Vuoden 2012 toiminnasta

Syyskokouksessa tehtiin katsaus vuoden toimintaa ja tapahtumiin. 

Esteettömyysyhdistys on vuonna 2012 jatkanut yhdistyksen arvojen edistämistä keskittymällä pääosin tiedotukseen sähköpostilistan kautta. Toiminta perustuu vapaaehtoistoiminnalle.

23.03.2012 yhdistys osallistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen esteettömyysarviointiin.

03.04.2012 Julkaistiin puoltava lausunto Joensuun kaupungin vammaisneuvoston aloitteeseen vammais- ja esteettömyysasiamiehen viran perustamiseksi Joensuuhun vuoden 2013 aikana.

18.8.2012  Retki Outokummun kaivosmuseoon. Retkellä tutustuttiin museon esteettömyysratkaisuihin, joista kertoi  arkkitehti Osmo Karttunen.

11.10.2012 Esteettömyysyhdistys ry suoritti esteettömyysarvionnin elokuvateatteri Tapioon, joka sijaitsee Joensuussa kävelykadulla.

Vuonna 2013 tavoitteena on aiempaa aktiivisempi yhteistoiminta muiden yhdistysten kanssa.

Esteettömyyden ajatusmaailma ja arjen todellisuus

Nykyisin hyvin yleistä on, että puhutaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sen tarkemmin erittelemättä mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oikeastaan tarkoittavat kahvipöytäkeskustelujen ulkopuolella. Onko yhdenvertaisuutta esimerkiksi se, että jokaisen tulisi luoda itse oma todellisuutensa ja pärjätä niillä korteilla, jotka on elämässään saanut? 

Ensi alkuun edellä sanottu tuntuisi varmasti ongelmattomalta ajatukselta sillä voisimmehan ajatella, että yhdenvertaisuutta on se, että jokainen ponnistelee omien kykyjensä puitteissa ja saavutukset ovat siten oikeudenmukaiset.

Arkielämässä kuuleekin, edellä sanottuun viitaten, usein että yhdenvertaisuutta on nimenomaan se, että ketään ei syrjitä tai kenenkään osallistumista ei suosita antamalla hänelle tiettyjä apuvälineitä suoritukseen. Ironista kuitenkin on, että kun puhutaan suosimisesta tai syrjinnästä kovinkaan monesti ei tarkoiteta välttämättä heitä, jotka ovat elämässään ikään kuin yhteiskunnan odotushuoneessa: usein arjen tasa-arvo ja syrjintäpuhe ei nimittäin edes tavoita jollain tapaa vammautuneita tai esteellisyydestä kärsiviä kuin alaviitteen muodossa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus onkin hyvin monesti tulkittavissa, yleisen  keskustelun perusteella, yhteiskunnan normit ja kriteerit täyttävien ihmisten yhdenvertaisuudeksi ja sen puolesta kamppailuksi.

Esteettömyyden kannalta edellä mainittu asetelma muodostaa haasteellisen ongelmakentän, mutta tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Itseasiassa nykyisin voidaan katsoa, että asiat ovat hyvin hitaasti menossa kulttuurissamme jopa parempaan suuntaan, kun uudenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi uusia tapoja rakentaa entistä parempia asumiskokonaisuuksia alkaa hiljalleen ilmestyä. 

Kehitys on kuitenkin vielä valitettavan hidasta, sillä esteettömyyden ajatusmaailma ja ihmisten arki eivät vielä riittävästi kohtaa tai, toisin sanoen, jaa samaa kokemusmaailmaa. Nykyisin esimerkiksi on vielä normaalia, jos asutaan kerrostalossa, jossa on vain portaita; hissit ja automaatio ovat monesti luksusta tai palveluja niitä pakosti tarvitseville. Asiat voisivat kuitenkin olla toisinkin, sillä ei ole mitenkään häpeällistä myöntää, että olisi paljon mukavampaa jos olisi  esimerkiksi enemmän hissejä tai taloon sisältyisi jo lähtökohtaisesti erilaisia arkielämää helpottavia ratkaisuja, jotka tekisivät asuinympäristöstä sijoituksen, jossa voisi elää periaatteessa elämänsä loppuun asti ilman pelkoa vanhuuden vaivojen haitoista.

Arjen todellisuus ei kuitenkaan tänään näytä olevan vielä sillä tasolla, että esteettömyys nähtäisiin laajasti kaikkien etuna. Asiat kuitenkin muuttuvat onneksi hyvinkin nopeasti ja jos maailman globalisoitumisesta ja pienenemisestä haluaa jotain hyvää hakea niin voidaan ainakin todeta, että erilaisten ajatustapojenkirjo tulee jatkossakin lisääntymään elämänpiirissämme. Henkilökohtaisesti toivon, että myös esteettömyyttä kannustavat ja ylläpitävät ajatusmaailmat ja puhetavat kukoistaisivat paremmin tulevaisuudessa sillä esteettömyys ei todellakaan ole määrärahojen tuhlaamista tai tuottavuuden haaskaamista. Esteettömyys on sitä vastoin tulkintani mukaan jokaisen elämää helpottava perusoikeus, joka voi lisätä ihmisten tyytyväisyyttä ja tuottavuutta tämän ajan vaativassa arjessa.

Kirjoittaja: JJ Posti

Kirjoittaja on Esteettömyysyhdistys ry:n puheenjohtaja ja yhteiskuntatieteilijä. 

Tämä teksti ei edusta minkään yhdistyksen virallista kantaa vaan on kirjoitettu yksityishenkilönä.

Kutsu syyskokous 2012

Esteettömyysyhdistys ry:n

sääntömääräinen syyskokous 2012 pidetään 17.11. Joensuussa.

Aika: Lauantai 17.11.2012 klo 13:00 alkaen.

Paikka: Vessel -keskus, kokoustila, Koulukatu 24 B 2, Joensuu.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 § määräämät asiat. Yhdistyksen säännöt löytyvät osoitteesta: http://esteettomyys.blogspot.com/p/tietoja-yhdistyksesta.html

Lisätietoja myös sähköpostitse: esteettomyysyhdistys(at) gmail.com

Tervetuloa!

-Hallitus-

Esteetön kaupunki 2013 -kilpailu (Access City Award)

Esteetön●kaupunki 2013 -kilpailun lanseeraus

Euroopan komissio pyytää kilpailutöitä kaikista jäsenvaltioista

Bryssel, 22/05/2012 – Euroopan komissio on käynnistänyt tänään Esteetön kaupunki –kilpailun (Access City Award). Vuosittain jaettavalla palkinnolla annetaan tunnustusta kaupungeille, jotka ovat sitoutuneet tarjoamaan kaikille, ja varsinkin vammaisille henkilöille, esteettömän ympäristön. Palkinto on osa EU:n laajempia pyrkimyksiä luoda esteetön Eurooppa: esteettömyyden parantaminen tuo kaupungeille pysyviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä, etenkin väestön ikääntyessä. Kilpailuun voivat ilmoittautua yli 50 000 asukkaan kaupungit 5. syyskuuta 2012 mennessä (klo 16 Brysselin aikaa).

”Kaupunkiemme porttien tulee olla avoimet kaikille”, sanoo Euroopan unionin oikeusasioista vastaava komissaari Viviane Reding. ”Esteettömyydelle on hyvä peruste. Kilpailussa tuodaan esille kaupunkeja, jotka osoittavat, miten kaupunkiympäristöistä voidaan tehdä esteettömiä. Jakamalla kokemuksia onnistuneesta toiminnasta voidaan innostaa muitakin eri puolilla Eurooppaa.”

Noin 80 miljoonalla eurooppalaisella on jokin fyysinen tai henkinen vamma. Yhteiskunnan ikääntyessä kasvaa vammaisten tai liikuntakyvyn heikkenemisestä kärsivien määrä. Julkisen liikenteen, julkisten tilojen ja palveluiden sekä teknologian tuominen kaikkien ulottuville on muuttunut todelliseksi haasteeksi. Esteettömyys tarjoaa myös taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä sekä edistää kaupunkiympäristön kestävää kehitystä ja syrjimättömyyttä.

Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti esteettömyys kuuluu Euroopan unionin vammaisstrategiaan 2010–2020, jolla pyritään luomaan esteetön Eurooppa kaikille kansalaisille.

Valintaprosessi

Valintaprosessi on kaksivaiheinen: esivalinta kansallisella tasolla ja lopullinen valinta Euroopan tasolla. Euroopan tason kilpailuvaiheessa esteettömyysasiantuntijoista, kuten Euroopan vammaisfoorumin edustajista, koostuva tuomaristo valitsee eri maiden ehdokkaista neljä finalistia, jotka kutsutaan palkitsemistilaisuuteen Brysseliin. Tilaisuus järjestetään samaan aikaan Euroopan vammaisten teemapäivän seminaarin kanssa 3.–4. joulukuuta 2012. Kilpailun paras julistetaan Esteetön kaupunki -palkinnon 2012 voittajaksi.

Euroopan tason tuomaristo myöntää myös kunniamainintoja kaupungeille, jotka ovat onnistuneet hyvin ja saavuttaneet tuloksia tietyillä esteettömyyden aloilla tai asennoitumisessa.

