RISTIRIITOJA JA NÄKEMYSEROJA

” Kuka, mitä, saunassa meteliä piti, mitä, häh?” kyseli muun muassa Sleepy Sleepers aikoinaan. Sanat kumpusivat mieleeni, kun pohdin esteettömyyden edistämistyötä.

Luin Valtakunnallisen vammaisneuvoston nettisivuilta, että ”Valtakunnallinen vammaisneuvosto järjestää ESTEETTÖMYYS ON YHTEINEN TAVOITTEEMME – seminaarin, jossa pureudutaan esteettömyyden ytimeen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, rakentamisen, sähköisen viestinnän, liikenteen, tutkimuksen ja kokemusasiantuntemuksen näkökulmista.” Seminaarin tavoite on puhua ihmisille luotavista mahdollisuuksista ja keinoista, joilla ihmisten olisi entistä helpompi olla ihmisiä.

Tämän syksyn aikana, syyskuun alussa on tiedotettu, että Ympäristöministeriö on käynnistänyt Ikäkoti kuntoon –kampanjan. Sen avulla halutaan herättää suomalaisia pohtimaan, pärjääkö omassa kodissa myös ikääntyneenä. Ympäristöministeriö toivoo Ikäkoti kuntoon -kampanjalla saavansa jokaisen yli 55-vuotiaan katsomaan omaa ja lähipiirinsä kotia myös ikäihmisen silmin. Arviointi kohteena ovat muun muassa turvallisuus ja esteettömyys. DISCOVER 55+ raportin mukaan yli 55 -vuotiaita on jo 1,2 miljoonaa. 

Rakennustieto ylläpitää RT Esteettömyystieto –palvelua, minkä pitäisi helpottaa ja nopeuttaa suunnittelijoiden työtä tilojen mitoituksessa ja materiaalien valinnassa, kun tavoitteena on esteettömyyden toteutuminen asuinympäristössä ja parempi suunnittelun laatu.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tiedottaa, että valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan ensi vuoden korjaus- ja energia-avustusten määräraha on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Näistä muun muassa kuntien myöntämille avustuksille määrärahat jakautuisivat seuraavasti: vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustus 12 milj. euroa ja kuntotutkimus kosteusvaurioituneeseen, terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen 1 milj. euroa. 

Esteettömyysasiaa viedään siis eteenpäin monella tavalla ja monien kanavien kautta. Toimenpiteillä pyritään tavoittamaan asiassa monia eri toimijoita ja luoda yhteistä mielikuvaa siitä, miten esteettömyyttä tulevaisuudessa toteutetaan. 

Tosin, samaan aikaan, kun herätellään yhteiskunnallista keskustelua esteettömyyden välttämättömyydestä ja tarpeellisuudesta, nousee esille myös soraääniä. Ääniä, joiden mukaan esteettömyys ei olekaan yhteinen asiamme. Tämän asian on tuonut esille muun muassa Talouselämä-lehdessä Rakennusteollisuus RT ry, jonka mukaan uudisrakentamisen esteettömyysvaatimukset ovat kohtuuttomia ja esteettömyyden säätelyä pitäisi väljentää. 

Surullisinta soraäänissä on, että niiden esittäjät eivät arvioi esteettömyyteen liittyvän kehittämistyön tai koulutuksen tarvetta. He eivät myöskään esitä argumenteissaan sitä, miten esteettömyys madaltaisi laatua tai haittaisi ihmisten tosiasiallista arkielämää. He vain vetoavat siihen, että perinteiseen, esteelliseen toimintatapaan verrattuna uudet tavat ja maailman muuttuminen lisäävät kustannuksia. 

Tottahan se on, että ensimmäiset tuotteet ovat aina kalliimpia kuin massatuotanto. Se kuitenkin kuuluu tuotteiden ja toimintatapojen elinkaareen. Kukaan ei ihmettele, miksi ensimmäiset versiot älypuhelimista maksavat paljon enemmän kuin saman puhelimen tuottaminen muutaman kuukauden päästä vakiintuneilla tuotantomenetelmillä.

Mervi Valta
projekti-insinööri

Esteet luovat toiseutta ja riippuvuutta

Esteettömyyden sisäistäminen ja sen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen on todella haastava juttu. Esteettömyyden tarkka määritteleminen on mahdotonta, koska esteettömyys on ympäristön (rakennetun ympäristön, tiedon ja toimintatapojen) ominaisuus, jonka pitäisi tukea myös vammaisten tai apuvälinettä käyttävien ihmisten omaehtoista ja itsenäistä toimintaa. Esteettömyys (tai esteellisyys) itse asiassa kuvaa yksilön ja ympäristön välisen suhteen toimivuutta. Helppoa kuin heinänteko, eikö vain?

Kokemukseni mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa esteettömyyttä. sen ymmärtäminen on kuitenkin työlästä. Riikka Hänninen on kirjoittanut Näkövammaisten Airut-lehdessä (16.9.2014) oivallisesti toiseuden tunteesta. Vammaisen ihmisen tunne siitä, että olen ulkopuolinen, jopa omassa elämässään. Kokemus syntyy, kun esteelliset toimintatavat ja asiat saavat ymmärtämään, ettei vain pysty – ei vain pysty.

Esteet korostavat toistakin inhimillisen elämän osa-aluetta: riippuvuutta toisista ihmisistä. Apuvälineitä käyttävien ihmisten riippuvuuden toisten ihmisten avusta – ja hyvöntahtoisuudesta. Silloin, kun ympäristö ei tue ja luo toimintamahdollisuuksia, syntyy riippuvuutta toisista ihmisestä. Apua tarvitaan monissa arkipäivän yksikertaisissa asioissa, kuten oven avaamisessa. Tämän on todennut muun muassa Yle Puheen Iltapäivän #ihmistestissä toimittaja Salla Vuolteenaho.

Siispä määrittelisin esteettömyyden syvimmän olemuksen seuraavasti: Esteettömyys on keino/väline, jolla tuetaan jokaisen ihmisen osallistumista ja osallisuutta – tekemistä ja mukana olemista ihmistä kunnioittaen ja arvostaen. 

Ei esteettömyys sen kummempi juttu ole!

Mervi Valta

projekti-insinööri

Tarvitaanko vielä esteettömyyden edistämistyötä?

YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista on oma artiklansa esteettömyydelle. 9 artikla on kokonaisuudessaan alla:

9. artikla Esteettömyys

1. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla

elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä

kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot,

terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalvelut

mukaan lukien.

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla:

a) kehitetään ja saatetaan voimaan yleisölle avoimien tai tarjottavien tilojen ja palvelujen

saavutettavuutta koskevia vähimmäisstandardeja ja -ohjeita ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa;

b) varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja

ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden

kannalta;

c) annetaan sidosryhmille koulutusta vammaisten henkilöiden kohtaamista esteettömyyskysymyksistä;

d) tuotetaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa;

e) järjestetään avustajia ja muuta apua, mukaan lukien oppaat, lukijat ja koulutetut viittomakielen tulkit, helpottamaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen esteettömyyttä;

f) edistetään muita asianmukaisia vammaisten henkilöiden avustamisen ja tukemisen

muotoja tarkoituksena varmistaa heille tiedon saavutettavuus;

g) edistetään uusien tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien, myös Internetin, saavutettavuutta vammaisille henkilöille;

h) edistetään saavutettavien tieto- ja viestintäteknologioiden ja -järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua varhaisessa vaiheessa siten, että näistä teknologioista ja järjestelmistä tulee saavutettavia mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

Ovatko kaikki artiklassa esille nostetut asiat toteutuneet?

Tarvitaanko vielä esteettömyyden edistäjiä ja eteenpäin viejiä?

YKn vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus:  www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/ykn_vammaissopimus_uudistettu_painos_2012.pdf

Mervi Valta

Kutsu kevätkokoukseen 26.4.2014 Joensuu

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2014 pidetään

Aika: Lauantaina 26.4.2014 klo 14.00 alkaen.

Paikka: Ravintola Aada, Kauppakatu 32, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Säännöt löytyvät yhdistyksen sivuilta http://esteettomyys.blogspot.fi/

 kohdasta Tietoa yhdistyksestä.

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Lounas ennen kokousta alkaen klo 13. 

Tervetuloa!

-Hallitus- 

Kutsu syyskokoukseen 15.11.2013

Esteettömyysyhdistys ry:n

sääntömääräinen syyskokous 2013 pidetään 15.11.2013 Joensuussa.

Aika: Perjantai 15.11.2013 klo 16:00 alkaen.

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.com/p/tietoja-yhdistyksesta.html

 

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys@gmail.com 

 

Tervetuloa!

-Hallitus-

Esteettömyysyhdistys ry:n kevätkokous 2013

Esteettömyysyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous 2013 pidetään

Aika: Perjantaina 19.4.2013 klo 16.00 alkaen.

Paikka: Elokuvateatteri Tapio, kokoustila, Kauppakatu 27, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Säännöt löytyvät yhdistyksen sivuilta http://esteettomyys.blogspot.fi/ kohdasta Tietoa yhdistyksestä.

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys (at) gmail.com

Tervetuloa!

-Hallitus- 

ESTEELLINEN YMPÄRISTÖ ON VÄLILLISTÄ SYRJINTÄÄ

 

Lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry, on laatinut YK:n vammaissopimus käyttöön! –käsikirjan. Käsikirjan perusideana on lähestyä YK:n vammaisia henkilöitä koskevaa ihmisoikeussopimusta uudella tavalla. Käsikirja avaa auki hyvin konkreettisella tavalla YK:n vammaissopimuksen sisällön ja vaikutuksen vammaisten ihmisten elämään. Käsikirjasta selviää, että YK:n vammaissopimuksessa on oma lukunsa myös esteettömyydelle.

YK:n vammaisten sopimuksen Esteettömyys ja saavutettavuus (artikla 9): Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja ‑jarjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspalvelut mukaan lukien.

Käsikirjan mukaan syrjintäkiellon toteutuminen edellyttää periaatteessa ympäristön esteettömyyttä. Jotta vammainen henkilö voi osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, hänellä on oltava mahdollisuus esteettömään kommunikaatioon sekä fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön.

Jos ympäristö estää ihmisen, vammaisen ihmisen osallistumisen, on kyseessä välisestä syrjinnästä.  Tosin, perustuslakimme ei tunne esteettömyyttä tai sen puutteen tuomaa syrjintää samalla tavalla kuin yhdenvertaisuuden, tasa-arvon tai syrjimättömyyden.

YK:n vammaissopimus –käyttöön kirja ei määrittele esteettömyyden sisältöjä eikä tapaa, jolla esteettömyys käytännössä toteutetaan. Kirja arvioi esteettömyyttä työkaluna tai keinona, jolla vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia toteutetaan. Ja toisaalta, siinä on kokonaisuudessaan esteettömyyden sisältö – yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden mahdollistaminen jokaiselle ihmisille tekniikan, apuvälineiden ja konkreettisten ratkaisujen sekä toisen ihmisen avun avulla.

YK:n vammaissopimus -käyttöön kirja löytyy linkistä www.invalidiliitto.fi/files/attachments/julkaisut/yk_toolkit_pieni.pdf

Mervi Valta