Esteettömyysyhdistys ry:n kevätkokous 27.4.2016 Joensuussa.

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2016 pidetään 27.4.2016 Joensuussa.

Aika: Keskiviikko 27.4.2016  klo 18:00 alkaen
Paikka: Koivupiha, Kirkkokatu 13, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.fi/p/tietoja-yhdistyksesta.html 

Lisätietoja sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Tervetuloa! 
-Hallitus-

Kutsu: Esteettömyysyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 2015

Esteettömyysyhdistys ry:n
sääntömääräinen syyskokous 2015 pidetään pe 27.11.2015 Joensuussa.

Aika: Perjantai 27.11.2015 klo 17:00 alkaen.
Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 23, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt
löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.com/p/
tietoja-yhdistyksesta.html

Yhdistyksen toimintaan tarvitaan uusia hallituksen jäseniä ja
vapaaehtoisia. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota meihin yhteyttä
sähköpostilla.

Lisätietoja: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Tervetuloa!

-Hallitus-

Esteettömyysyhdistys etsii puheenjohtajaa

Esteettömyysyhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Jyrki Postin kausi on päättymässä. Oletko kiinnostunut ryhtymään hallituksen puheenjohtajaksi? Tunnetko jonkun jota voisimme kysyä? Syyskokous pidetään Pe 27.11.2015 klo 17.00 Joensuussa. Varapuheenjohtajana jatkaa Osmo Karttunen Joensuusta. 

Mukana toiminnassamme on (ollut) esteettömyyden edistämisestä ja kehittämisestä kiinnostuneita rakennusalan asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita (käyttäjäarvioijia, kokemuskouluttajia). Esim. viestinnän asiantuntijoita tarvittaisiin mukaan. Esteettömyys on säännöissämme määritelty näin: 

"Esteettömyys on elin- ja toimintaympäristön ominaisuus, joka mahdollistaa ihmisten erilaiset toimintatavat. Esteettömyys antaa jokaiselle yksilölle iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja toimintakyvystä riippumatta mahdollisuuden toimia, käyttää tarkoituksen mukaisia (apu)välineitä, hyödyntää vaihtoehtoisia rakennusten / järjestelmien / tuotteiden /palveluiden ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja sekä toisen ihmisen, kuten avustajat, oppaat, tulkit ja saattajat, apua."

Muutenkin vapaaehtoisia mahtuu mukaan, sillä yhdistyksen koko toiminta perustuu vapaaehtoisuudelle. Mikäli puheenjohtajaa ei löydy, eikä muita uusia toimijoita, joudutaan yhdistys purkamaan. 

Ota yhteyttä esteettomyysyhdistys (at) gmail.com ja kysy lisätietoja.

Hallitus

Esteettömyysyhdistyksen kevätkokous 17.4. Joensuussa

Esteettömyysyhdistys ry:n

sääntömääräinen kevätkokous 2015 pidetään 17.4.2015 Joensuussa.

Aika: Perjantai 17.4.2015 klo 17.15 alkaen

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.fi/p/tietoja-yhdistyksesta.html

Lisätietoja sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com 

Tervetuloa!

-Hallitus-

Keino, mutta mihin ja miksi?

Monet meistä ovat vankkumattomasti sitä mieltä, että esteettömyys on välttämätöntä ja ehdottomasti tarpeellista. Joulukuussa 2014 julkaistiin Ympäristöministeriön raportteja 27 | 2014, Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi, kirjoittajat: Niina Kilpelä, Johanna Hätönen, Arto Palo ja Tapio Holopainen. Raportin mukaan esteettömyydestä ei synny merkittäviä tai kohtuuttomia lisäkustannuksia. Esteettömyys on siis yksi ominaisuus, toiminnallinen elementti kokonaisuudessa, jolla ei yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta ole suurtakaan kustannusmerkitystä. Raportti ei kuitenkaan nostanut tuloksillaan esteettömyyskeskustelua uudelle tasolle.

Me, jotka olemme vakuuttuneita esteettömyyden tarpeellisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksellisyydestä, olemme tottuneet toimimaan esteettömyyden edistämiseksi ja olisimme ehkä kaivanneet esteettömyyskeskusteluun uudenlaista tasoa YMn raportin jälkeen. Koska näin ei julkisuudessa ole tapahtunut, päätin lämmitellä esteettömyyskeskustelua näin meidän kesken:

Mitä esteettömyys itse asiassa on?

Miksi esteettömyys on tärkeää?

Mihin esteettömyyttä tarvitaan?

Kenelle esteettömyydestä on hyötyä?

Missä asioissa erityisesti esteettömyys koskettaa omaa elämää?

Missä esteettömyys koskettaa läheistemme elämää?

Missä esteettömyyttä tarvittaisiin lisää?

Tietävätkö kansalaiset, mitä esteettömyys on?

Tiedustelee

Mervi Valta

YMn tiedote: Selvitys: esteettömyyden kustannukset maltillisia

Ympäristöministeriö

Tiedote: 12.12.2014 12.44

Selvitys: esteettömyyden kustannukset maltillisia

Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Rakentamismääräykset koskevat uudisrakentamista ja soveltuvin osin korjausrakentamista.

