Kutsu syyskokoukseen 15.11.2013

Esteettömyysyhdistys ry:n

sääntömääräinen syyskokous 2013 pidetään 15.11.2013 Joensuussa.

Aika: Perjantai 15.11.2013 klo 16:00 alkaen.

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.com/p/tietoja-yhdistyksesta.html

 

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys@gmail.com 

 

Tervetuloa!

-Hallitus-

Esteettömyysyhdistys ry:n kevätkokous 2013

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2013 pidetään

Aika: Perjantaina 19.4.2013 klo 16.00 alkaen.

Paikka: Elokuvateatteri Tapio, kokoustila, Kauppakatu 27, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Säännöt löytyvät yhdistyksen sivuilta http://esteettomyys.blogspot.fi/ kohdasta Tietoa yhdistyksestä.

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Tervetuloa!

-Hallitus- 

ESTEELLINEN YMPÄRISTÖ ON VÄLILLISTÄ SYRJINTÄÄ

 

Lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry, on laatinut YK:n vammaissopimus käyttöön! –käsikirjan. Käsikirjan perusideana on lähestyä YK:n vammaisia henkilöitä koskevaa ihmisoikeussopimusta uudella tavalla. Käsikirja avaa auki hyvin konkreettisella tavalla YK:n vammaissopimuksen sisällön ja vaikutuksen vammaisten ihmisten elämään. Käsikirjasta selviää, että YK:n vammaissopimuksessa on oma lukunsa myös esteettömyydelle.

YK:n vammaisten sopimuksen Esteettömyys ja saavutettavuus (artikla 9): Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja ‑jarjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalvelut mukaan lukien.

Käsikirjan mukaan syrjintäkiellon toteutuminen edellyttää periaatteessa ympäristön esteettömyyttä. Jotta vammainen henkilö voi osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, hänellä on oltava mahdollisuus esteettömään kommunikaatioon sekä fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön.

Jos ympäristö estää ihmisen, vammaisen ihmisen osallistumisen, on kyseessä välisestä syrjinnästä.  Tosin, perustuslakimme ei tunne esteettömyyttä tai sen puutteen tuomaa syrjintää samalla tavalla kuin yhdenvertaisuuden, tasa-arvon tai syrjimättömyyden.

YK:n vammaissopimus –käyttöön kirja ei määrittele esteettömyyden sisältöjä eikä tapaa, jolla esteettömyys käytännössä toteutetaan. Kirja arvioi esteettömyyttä työkaluna tai keinona, jolla vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia toteutetaan. Ja toisaalta, siinä on kokonaisuudessaan esteettömyyden sisältö – yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden mahdollistaminen jokaiselle ihmisille tekniikan, apuvälineiden ja konkreettisten ratkaisujen sekä toisen ihmisen avun avulla.

YK:n vammaissopimus -käyttöön kirja löytyy linkistä www.invalidiliitto.fi/files/attachments/julkaisut/yk_toolkit_pieni.pdf

Mervi Valta

Keskustelua etäpalveluista

Saimme palautetta vanhalta tuntuvaan asiaan.  Esteettömyysyhdistys oli valmistellut esityksen etäpalveluiden käytöstä vuonna 2009 ja nyt huomasimme, että asia ei ole lainkaan vanhentunut.

Lue esitys täältä:

ESITYS ETÄPALVELUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSTA KUNTIEN ASIAKASPALVELUISSA

Teknologian kehityksestä huolimatta aloite on edelleen ajankohtainen. Moni meistä käyttää omassa arjessaan yhä monipuolisemmin viestintäteknologiaa ja helposti kuvittelemme, että myös julkisissa palveluissa tekniikan avulla asiointia helpotetaan ja samalla säästetään kuluja. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi etätulkkauksen järjestäminen onkin monimutkaista ja toimivuus epävarmaa. Valmistelemme esityksen päivitystä vuodelle 2013.

Mitä mieltä olet? Miten etäpalvelu saadaan toimivaksi kuntien ja valtion asiakaspalveluun?

Vuoden 2012 toiminnasta

Syyskokouksessa tehtiin katsaus vuoden toimintaa ja tapahtumiin. 

Esteettömyysyhdistys on vuonna 2012 jatkanut yhdistyksen arvojen edistämistä keskittymällä pääosin tiedotukseen sähköpostilistan kautta. Toiminta perustuu vapaaehtoistoiminnalle.

23.03.2012 yhdistys osallistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen esteettömyysarviointiin.

03.04.2012 Julkaistiin puoltava lausunto Joensuun kaupungin vammaisneuvoston aloitteeseen vammais- ja esteettömyysasiamiehen viran perustamiseksi Joensuuhun vuoden 2013 aikana.

18.8.2012  Retki Outokummun kaivosmuseoon. Retkellä tutustuttiin museon esteettömyysratkaisuihin, joista kertoi  arkkitehti Osmo Karttunen.

11.10.2012 Esteettömyysyhdistys ry suoritti esteettömyysarvionnin elokuvateatteri Tapioon, joka sijaitsee Joensuussa kävelykadulla.

Vuonna 2013 tavoitteena on aiempaa aktiivisempi yhteistoiminta muiden yhdistysten kanssa.

Esteettömyyden ajatusmaailma ja arjen todellisuus

Nykyisin hyvin yleistä on, että puhutaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sen tarkemmin erittelemättä mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oikeastaan tarkoittavat kahvipöytäkeskustelujen ulkopuolella. Onko yhdenvertaisuutta esimerkiksi se, että jokaisen tulisi luoda itse oma todellisuutensa ja pärjätä niillä korteilla, jotka on elämässään saanut? 

Ensi alkuun edellä sanottu tuntuisi varmasti ongelmattomalta ajatukselta sillä voisimmehan ajatella, että yhdenvertaisuutta on se, että jokainen ponnistelee omien kykyjensä puitteissa ja saavutukset ovat siten oikeudenmukaiset.

Arkielämässä kuuleekin, edellä sanottuun viitaten, usein että yhdenvertaisuutta on nimenomaan se, että ketään ei syrjitä tai kenenkään osallistumista ei suosita antamalla hänelle tiettyjä apuvälineitä suoritukseen. Ironista kuitenkin on, että kun puhutaan suosimisesta tai syrjinnästä kovinkaan monesti ei tarkoiteta välttämättä heitä, jotka ovat elämässään ikään kuin yhteiskunnan odotushuoneessa: usein arjen tasa-arvo ja syrjintäpuhe ei nimittäin edes tavoita jollain tapaa vammautuneita tai esteellisyydestä kärsiviä kuin alaviitteen muodossa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus onkin hyvin monesti tulkittavissa, yleisen  keskustelun perusteella, yhteiskunnan normit ja kriteerit täyttävien ihmisten yhdenvertaisuudeksi ja sen puolesta kamppailuksi.

Esteettömyyden kannalta edellä mainittu asetelma muodostaa haasteellisen ongelmakentän, mutta tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Itseasiassa nykyisin voidaan katsoa, että asiat ovat hyvin hitaasti menossa kulttuurissamme jopa parempaan suuntaan, kun uudenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi uusia tapoja rakentaa entistä parempia asumiskokonaisuuksia alkaa hiljalleen ilmestyä. 

Kehitys on kuitenkin vielä valitettavan hidasta, sillä esteettömyyden ajatusmaailma ja ihmisten arki eivät vielä riittävästi kohtaa tai, toisin sanoen, jaa samaa kokemusmaailmaa. Nykyisin esimerkiksi on vielä normaalia, jos asutaan kerrostalossa, jossa on vain portaita; hissit ja automaatio ovat monesti luksusta tai palveluja niitä pakosti tarvitseville. Asiat voisivat kuitenkin olla toisinkin, sillä ei ole mitenkään häpeällistä myöntää, että olisi paljon mukavampaa jos olisi  esimerkiksi enemmän hissejä tai taloon sisältyisi jo lähtökohtaisesti erilaisia arkielämää helpottavia ratkaisuja, jotka tekisivät asuinympäristöstä sijoituksen, jossa voisi elää periaatteessa elämänsä loppuun asti ilman pelkoa vanhuuden vaivojen haitoista.

Arjen todellisuus ei kuitenkaan tänään näytä olevan vielä sillä tasolla, että esteettömyys nähtäisiin laajasti kaikkien etuna. Asiat kuitenkin muuttuvat onneksi hyvinkin nopeasti ja jos maailman globalisoitumisesta ja pienenemisestä haluaa jotain hyvää hakea niin voidaan ainakin todeta, että erilaisten ajatustapojenkirjo tulee jatkossakin lisääntymään elämänpiirissämme. Henkilökohtaisesti toivon, että myös esteettömyyttä kannustavat ja ylläpitävät ajatusmaailmat ja puhetavat kukoistaisivat paremmin tulevaisuudessa sillä esteettömyys ei todellakaan ole määrärahojen tuhlaamista tai tuottavuuden haaskaamista. Esteettömyys on sitä vastoin tulkintani mukaan jokaisen elämää helpottava perusoikeus, joka voi lisätä ihmisten tyytyväisyyttä ja tuottavuutta tämän ajan vaativassa arjessa.

Kirjoittaja: JJ Posti

Kirjoittaja on Esteettömyysyhdistys ry:n puheenjohtaja ja yhteiskuntatieteilijä. 

Tämä teksti ei edusta minkään yhdistyksen virallista kantaa vaan on kirjoitettu yksityishenkilönä.

Kutsu syyskokous 2012

Esteettömyysyhdistys ry:n

sääntömääräinen syyskokous 2012 pidetään 17.11. Joensuussa.

Aika: Lauantai 17.11.2012 klo 13:00 alkaen.

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.com/p/tietoja-yhdistyksesta.html

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys(at) gmail.com

Tervetuloa!

-Hallitus-