Esteettömyys on yleisesti hyväksytty ympäristön ominaisuus. Teoriatasolla suurin osa ihmisistä on valmis hyväksymään esteettömyyden. Kuitenkin on monia sekä rakentamisen ammattilaisia että ei-ammattilaisia, jotka eivät näe esteettömyyttä kokonaisvaltaisena asiana.
Esteettömyydestä on helppo havainnoida ja ymmärtää liikkumiseen liittyvä osa-alue. On selvää, että portaiden rinnalla on luiska tai hissi liikkumisen apuvälineitä käyttäville ihmisille. Esteettömyys saa kuitenkin aivan uusia ulottuvuuksia, kun siihen liitetään näkeminen, kuuleminen, ymmärtäminen ja turvallisuus.
Hyvä ja helposti käytettävä ympäristö on kaikkien etu – eikö vain? Esteettömyyden käsittelyn yhteydessä käsitellään myös yhteiskunnallisia arvoja.
Esteettömyyteen liittyy kahtiajakoisuus – toimijat eli ihmiset jaetaan helposti kahteen eri ryhmään: heihin, jotka selviytyvät omatoimisesti nyky-ympäristössä ja heihin, jotka tarvitsevat apua ja tukea eli nykyarvojen mukaan erityistä huolenpitoa. Tämä tiedostettu tai tiedostamaton kahtia joko antaa suunnittelijoille ja rakennuttajille oikeuden arvioida, milloin esteettömyyden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista ja milloin taas ei.
Ikään kuin ihmiset olisivat selvärajaisesti määriteltävissä vuosikymmeniksi etukäteen.
Tiloille, joihin odotetaan paljon ihmisiä, on helppo määritellä saavutettavuuden (esteettömyyden) tavoitteita. Tästä voi nostaa esimerkeiksi suuret marketit automaattiovineen ja tasoerottomine sisäänkäynteineen. Helppous ja vaivattomuus ovat massoille suunnattujen palveluiden markkinajokereita.
Niin pitkään, kun esteettömyyden katsotaan koskettavan vain tiettyjä, rajattuja ihmisryhmiä, on kyse markkinoiden pata-akasta. Kiusallisesta vaatimuksesta, jolla ei ole ympäristön arvoa kohottavaa merkitystä.
Kuitenkin helppous ja vaivattomuus, vaikkapa hissin muodossa, on kaikkien ihmisten käytössä. Hissiä käytetään varauksetta siirryttäessä kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että mietitään, keitä esteettömyys palvelee, tulisi miettiä, miten toteutetaan ihmistä kunnioittava ja laadukas toimintaympäristö. Ympäristö, joka monimuotoisuudellaan ja helppoudellaan palvelee ihmisiä – eri tavoilla toimivia ihmisiä heidän ominaisuuksistaan riippumatta.
Mervi Niemelä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti