Tämä on Salli Alajuuman puheenvuoro sosionomi-opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa Päättäjien esteellinen seikkailu, joka järjestettiin Joensuussa tänään 12.5.2009.
Vuoropuhelun merkitys esteettömyyden edistämisessä
Esteettömyysyhdistys ry on perustettu 2005. Alun alkujaan perustimme yhdistyksen kokonaisvaltaisen esteettömyyden eteenpäin viejäksi ja kokemuksellisen tiedon eli käyttäjäarvioijien antaman palautteen hyödyntämiseksi. Käyttäjäarvioijatoiminta on edelleen ainutlaatuista - varsinkin, jos palaute annetaan suoraan tahoille, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät rakennuksia, ympäristöjä ja palveluja.
Meidän yhdistyksemme tehtävä on yli toimijarajojen menevän esteettömyyden kehittäminen. Siis kiteytettynä: tietoa, vaikuttamista ja vuoropuhelua.
Esteettömyys ajatuksena hajoaa. Se on hyvin monimuotoinen ja sen vuoksi kokonaisuutta on vaikea hallita. Jokainen katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja kaikesta syntyvä todellisuus on aivan muuta kuin esteettömyyttä. Lopputulos on kuin sillisalaattia. Pinnalta esteettömältä näyttävä onkin jotain muuta. Käyttäjille esteettömyys avautuu juuri näin. Joku kohta on suunniteltu ja rakennettu hyvin, mutta siihen ei pääse käsiksi koska esim. hissin lähiympäristö on esteellinen. Tyyliin; hissille päästäkseen täytyy nousta muutama porras.
Kaikki alkaa kaavoituksesta ja kunnallistekniikan suunnittelusta. Monien lautakunta ja valtuustokäsittelyjen jälkeen päästään vihdoin rakentamaan. Työntekijät vaihtuvat ja tekemisen mallit muuttuvat, kaikessa pitäisi olla yksi johtava teema. Esteettömyys.
Miten siihen päädytään? Koordinoiko tätä kukaan? Ei, koska esteettömyysasiamiestä ei ole. Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta teki Joensuun kaupungille aloitteen esteettömyysasiamiehen viran perustamisesta, mutta tuo virka on yhä käsittelyssä. Milloin tähän kaupunkiin saadaan esteettömyysasiamies?
Samanlaisena voimavarana näen käyttäjäarvioijat esteettömyyskartoittamisessa. Tiivis koulutettu ryhmä käy läpi eri rakentamisen vaiheita ja kertoo huomaamistaan epäkohdista ennen kuin ne pääsevät murentamaan kokonaisvaltaista esteettömyyttä.
Käyttäjäarvioijat on koulutettu joukko ihmisiä, jotka joutuvat päivittäisessä elämässä kohtaamaan sen tosiasian ettei pääse, ei kuulu, eikä näe eikä tule huomioiduksi, koska ympäristö on esteellinen. Verkostoituminen auttaa monipuolistamaan kartoituksen tuloksen, esteettömyysraportin sekä käyttäjiä että rakentamisesta vastaavia tyydyttäväksi.
Kaupunkiin ovat sekä Vammaisjärjestöjen neuvottelukunta ja vammaisneuvosto ehdottaneet vammaisasiamiehen /esteettömyysasiamiehen viran perustamista. Näin on mainittu jopa Joensuun vammaispoliittisessa ohjelmassa. Asian pitäisi olla valmistelussa. Mutta jäikö se kuntaliitosten taa piiloon vaikka se piti ottaa puheeksi kuntaliitoksia tehtäessä? Muistaako sitä enää kukaan?
Vuodesta 2002 vuoteen 2004 kaupungissa toimi esteettömyyttä kartoittava käyttäjäryhmä osana Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus –projektia. Mihin meidät on unohdettu? Meidän koulutustamme ei ole hyödynnetty eikä jo tekemiämme kartoituksia ole huomioitu. Kysynkin lopuksi, onko Joensuun kaupungin esteettömyyttä julkituova imago kuihtumassa kokoon?
Koska puheenvuoroni aihe oli vuoropuhelun merkitys esteettömyydessä, niin voinemme kaiketi yhdessä pohtia sitä onko mahdollista synnyttää rakentavaa vuoropuhelua esteettömässä mielessä päättäjien ja kaupunkilaisten välille?
Salli Alajuuma
Käyttäjäarvioija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti