelee aihetta maanantaina 26.5.2008. Kokoonnumme kaupungintalon eteen klo 15 alkaen.
Nähdään siellä!
tiistai 13. toukokuuta 2008
Kevätkokous kuulumisia
Esteettömyysyhdistyksen kevätkokouksessa 29.4. keskusteltiin vilkkaasti yhdistyksen toiminnasta.
Vuoden 2007 aikana tiedotus ja lausuntojen antaminen oli ollut aktiivista, kun taas asiantuntijapalveluiden markkinointia oli ollut vähemmän kuin suunniteltiin. Säännölliseen tiedotukseen kuului sähköpostina lähetetty jäsenkirje ajankohtaisista asioista. Aktiivinen tiedotus ja vuoropuhelun edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita myös vuodelle 2008.
Yhdistyksen jäseniltä toivotaan osallistumista tiedotukseen esimerkiksi kertomalla omista kokemuksista. Artikkeleita ja mielipidekirjoituksia julkaistaan mielellään nettisivuilla ja niitä välitetään myös lehtiin. Uusina kanavina toimivat yhdistyksen oma blogi ja keskustelupalsta. Esille tuli useita konkreettisia esimerkkejä siitä, että tiedotusta ja esteiden näkyväksi tekemistä tarvitaan jatkuvasti. Palvelujen saavutettavuus takkuilee edelleen yksinkertaisissa asioissa: kynnykset, raput. Nyt on ilmestynyt katukuvaan kesäterasseja, joille mennään vain portaita pitkin.
Myös yksi isompikin urakka oli jäsenistön toivelistalla - nimittäin peruskorjaajan käsikirja. Esteettömyyden toteutumisen tiellä on monta sellaista mutkaa, joihin peruskorjauksen tilaaja ei osaa varautua. Nykyisellään yhdistys tarjoaa palvelua esteettömyyden kartoitukseen käyttäjien näkökulmasta, mutta esteettömyysosaajien tuki olisi tarpeen myös rakentamisen aikana. Käyttäjäarviointien toteuttamiseen olisi mielenkiintoa ja tekijöitä. Ongelmana on se, että palvelusta ei ole varauduttu maksamaan. Ilmaiseksi kartoitusta ei voida toteuttaa.
Kokous pidettiin Joensuussa ja monet paikalliset puheenaiheet korostuivat keskustelussa. Hyvän uutisena laajemminkin voidaan pitää sitä, että kunnallisen vammais- ja esteettömyysasiamiehen toimen perustamisen valmistelu on aloitettu Joensuun kaupugissa.
Vuoden 2007 aikana tiedotus ja lausuntojen antaminen oli ollut aktiivista, kun taas asiantuntijapalveluiden markkinointia oli ollut vähemmän kuin suunniteltiin. Säännölliseen tiedotukseen kuului sähköpostina lähetetty jäsenkirje ajankohtaisista asioista. Aktiivinen tiedotus ja vuoropuhelun edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita myös vuodelle 2008.
Yhdistyksen jäseniltä toivotaan osallistumista tiedotukseen esimerkiksi kertomalla omista kokemuksista. Artikkeleita ja mielipidekirjoituksia julkaistaan mielellään nettisivuilla ja niitä välitetään myös lehtiin. Uusina kanavina toimivat yhdistyksen oma blogi ja keskustelupalsta. Esille tuli useita konkreettisia esimerkkejä siitä, että tiedotusta ja esteiden näkyväksi tekemistä tarvitaan jatkuvasti. Palvelujen saavutettavuus takkuilee edelleen yksinkertaisissa asioissa: kynnykset, raput. Nyt on ilmestynyt katukuvaan kesäterasseja, joille mennään vain portaita pitkin.
Myös yksi isompikin urakka oli jäsenistön toivelistalla - nimittäin peruskorjaajan käsikirja. Esteettömyyden toteutumisen tiellä on monta sellaista mutkaa, joihin peruskorjauksen tilaaja ei osaa varautua. Nykyisellään yhdistys tarjoaa palvelua esteettömyyden kartoitukseen käyttäjien näkökulmasta, mutta esteettömyysosaajien tuki olisi tarpeen myös rakentamisen aikana. Käyttäjäarviointien toteuttamiseen olisi mielenkiintoa ja tekijöitä. Ongelmana on se, että palvelusta ei ole varauduttu maksamaan. Ilmaiseksi kartoitusta ei voida toteuttaa.
Kokous pidettiin Joensuussa ja monet paikalliset puheenaiheet korostuivat keskustelussa. Hyvän uutisena laajemminkin voidaan pitää sitä, että kunnallisen vammais- ja esteettömyysasiamiehen toimen perustamisen valmistelu on aloitettu Joensuun kaupugissa.