Selvityksessä arvioidaan esimerkkikohteiden avulla erilaisia esteettömän kerrostaloasumisen ratkaisuja. Esteettömyysratkaisut noudattavat voimassa olevia määräyksiä, jotka koskevat muun muassa wc- ja pesutilojen mitoitusta, kulkuaukkoja ja -yhteyksiä kuten ovia ja hissejä sekä käsijohteita. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti uudisrakentamista, mutta siinä huomioidaan myös korjausrakentaminen.

Selvityksessä lasketaan asuntojen, yhteistilojen, sisäänkäyntien ja pihatilojen esteettömyysratkaisuja keskimääräisin rakentamisen yksikköhinnoin. Helsingin alueella esteettömyyden rakentamisen minimikustannukset ovat kuusikerroksisen talon kolmiossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri (sis. alv 24 %). Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista.



Tehokasta esteettömyyttä huolellisella suunnittelulla

Raportin tulokset korostavat erityisesti huolellisen suunnittelun merkitystä. Esteettömyyteen tulee panostaa esimerkiksi suunnittelijoiden koulutuksessa, ja esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä esimerkiksi rakenneta turhaa tilaa. Selvityksessä arvioitiin, että esteettömyydestä johtuva WC- ja pesutilojen pinta-alaosuus on noin 1−1,5 neliömetriä.

Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat uudisrakentamiseen verrattuna. Lisäksi kaikkia rakennuksia ei ole mahdollista muuttaa esteettömiksi jälkikäteen. Jotta Suomen asuntokannassa on riittävästi esteettömiä asuntoja tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen, tulisi esteettömyys huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä asuntoja korjattaessa.

Selvityksen rahoittivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Sen tekivät Niina Kilpelä ja Johanna Hätönen Kynnys ry:stä sekä Arto Palo ja Tapio Holopainen Rakennuttajapalvelu Arto Palo Oy:stä.

Lisätietoja

Yliarkkitehti Erja Väyrynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 326, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Asuntoneuvos Raija Hynynen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 093, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi



Lisää aiheesta:

Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi (Helda):
http://hdl.handle.net/10138/144427

Ylistetyt Esteet!

Yhteiskunta on herännyt siihen, että esteettömyyttä tarvitaan. Yleisessä keskustelussa yhteiskunnallista ohjaamisesta ja palveluiden järjestämisestä vastaavat tahot puoltavat ponnekkaasti esteettömyyttä. Konkreettisesta rakentamisesta vastaava tahot taas vastustavat. Olemme päätyneet esteettömyyskeskustelussa pattitilanteeseen, jossa juupas vastaan eipäs asemat eivät vie esteettömyyttä eteenpäin millään tavalla. Keskusteluun on vaikea löytää uusia ja rakentavia näkökulmia.

Yleisen esteettömyyden toteuttamisen osalta meillä on siis kaksi puolta: he, jotka puhuvat ja työskentelevät esteettömyyden eteen ja he, jotka puhuvat ja työskentelevät esteiden puolesta. Esteiden puhujien puolella ikivanhoja ja rikkomattomia argumentteja ovat ”näinä on tehty aina”, ”meillä on näin ja tämä toimii” ja ”kukaan ei ole valittanut aikaisemmin . Näiden argumenttien pohjalta tekisi mieli vetää johtopäätös, että tosiasiallista tietoa esteettömyyden hyödyistä ei ole olemassa ja esteettömyyden vastustaminen perustuu taikauskoon ja muutosvastarintaan. Esteettömyys toisi ”ne” meidän joukkoomme ja osaksi jokapäiväistä arkeamme.

Oman kokemukseni mukaan mielenkiintoisinta esteettömyydessä on, että sen naamioituessa joksikin muuksi, sitä ei vastusteta. Automarkettien automaattiset ja kynnyksettömät sisäänkäynnit, huoltoasemien wc-tilojen automaattihanat, pihamaiden valoautomatiikka, valtateiden kilometrien pitkät valaistukset, etäluettavat sähkö- ja vesimittarit ovat kaikki loistavia esimerkkien turvallisuuden ja toimivuuden toteuttamisesta eli esteettömyydestä. Käsittääkseni kukaan rakentajista ei ole vastustanut niiden toteuttamista.

Itse asiassa esteettömyydestä tulee kompastuskivi vasta, kun ryhdymme puhumaan talojen rakentamista asumista varten. Lillukanvarsia alkaa kasvaa kylpyhuoneiden ovileveyksien ja kynnysten kohdalla. Ja pakkohan tässä yhteydessä on mainita myös hissi ja autopaikat.

Tietenkin on selvää, että kohtuuhintaisuuden ja toimivuuden osalta on aina ja koko ajan tehtävä uusia ratkaisuja. Uusia tapoja ratkaista asiat tarvitaan, jotta löytyisi se optimaalinen toimintatapa, jolla esteettömyyttä voitaisiin toteuttaa mahdollisimman moneen paikkaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko esteettömyys pitäisi heittää romukoppaan. Nyt olisi oikea aika kerätä osaajat yhteen ja ryhtyä luomaan esteettömiä ratkaisuja. Romukoppaan sen sijaan pitäisi heittää pohtiminen, kenelle esteettömyydestä on hyötyä ja missä.

Nyt on oikea aika luopua esteistä!

Mervi Valta