Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Joensuussa on viime aikoina alettu paikallisissa lehdissä keskustella esteettömyysasiamiehen tarpeesta ja tarpeellisuudesta.

Salli Alajuuma esteettömyysyhdistyksestä osallistui keskusteluun näin:

Esteettömyysasiamiehen toimenkuva

Esteettömyysasiamiehiä toimii kaiken kaikkiaan n. 14-15 kuntien ja järjestöjen palkkaamina työntekijöinä ympäri maata. He kaikki ovat oman alansa asiantuntijoita. Ja varmasti jokaisen tehtävä on viedä esteettömyysasiaa eteenpäin.

Joensuun kaupungin hallinnoimassa Joensuu - älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus -projektissa työskenteli maamme ensimmäinen esteettömyysasiamies vuosina 2002-2004. Joensuussa on siten perinnettä jatkaa esteettömyyden kehittämistä. Projektin aikana esteettömyyskartoitukset ja -arvioinnit sekä konsultointi- ja koulutuspyynnöt osoittivat, että esteettömyysasiamies on tarpeellinen. Esteettömyysasiamies koulutti työaikanaan kymmenen käyttäjäarvioijaa, jotka pystyvät käyttäjänä arvioimaan esteellisyyttä rakennetussa ympäristössä. Ryhmä koostui eri vammaisjärjestöistä kootuista aktiiveista. Heidän osaamistaan ja tietämystään esteettömyysasiamies opetti hyödyntämään esteettömyysarvioinneissa.

Myöhemmin projekti on synnyttänyt Joensuuhun valtakunnallisen esteettömyysyhdistyksen. Käyttäjäarvioija toimintaa voisi hyödyntää tulevaisuudessakin esteettömyysasiamiehen työkaluna. Tuon projektin jälkeen esteettömyysasiamies virkaa Joensuussa ei kuitenkaan ole ollut, miksi?

Usein sekoitetaan vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen työnkuvat keskenään. Se ei olekaan mikään ihme, sillä heidän toiminnassaan on paljon yhteisiä piirteitä.

Esteettömyysasiamies ei ole lausuntoautomaatti vaan hänen toimintansa tavoitteita pitäisi olla esteettömyystiedon etsiminen, välittäminen ja tuottaminen, vuoropuhelun käynnistäminen ja ylläpitäminen suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien kesken sekä verkostojen luominen.

Joensuun kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa on ehdotettu vammaisasiamiehen viran perustamista kaupunkiin. Hänen tehtävänsä ovat ehdotuksessa pitkälti esteettömyysasiamiehen tehtävien kaltaiset. Nämä pitää kuitenkin erottaa toisistaan. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on myös ehdotettu, että vammaisasiamies olisi useamman kunnan yhteinen. Siten vahvistettaisi kuntien välistä yhteistyötä ja hyödynnettäisi kaikkien kuntien yhteisiä voimavaroja.

Vammaisasiamiehen tehtäviä voisivat olla mm:

• koordinoida vammaispoliittista työtä laaja-alaisesti,
• vahvistaa päättäjien, toimihenkilöiden ja vammaistoimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta,
• valmistella eri hallinnon aloille lausuntoja vammaisasioista,
• toimia seudullisena asiantuntijana asunnonmuutostöissä yhdessä kuntien vammaistyöntekijöiden ja korjausneuvojien kanssa,
• organisoida laaja-alaiset esteettömyysarvioinnit (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma).

Nyt olisikin tarpeen yhdessä miettiä, mikä merkitys esteettömyys-/vammaisasiamiehelle luodaan. Molempien työ olisi tarpeellista tässä maakunnassa. Löytyykö kunnilta tahtoa ja rahaa edes toisen vammaisasioidenkoordinoijan palkkaamiseen? Tässä säästettäisi sekä kuntien sosiaalitoimen resursseja että helpotettaisi vammaisten henkilöiden asiointia byrokratiaviidakossa.

Salli Alajuuma

Lisätietoa
Esteettömyysasiamies jokaiseen kuntaan - Julkilausuma

Linkki "Esteettömyysasiamiehen työ - vahvaa vaikuttamista" (14.2.2008) -seminaarin seminaarijulkaisuun.