Palkitsemisperusteet

Esteettömyys tulee toteuttaa johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti, ja sen tulee koskea tavaroita, palveluita ja infrastruktuuria. Hankkeita arvioidaan kokonaisvaltaisesti neljällä keskeisellä alueella: rakennettu ympäristö ja julkiset tilat, liikenne ja siihen liittyvä infrastruktuuri, tiedonvälitys ja viestintä, mukaan lukien uudet tekniikat, sekä julkiset rakennukset ja palvelut.

Tuomaristo arvioi erityisesti esteettömyyttä edistävien toimien vaikutusta vammaisten henkilöiden jokapäiväiseen elämään ja koko kaupunkiin sekä ottaa huomioon saavutettujen tulosten laadun ja kestävyyden. Kaupunkien on osoitettava myös, että ne ottavat vammaiset ja näitä edustavat järjestöt aktiivisesti mukaan kaupungin esteettömyyspolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen.

Osallistumisohjeet

Hakemuksia voi lähettää 5. syyskuuta 2012 (klo 16.00 Brysselin aikaa) saakka englanniksi, ranskaksi tai saksaksi verkko-osoitteessa http://ec.europa.eu/justice/access-city.

Taustaa

Ensimmäinen ja toinen Esteetön kaupunki -kilpailu

Esteetön kaupunki -kilpailu käynnistettiin vuonna 2010, ja ensimmäinen palkinnon saaja oli Avilan kaupunki Espanjassa. Vuonna 2011 kilpailuun osallistui 114 kaupunkia 23 EU-maasta. Itävaltalainen Salzburgin kaupunki palkittiin Brysselissä 1. joulukuuta 2011 järjestetyssä tilaisuudessa.

Muut kolme loppukilpailijaa olivat: Krakova (Puola), Marburg (Saksa) ja Santander (Espanja). Vuonna 2011 tuomaristo myönsi kolme kunniamainintaa: Terrassa (Espanja) luokassa rakennettu ympäristö ja julkiset tilat, Ljubljana (Slovenia) luokassa liikenne ja siihen liittyvä infrastruktuuri, Olomouc (Tšekin tasavalta) luokassa tiedonvälitys ja viestintä, mukaan lukien uudet tekniikat, sekä Grenoble (Ranska) luokassa julkiset rakennukset ja palvelut.

EU:n esteettömyyspolitiikka

EU:n vammaisstrategia 2010–2020 tarjoaa yleiset toimintapuitteet vammais- ja esteettömyysasioissa EU:n tasolla jäsenvaltioiden toimien täydennykseksi ja tueksi. Euroopan komissio valmistelee samalla ehdotusta EU:n esteettömyysdirektiiviksi, joka esitellään joulukuussa 2012.

EU:n lainsäädännössä on erityismääräyksiä liikenteen ja sähköisten viestintäpalveluiden kaltaisille aloille. Lainsäädännön ja politiikan lisäksi EU:lla on käytössään monenlaisia muitakin välineitä, esimerkiksi tutkimustyö ja standardointi, joilla voidaan optimoida rakennetun ympäristön, tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen ja muiden alojen esteettömyyttä sekä edistää EU:n laajuisia markkinoita esteettömyyteen liittyville tuotteille ja palveluille.

EU pyrkii parantamaan lisäksi apuvälinemarkkinoiden toimivuutta vammaisten henkilöiden eduksi sekä tukee Esteetön suunnittelu -lähestymistapaa, joka hyödyttää laajempaakin väestönosaa, kuten vanhuksia ja liikuntakyvyn heikkenemisestä kärsiviä.

Lisätietoja

Lisätietoja Esteetön kaupunki -kilpailusta: http://ec.europa.eu/justice/access-city

Elävästi esteetön

Esteettömyys on toimintaympäristön ominaisuus, jota voidaan arvioida mitoilla ja toiminnallisuuden erilaisilla mittareilla. Tosiasiassa esteettömyys on vain väline – ainoastaan ja pelkästään väline, jolla oikeasti toteutetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta päättää omaan elämään ja toimintaan liittyvistä asioista.

Ehkä tämä, ihmisten mahdollisuus osallisuuteen, on hämärtänyt esteettömyyden konkretisointia. Esteettömyys ei siis ole pelkästään leveyksiä, kaltevuuksia tai valomääriä. Osallisuuden mahdollistaminen, yhdenvertaisuus ei-vammaisten ja vammaisten ihmisten toimintamahdollisuuksien luomisessa, edellyttää kokonaisvaltaista käsitystä toiminnasta ja toimintaan liittyvistä esteistä. Pelkkä mitta ei johda mihinkään.

Asunto on asumisen alusta. Ilman asuntoa ei ole yhteiskunnallista osallisuutta. Suomalaiseen identiteettiin ja osallisuuteen kuuluu mielikuva omakotitalosta. Mielikuvaan liittyvät koivun lehtien havina, lintujen laulu ja aallokon liplatus. Arjessa kuva on kuitenkin toisenlainen.   