Anteeksi, ei pääsyä vammaisille
Kuuluisan näyttelijän Michael Palinin esiintymistä oli mainostettu äskettäin brittiläisessä lehdessä ja ilmoituksessa sanottiin Sorry no disabled access siis Anteeksi ei pääsyä vammaisille. Tällaiseen syrjintään ihmiset tietenkin kiinnittivät huomiota, ja aktivisti Keith Armstrong kirjoitti lehteen vastineen. Sorry ei tässä nyt riitä.
Vastineessaan hän toteaa että se ei ole mikään selitys, että rakennus on viktoriaaniselta ajalta, sillä Britanniassa oli ensimmäiset pyörätuolit käytössä jo 1600-luvulla. Etsin wikipediasta tarkempaa vuotta ja sen mukaan 1670-luvulta olisi ensimmäinen havainto pyörätuolista. Keith Armstrong jatkaa että, on ollut jo noin 300 vuotta aikaa ratkaista sisäänpääsy rakennuksiin pyörätuolilla.
Esteettömyys on siis melkoinen haaste ihmiskunnalle, joka on lähettänyt edustajiaan kuuhunkin asti ja tässä esimerkissä on kyse vain pelkästä sisäänpääsystä pyörätuolilla...
Vietän hiljaisen hetken tämän ajatuksen äärellä juuri nyt.
Vastineessaan hän toteaa että se ei ole mikään selitys, että rakennus on viktoriaaniselta ajalta, sillä Britanniassa oli ensimmäiset pyörätuolit käytössä jo 1600-luvulla. Etsin wikipediasta tarkempaa vuotta ja sen mukaan 1670-luvulta olisi ensimmäinen havainto pyörätuolista. Keith Armstrong jatkaa että, on ollut jo noin 300 vuotta aikaa ratkaista sisäänpääsy rakennuksiin pyörätuolilla.
Esteettömyys on siis melkoinen haaste ihmiskunnalle, joka on lähettänyt edustajiaan kuuhunkin asti ja tässä esimerkissä on kyse vain pelkästä sisäänpääsystä pyörätuolilla...
Vietän hiljaisen hetken tämän ajatuksen äärellä juuri nyt.
sunnuntai 11. toukokuuta 2008
Mitä kuuluu esteettömyysasiamiehille?
Viime vuosina on Suomeen ilmestynyt pieni, mutta kasvava asiantuntijaryhmä: esteettömyysasiamiehet. Esteettömyysasiamies toimii useimmiten kaupungin palveluksessa, mutta heitä löytyy myös järjestöistä. Tulevalla viikolla minulla on tilaisuus tavata heitä esteettömyysyhdistyksen toiminnan puitteissa, ja kiinnostuin siitä, mitä kuuluu eri organisaatioissa toimivien esteettömyysasiamiesten toimenkuvaan.
Tutustuin Invalidiliiton järjestämän seminaarin "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) julkaisuun. Siinä 8 esteettömyysasiamiestä ja yksi seurakunnan esteettömyysyhdyshenkilö kertovat työstään.
Tiedon hankinta ja tiedottaminen liittyvät kaikkien esteettömyysasiamiesten työhön. He ovat oman organisaationsa esteettömyysasiantuntijoita, ja jos he eivät jotain ennestään tiedä, heidän on osattava etsiä tietoa. Lisäksi erilaiset lausunnot ja kannanotot kuuluvat olennaisesti työhön. Esteettömyysasiamiehen on oltava jatkuvasti ajan tasalla, sillä esimerkiksi kaupungeissa saavutettavuuteen vaikuttavia ratkaisuja tehdään useilla eri hallinnon aloilla.
Usein kunnallinen esteettömyysasiamies toimiikin yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa, hän myös kartoittaa esteettömyyttä yksin tai yhteistyötahojen kanssa. Moni heistä on myös raportoinut oman kaupungin esteettömyyden tilasta ja on valmistellut esteettömyysohjelmaa tai -hankkeita. Tyypillisesti sijoitusyksikkönä on tekninen virasto. Tampere on toiminut eri tavalla ja yhdistänyt vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävät.
Kun suurin osa toimii paikallisella tasolla omassa kaupungissa niin järjestöjen, esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyysasiamies toimii valtakunnallisella tasolla. Työhön kuuluvat samantyyppiset tehtävät, haasteet ja yhteistyö, mutta laajemmassa mittakaavassa. Valtakunnan tasolla kehitetään verkkotiedotusta, koulutusmateriaaleja ja ohjeita, joita paikallisen tason asiantuntijat ja muut toimijat voivat hyödyntää.
Valtakunnallinen esteettömyysasiamies meiltä siis vielä puuttuu. Nyt valtakunnan tason työtä tehdään järjestöissä ja erilaisissa verkostoissa.
Lisätietoja:
Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.
Tutustuin Invalidiliiton järjestämän seminaarin "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) julkaisuun. Siinä 8 esteettömyysasiamiestä ja yksi seurakunnan esteettömyysyhdyshenkilö kertovat työstään.
Tiedon hankinta ja tiedottaminen liittyvät kaikkien esteettömyysasiamiesten työhön. He ovat oman organisaationsa esteettömyysasiantuntijoita, ja jos he eivät jotain ennestään tiedä, heidän on osattava etsiä tietoa. Lisäksi erilaiset lausunnot ja kannanotot kuuluvat olennaisesti työhön. Esteettömyysasiamiehen on oltava jatkuvasti ajan tasalla, sillä esimerkiksi kaupungeissa saavutettavuuteen vaikuttavia ratkaisuja tehdään useilla eri hallinnon aloilla.
Usein kunnallinen esteettömyysasiamies toimiikin yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa, hän myös kartoittaa esteettömyyttä yksin tai yhteistyötahojen kanssa. Moni heistä on myös raportoinut oman kaupungin esteettömyyden tilasta ja on valmistellut esteettömyysohjelmaa tai -hankkeita. Tyypillisesti sijoitusyksikkönä on tekninen virasto. Tampere on toiminut eri tavalla ja yhdistänyt vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävät.
Kun suurin osa toimii paikallisella tasolla omassa kaupungissa niin järjestöjen, esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyysasiamies toimii valtakunnallisella tasolla. Työhön kuuluvat samantyyppiset tehtävät, haasteet ja yhteistyö, mutta laajemmassa mittakaavassa. Valtakunnan tasolla kehitetään verkkotiedotusta, koulutusmateriaaleja ja ohjeita, joita paikallisen tason asiantuntijat ja muut toimijat voivat hyödyntää.
Valtakunnallinen esteettömyysasiamies meiltä siis vielä puuttuu. Nyt valtakunnan tason työtä tehdään järjestöissä ja erilaisissa verkostoissa.
Lisätietoja:
Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.
perjantai 9. toukokuuta 2008
Etäteknologia sosiaalipalveluissa
Etäpalveluja - olkaa hyvä!
Näin kutsutaan pohjois-karjalaisia Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen eli SASPA-hankkeen loppuseminaariin Joensuussa. Seminaarissa annetaan katsaus etäteknologioiden käyttöön sosiaalipalveluissa. Tietoteknologian kehitys ja sen yhä laajempi käyttö, pitkät etäisyydet haja-asutusalueilla, vähenevä väestö sekä julkisten palveluiden tehostamispaineet luovat tarpeen ja mahdollisuuden etäpalveluiden kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa Honkalampisäätiö on tarttunut haasteeseen ja toteuttanut 2006-2008 SASPA-hanketta.
Esteettömyysyhdistyksen jäsenillä olikin jo viime syksynä mahdollisuus tutustua lähemmin SASPA:n toimintaan. Silloin meille esiteltiin etäpalvelupäätteen käyttöä. Sain olla esittelyn leikkivirkamies, johon asiakas otti yhteyttä erityisen etäpalvelupäätteen avulla. Asiakkaalla ei siis tarvitse olla omaa tietokonetta ja nettiyhteyttä. Maallikon sanoin kuvattuna siinä kävi näin: Asiakas tuli etäpalvelupäätteelle ja otti yhteyttä virkamieheen, joka vastasi "puheluun" toimistossaan. Asiakas ja virkamies keskustelivat videokuvan välityksellä, asiakas skannasi hakemuksensa ja lähetti sen sitten virkamiehelle nappia painamalla. Virkamies tulosti hakemuksen, katsoi sen läpi, antoi ohjeita, teki merkintöjä lomakkeeseen, skannasi hakemuksen, lähetti takaisin asiakkaalle ja pyysi palauttamaan korjatun version...
Vaikutti melko helppokäyttöiseltä. Etäpalvelupääte on hankkeen aikana otettu käyttöön Lieksassa ja Nurmeksessa, ja toivottavasti loppuseminaarissa kuullaan myös käyttäjien palautetta. Seminaarissa, joka on 20. toukokuuta, keskustellaan myös palveluiden esteettömyyden kehittämisestä.
Lisätietoja
Linkki SASPA-hankkeen nettisivulle.
Linkki loppuseminaarin nettisivulle.
Näin kutsutaan pohjois-karjalaisia Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen eli SASPA-hankkeen loppuseminaariin Joensuussa. Seminaarissa annetaan katsaus etäteknologioiden käyttöön sosiaalipalveluissa. Tietoteknologian kehitys ja sen yhä laajempi käyttö, pitkät etäisyydet haja-asutusalueilla, vähenevä väestö sekä julkisten palveluiden tehostamispaineet luovat tarpeen ja mahdollisuuden etäpalveluiden kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa Honkalampisäätiö on tarttunut haasteeseen ja toteuttanut 2006-2008 SASPA-hanketta.
Esteettömyysyhdistyksen jäsenillä olikin jo viime syksynä mahdollisuus tutustua lähemmin SASPA:n toimintaan. Silloin meille esiteltiin etäpalvelupäätteen käyttöä. Sain olla esittelyn leikkivirkamies, johon asiakas otti yhteyttä erityisen etäpalvelupäätteen avulla. Asiakkaalla ei siis tarvitse olla omaa tietokonetta ja nettiyhteyttä. Maallikon sanoin kuvattuna siinä kävi näin: Asiakas tuli etäpalvelupäätteelle ja otti yhteyttä virkamieheen, joka vastasi "puheluun" toimistossaan. Asiakas ja virkamies keskustelivat videokuvan välityksellä, asiakas skannasi hakemuksensa ja lähetti sen sitten virkamiehelle nappia painamalla. Virkamies tulosti hakemuksen, katsoi sen läpi, antoi ohjeita, teki merkintöjä lomakkeeseen, skannasi hakemuksen, lähetti takaisin asiakkaalle ja pyysi palauttamaan korjatun version...
Vaikutti melko helppokäyttöiseltä. Etäpalvelupääte on hankkeen aikana otettu käyttöön Lieksassa ja Nurmeksessa, ja toivottavasti loppuseminaarissa kuullaan myös käyttäjien palautetta. Seminaarissa, joka on 20. toukokuuta, keskustellaan myös palveluiden esteettömyyden kehittämisestä.
Lisätietoja
Linkki SASPA-hankkeen nettisivulle.
Linkki loppuseminaarin nettisivulle.
torstai 8. toukokuuta 2008
Käyttäjäarvioijatoiminta
Esteettömyysyhdistyksen toimintaan kuuluu käyttäjäarviointi. Tarjolla on ainutlaatuista osaamista, tietoa ja mahdollisuus rakentavaan vuoropuheluun. Käyttäjäarvioijalta saa kysyä vaikeita ja myös niitä tyhmiä kysymyksiä esteettömyyteen liittyen.
Keitä ovat käyttäjäarvioijat?
Esteettömyysyhdistys ry:n käyttäjäarvioijat ovat vammaisjärjestöjen aktiivitoimijoita, jotka ovat sitoutuneet esteettömyyden käytännön arvioimiseen ja kartoittamiseen sekä kehittämiseen. He ovat osallistuneet aiheeseen liittyvään koulutukseen, ovat itse apuvälineiden käyttäjiä ja kokeneet vammaisuuden omakohtaisesti.
Käyttäjäarvioijat kartoittavat tilojen esteettömyyttä toimeksiantajille ja aktiivitoimijoina käyttäjäarvioijat tuovat osaamisensa ja tietonsa mukanaan sinne missä liikkuvatkin - myös nettiin. Esteettömyysyhdistyksen äskettäin aloittama keskustelupalsta (edit: on lopetettu roskapostin takia), tämä blogi ja käyttäjäarvioija Nissen esteettömyysblogi tuovat käyttäjäarvioijien toimintaa näkyville laajemminkin.
Linkki Nissen blogiin.
Keitä ovat käyttäjäarvioijat?
Esteettömyysyhdistys ry:n käyttäjäarvioijat ovat vammaisjärjestöjen aktiivitoimijoita, jotka ovat sitoutuneet esteettömyyden käytännön arvioimiseen ja kartoittamiseen sekä kehittämiseen. He ovat osallistuneet aiheeseen liittyvään koulutukseen, ovat itse apuvälineiden käyttäjiä ja kokeneet vammaisuuden omakohtaisesti.
Käyttäjäarvioijat kartoittavat tilojen esteettömyyttä toimeksiantajille ja aktiivitoimijoina käyttäjäarvioijat tuovat osaamisensa ja tietonsa mukanaan sinne missä liikkuvatkin - myös nettiin. Esteettömyysyhdistyksen äskettäin aloittama keskustelupalsta (edit: on lopetettu roskapostin takia), tämä blogi ja käyttäjäarvioija Nissen esteettömyysblogi tuovat käyttäjäarvioijien toimintaa näkyville laajemminkin.
Linkki Nissen blogiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)