Keskuudessamme on edelleen ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta omaan asuntoon tai asuntoon, johon voisi rakentaa itselleen kodin. Vastaikään julkistettiin Ympäristöministeriön raportti mielenterveyskuntoutujien asumisolosuhteista. Lisäksi valtioneuvosto on linjannut, että asuntopolitiikassa painopiste on asunnottomille ja kehitysvammaisille ihmisille tarkoitetussa asuntotuotannossa.

Joensuun kaupungin ensimmäisessä vammaispoliittisessa ohjelmassa määriteltiin, että esteettömyys kostuu kolmesta eri osa-alueesta ja niiden erilaisista yhdistelmistä: fyysistä, rakennetun ympäristön esteettömyydestä, tarkoituksen mukaisista apuvälineistä ja toisen ihmisen avusta.

Asunto on alusta, jolta ihmiset ponnistavat ympäristön toiminnallisiin pyörteisiin. Asunto on myös paikka, jossa asukas saa ja voi itse määritellä, miten hän elämäänsä elää. Ja silti, itsenäisyyteen liittyy aina myös riittävä tuki ja apu, esteettömyys, jotta ihminen voi ja pääsee oman elämänsä täysivaltaiseksi toimijaksi.

Pelkästään jo asuntotilanteesta tehtyjen johtopäätösten pohjalta voi todeta, että esteettömyyden eteenpäin vieminen ei ole vanhanaikaista tai tarpeetonta. Päinvastoin, maailman monimutkaistuessa ja teknistyessä, esteettömyyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja sitä on sovellettava tavalla, jolla turvataan ihmisten osallisuus oman elinympäristönsä tapahtumiin ja toimintoihin.

Mervi Valta

Lehtijuttu: Kuljetuspalvelut osa esteettömyyttä

Palveluauto-lehdessä (4/2011) on juttu kuljetuspalvelujen esteettömyydestä. Turun kaupungin esteettömyysasiamies Heikki O. Haulisto kertoo, millaiset kuljetuspalvelut ovat esteettömiä.
 

Palveluauto-lehti löytyy Suomen palvelutaksit ry:n verkkosivuilta.

Lue lisää:
Palveluauto-lehti 4/2011

Palveluauto-lehti 4/2011, pdf

Kuntien esteettömyysasiamiehet vaativat lisää kollegoja

Suomen kunnista seitsemällä esteettömyysasiamies

Kunnalliset esteettömyysasiamiehet tapasivat Turussa kymmenvuotisen toiminnan kunniaksi.

Tapaamisessa vaadittiin kuntia edistämään esteettömyyttä palkkaamalla lisää asiamiehiä. Tällä hetkellä seitsemässä Suomen kunnassa on palkattu esteettömyysasiamies.

Esteettömyysasiamiesten tehtäviin kuuluu muiden muassa liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten tukeminen palveluiden ja tilojen käyttäjinä sekä suunnittelijoiden ja rakennusvalvontaviranomaisten ohjeistaminen. Asiamiehet olivat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi kaikkien kaupunkien joukkoliikenteen saavutettavuudessa on paljon parannettavaa. Busseissa ei ole automaattisesti toimivia luiskia pyörätuolilla liikkuville, eikä kuulutuksia pysäkeistä aistivammaisille.

 Kulttuuripääkaupunkivuosi saa kiitosta Turun esteettömyysasiamieheltä

Turku niitti viime vuonna mainetta paitsi kulttuuripääkaupunkina myös yhtenä saavutettavimpana kaupunkina EU:n esteettömyyskilpailussa. Turku valittiin kilpailussa neljän esteettömimmän kaupungin joukkoon.

Kulttuuri- ja esteettömyysmenestys nivoutuivat hyvin yhteen keskenään.
- Olen hyvin tyytyväinen kulttuuripääkaupunkisäätiön toimintaan. Muutamaa yksittäistä tapausta lukuun ottamatta kaikki sujui hienosti. Tapahtumajärjestäjiä koulutettiin hyvin esteettömyyden toimimiseksi, iloitsee Turun esteettömyysasiamies Heikki Haulisto.

- Merkittävää on myös se, että kulttuuripääkaupunkisäätiö järjesti Kansainvälisen vammaisten päivän juhla, hän kiittelee. Juhla järjestettiin yhdessä Kynnys ry:n kanssa.
- Aiomme pitää kulttuuripääkaupunkisäätiön toimitusjohtaja Cay Sevónin kanssa palaverin kulttuuritapahtumien säilyttämisestä esteettöminä myös vuoden 2011 jälkeen.

- Jos joka puolella saavutettavuus otettaisiin näin hyvin huomioon, elämä olisi paljon helpompaa, Haulisto kiteyttää.

Lue lisää:

• Esteettömyys (Turun kaupunki)